Lue keskustelun säännöt.
Tuleva akateeminen työtön :/
05.12.2014 |
Onkohan paikalla muita samassa tilanteessa olevia. Opiskelen nyt ihan viimeisiä hetkiä yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä. Tänään oli taas uusia hurjia lukuja akateemisten työttömien määrästä eli töitä ei varmasti löydy.
Opintokitukikuukausia on vielä jäljellä, joten ei varmaan kannata ottaa papereita ulos. Tai pitäisikö jatkaa tohtoriksi asti vai kenties polkaista toinen gradu?
Kommentit (331)
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 18:38"]
Ole kolmekymppinen. Tein lukion jälkeen se virheen, että aloin opiskella humanistista alaa maaseutuyliopistossa, en miettinyt opiskelujen aikana tulevaisuuttani ja työelämään sijoittumista ja myöhemmin vielä sairastuin vakavasti. Olen nyt ollut noin 10 vuotta työelämässä. En sano, että olisin menestynyt fantastisesti ja työtönkin olen ollut pariin otteeseen muutaman kuukauden. Mutta näin olen onnistunut:
Verkostoituminen: Olen aina mukava ja kiinnostunut, tai yritän olla. Linkedin on ajan tasalla. Työtä hakiessani soittelen firmoihin reippaasti.
En tee ns. oman alani töitä, vaan löysin sattuman kautta toisen alan, jolla voin hyödyntää osaamistani ja joka työllistää.
Asuin vuosia ulkomailla maassa, jossa rekrytoijille on ihan sama, oletko humanisti vai ekonomi. Näin sain uran käyntiin ja kielitaidot hanskaan.
Yksi päätoimisesti opiskeltu tutkinto riittää. Opiskelen kyllä työn ohessa mm. avoimessa kompensoidakseni ns. väärää pääainettani.
Kun työhaastattelussa otetaan puheeksi ns. väärän alan tutkintoni, en pyytele sitä anteeksi vaan olen etukäteen miettinyt, miten nostan esille sen hyvät puolet ja miten mainitsen opintojeni jälkeen työelämässä ja avoimessa oppimani relevantimmat taidot.
[/quote]
Yksii vaihtoehto on sanoa työhaastattelussa opiskelevasi avoimessa kauppatieteiden kandiksi.
[/quote]
Ja osoittaa tyhmyytensä? Avoimessa ei voi opiskella tutkintoa.
Jos on jo yksi korkeakoulututkinto, se osoittaa yleisen pätevyyden ja "järkevyyden" ja sen että on kykenevä saattaamaan loppuun akateemiset opinnot. Toisesta tutkinnosta ei välttämättä ole hyötyä (enemmän se tuntuu olevan monelle lähinnä statuskysymys, että voi sen FM:n lisäksi sanoa olevansa KTM/VTM/OTM), vaan omasta näkökulmastani usein suositeltavaa on juuri yksi tutkinto + avoimen yliopiston opintoja 25 tai 60 op tai muuta täydennyskoulutusta. Harva todella tarvitsee kahta korkeakoulututkintoa, puhumattakaan kahdesta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, työllistymiseen.
[/quote]
Ja heti väärin. Jos teet avoimessa kaikki opinnot kypdyyskoetta lukuun ottamatta voit hakea Jyväskylän yliopistoon. He ottavat 180op suorittaneen sisään ja sitten tehdään kypsyysnäyte, ja siinä siten kandiksi avoimessa.
[/quote]
Juu, voi hakea mutta se ei silti tarkoita että pääsee sisään. Eikä kannata työhaastattelussa sanoa, että on "avoimessa yliopistossa opiskelemassa kauppatieteen kandiksi", koska avoin yliopisto ei myönnä mitään tutkintoja, kyllä se kandi tulee Jyväskylän yliopistosta sitten eikä avoimen puolelta.
Kuten sanoin, tuossa ei ole mitään järkeä jos sulla on jo yksi yliopistotutkinto. Uskoisin, että työmarkkinoilla pärjää paremmin ne, jotka ovat tehneet yhden tutkinnon ja sitten täydentävät osaamistaan täsmäkoulutuksella niillä alueilla, jossa sitä tarvitsevat, kuin ne, jotka haahuilevat vuosikausia useita tutkintoja tai aina vain uusia avoimen yliopiston kursseja.
[/quote]
Mitä nyt olen paikan päällä seurannut niin ottavat lähes kaikki 3 tai paremman arvosanan pro seminaarista saaneen sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu ettei koko ketjun ideaa ymmärrä ihmiset, jotka ovat valmistuneet välillä 1998-2008 :/
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 18:15"]
Tuntuu ettei koko ketjun ideaa ymmärrä ihmiset, jotka ovat valmistuneet välillä 1998-2008 :/
[/quote]
Jep, tuon ajan maisterit kuuluvat siihen kultapossukerhoon, jossa ei ymmärretä lamasta mitään eivätkä osaa sitä mitenkään hoitaa.
"Pitäisikö laittaa joku alaikäraja yliopistoon? Nyt sinne menevät liian nuoret, jotka eivät ymmärräntyöllidtymisen päälle." - Tai sitten sinä voisit avata salaisen tietoarkkusi ja kertoa, että mikä koulutus takaa takuu varman työpaikan. - Niin ja tällä kohtaa en halua kuulla vastauksena lääkäri tai puhelinmyyjä, vaikka luullakseni molemmille on töitä hyvin vielä parin vuoden päästäkin. Niin ja vaikeutetaan alkuperäistä kysymystä, varmasta työpaikasta vielä niin, että työstä tulisi saada vielä palkkaa, jonka suuruus on isompi, kuin sillä kaverilla, joka jätti koulut viimeistään oppivelvollisuuden päättyessä, peruskoulun päästötodistukseen ja sitä seuranneisiin keskeytyneisiin lukio tai ammattikoulu -opintoihin.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 18:33"]
"Pitäisikö laittaa joku alaikäraja yliopistoon? Nyt sinne menevät liian nuoret, jotka eivät ymmärräntyöllidtymisen päälle." - Tai sitten sinä voisit avata salaisen tietoarkkusi ja kertoa, että mikä koulutus takaa takuu varman työpaikan. - Niin ja tällä kohtaa en halua kuulla vastauksena lääkäri tai puhelinmyyjä, vaikka luullakseni molemmille on töitä hyvin vielä parin vuoden päästäkin. Niin ja vaikeutetaan alkuperäistä kysymystä, varmasta työpaikasta vielä niin, että työstä tulisi saada vielä palkkaa, jonka suuruus on isompi, kuin sillä kaverilla, joka jätti koulut viimeistään oppivelvollisuuden päättyessä, peruskoulun päästötodistukseen ja sitä seuranneisiin keskeytyneisiin lukio tai ammattikoulu -opintoihin.
[/quote]
Miksi ihmeessä palkan pitäisi olla isompi? Te akateemikot jaksatte aina huvittaa. Se koulut "kesken" jättänyt on todennäköisesti sivistyneempi kuin suurin osa nykyajan korkeakoulutetuista,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miksi ihmeessä palkan pitäisi olla isompi? Te akateemikot jaksatte aina huvittaa. Se koulut "kesken" jättänyt on todennäköisesti sivistyneempi kuin suurin osa nykyajan korkeakoulutetuista," - Perusteltu ja hyvä kysymys. Yksinkertainen vastaus on se, jotta saattaisi kokea, että opiskelusta olisi jotain hyötyäkin. On varmasti totta, että hyvin moni asia toimii aivan erinomaisesti ja voidaan kehittää ja ratkaista sen tiedon varassa, minkä nykyihimnen on omaksunut muulla kuin korkeakoulussa/ tai yliopistossa. Ja saattaa myös olla, että maassamme ns. korkeakoulutetaan ihan liikaa. Mutta toisaalta maailma ja ympäröivä elomme on yhä monimutkaisempi, joten tarvitsemme yhä enemmän ihmisiä jotka ovat voineet saada tietoja ja taitoja toisten opettamana / valvomana (harjoittelemalla) / teoritisoimalla -ilman, että nämä tiedot ja taidot omaksuttaisiin vain itsenäisesti kokeilemalla ja erehtymällä ja taas kokeilemalla. On hyvä kysyä, että mitä ylipäätään kukaan, tai mikään muu voi tehdä sellaista, joka oikeasti on sekä yksilölle ja parhaassa tapauksessa, myös hänen ympäristölleen hyödyksi. - Eikä vain paikka, jonne mennään vain, koska niin nyt vain ollut tapana. Itselleni oli aikanaan pienoinen pettynys se, kuinka vanhanaikaisia tavoiltaan yliopistot ovat edelleen, vaikka esimerkiksi uudempi tekniikka saattaisi mielestäni avata kokonaan uusia tai ainakin uudempia tapoja jakaa tietoa sitä haluaville, opiskelijoille.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 18:15"]
Tuntuu ettei koko ketjun ideaa ymmärrä ihmiset, jotka ovat valmistuneet välillä 1998-2008 :/
[/quote]
Jep, tuon ajan maisterit kuuluvat siihen kultapossukerhoon, jossa ei ymmärretä lamasta mitään eivätkä osaa sitä mitenkään hoitaa.
[/quote]
Riippuu alasta. Huonosti työllistävää humanistialaa opiskelleista kurssikavereistani lähes kaikki ovat vaihtaneet alaa tai ovat kotona hoitamassa lapsia. Valmistuimme 2005-2008 tienoilla. Moni hyvän uran alkuun päässyt ennen lamaa valmistunut on ehtinyt saamaan potkut jo ja moni vielä tilanteessa, jossa on hankittu asunto ja jälkikasvua. Joten kyllä ymmärrämme jotain lamasta.
281
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette opiskele alaa, joissa työllistäjänä olisi vientiyritykset. esimerkiksi kansainvälistä kauppaa tai jotain ohjelmointia tms.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 18:57"]Eikä vain paikka, jonne mennään vain, koska niin nyt vain ollut tapana.
[/quote]
Ei Suomessa ainakaan ole ollut kovin kauan "tapana" mennä yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 18:15"]
Tuntuu ettei koko ketjun ideaa ymmärrä ihmiset, jotka ovat valmistuneet välillä 1998-2008 :/
[/quote]
Mä valmistuin kesäkuussa ja omasta mielestäni työllisyysnäkymät ovat hyvät. Sain sattumalta harjoittelupaikan (hain ihan mihin vaan missä oli paikkoja tarjolla, ja yhteen pääsin haastatteluun ja sain paikan) ja sen jälkeen aloin opintojen ohessa systemaattisesti hakemaan työtä samalta alalta. Sain sijaisuuksia ja pikkuhommia ja lopulta sain myös pidemmän sijaisuuden harjoittelupaikassani. Opinnot olivat tässä vaiheessa niin lopussa, että mulla ei ollut muuta kuin gradu joka sitten hetkeksi jäi taka-alalle. Valmistuin kuitenkin ja nyt teen parin vuoden määräaikaisuutta, ala on pysynyt samana.
En usko että useampi tutkinto tai lisäkouluttautuminen auttaa, vaan työkokemus, kaikenlainen. Jos ei muuta niin jotain järjestötyötä ja luottamustoimia ja vapaaehtoishommia ynnä muuta, vaikka se opiskeluaikainen palkkatyö sitten olisikin kaupan kassalla.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 10:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 18:38"]
Ole kolmekymppinen. Tein lukion jälkeen se virheen, että aloin opiskella humanistista alaa maaseutuyliopistossa, en miettinyt opiskelujen aikana tulevaisuuttani ja työelämään sijoittumista ja myöhemmin vielä sairastuin vakavasti. Olen nyt ollut noin 10 vuotta työelämässä. En sano, että olisin menestynyt fantastisesti ja työtönkin olen ollut pariin otteeseen muutaman kuukauden. Mutta näin olen onnistunut:
Verkostoituminen: Olen aina mukava ja kiinnostunut, tai yritän olla. Linkedin on ajan tasalla. Työtä hakiessani soittelen firmoihin reippaasti.
En tee ns. oman alani töitä, vaan löysin sattuman kautta toisen alan, jolla voin hyödyntää osaamistani ja joka työllistää.
Asuin vuosia ulkomailla maassa, jossa rekrytoijille on ihan sama, oletko humanisti vai ekonomi. Näin sain uran käyntiin ja kielitaidot hanskaan.
Yksi päätoimisesti opiskeltu tutkinto riittää. Opiskelen kyllä työn ohessa mm. avoimessa kompensoidakseni ns. väärää pääainettani.
Kun työhaastattelussa otetaan puheeksi ns. väärän alan tutkintoni, en pyytele sitä anteeksi vaan olen etukäteen miettinyt, miten nostan esille sen hyvät puolet ja miten mainitsen opintojeni jälkeen työelämässä ja avoimessa oppimani relevantimmat taidot.
[/quote]
Yksii vaihtoehto on sanoa työhaastattelussa opiskelevasi avoimessa kauppatieteiden kandiksi.
[/quote]
Ja osoittaa tyhmyytensä? Avoimessa ei voi opiskella tutkintoa.
Jos on jo yksi korkeakoulututkinto, se osoittaa yleisen pätevyyden ja "järkevyyden" ja sen että on kykenevä saattaamaan loppuun akateemiset opinnot. Toisesta tutkinnosta ei välttämättä ole hyötyä (enemmän se tuntuu olevan monelle lähinnä statuskysymys, että voi sen FM:n lisäksi sanoa olevansa KTM/VTM/OTM), vaan omasta näkökulmastani usein suositeltavaa on juuri yksi tutkinto + avoimen yliopiston opintoja 25 tai 60 op tai muuta täydennyskoulutusta. Harva todella tarvitsee kahta korkeakoulututkintoa, puhumattakaan kahdesta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, työllistymiseen.
[/quote]
Ja heti väärin. Jos teet avoimessa kaikki opinnot kypdyyskoetta lukuun ottamatta voit hakea Jyväskylän yliopistoon. He ottavat 180op suorittaneen sisään ja sitten tehdään kypsyysnäyte, ja siinä siten kandiksi avoimessa.
[/quote]
Juu, voi hakea mutta se ei silti tarkoita että pääsee sisään. Eikä kannata työhaastattelussa sanoa, että on "avoimessa yliopistossa opiskelemassa kauppatieteen kandiksi", koska avoin yliopisto ei myönnä mitään tutkintoja, kyllä se kandi tulee Jyväskylän yliopistosta sitten eikä avoimen puolelta.
Kuten sanoin, tuossa ei ole mitään järkeä jos sulla on jo yksi yliopistotutkinto. Uskoisin, että työmarkkinoilla pärjää paremmin ne, jotka ovat tehneet yhden tutkinnon ja sitten täydentävät osaamistaan täsmäkoulutuksella niillä alueilla, jossa sitä tarvitsevat, kuin ne, jotka haahuilevat vuosikausia useita tutkintoja tai aina vain uusia avoimen yliopiston kursseja.
[/quote]
Mitä nyt olen paikan päällä seurannut niin ottavat lähes kaikki 3 tai paremman arvosanan pro seminaarista saaneen sisään.
[/quote]ei kyl siinä pitää nelosia saada
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme valitusta. Mikäli ei töitä ole, niin nukutaan pitkään kotona ja vaellellaan luonnossa! Keitetään sitten vaikka makaronit ja jauhelihat illalla! Mikä sen mahtavampaa, kuin elämä jossa on AIKAA. Ja miettikää yhteiskunta maksaa ilmaiseksi katon pään päälle ja ruoan pöytään. Vai tarvitsetko uuden iPhonen vielä siihen ja sitten sen uuden auton tai auton nyt ylipäätänsäkkin. Ja lapsiako kiusataan, kun köyhiä vanhemmat. Voi nyyh!
Ensinnäkin äly nyt hoi. Ei tässä olla yhteiskunnalle mitään velkaa, jos töitä ei ole niin töitä ei ole. Paremmalla tekosyyllä voit ottaa aika itsellesi! Vai haluatko ihan väkisin, siis ihan väkisin oikein toimistoon istumaan 8-16 sidottuna tuoliin, luultavasti vielä ylitöitä päälle, koska lisää ei voi rekrytoida. Kello käy tick tock ja lyhyt ainoa elämä juoksee ohi.
Luontoon lapset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit ruvennut metsuri ksi. Tässä ei tarvi mi tää koulyä
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 19:08"]
Mä en kyllä käsitä. Oon tänä vuonna valmistunut samasta aineesta kuin ap, ja kaikilla tuntemillani saman vuosikurssin ihmisillä (joista useimmat valmistuneet kolmen viime vuoden sisällä) on hommia. Moni on historianopettajana, sitten on toimittajia, muutama on ammattiliitoissa, joku ministeriössä, tässä nyt ekat joita tulee mieleen. Kenenkään en tiedä olevan työttömänä.
[/quote]
Anna mä nauran ekana loppuun: "moni on historianopettajana". Anteeks mutta tää maa hukkuu työttömiin "historianopettajiin".
[/quote]
Nauroitko jo loppuun? Mä olen tosiaan opiskellut poliittista historiaa pääaineena, ja omasta vuosikurssistani useampi toimii tällä hetkellä historianopettajana. Mä en tiedä mihin Suomi hukkuu, enkä suinkaan tarkoittanut, että ap:n pitäisi ryhtyä historianopettajaksi, kerroin vaan omasta kokemuksestani. Kuinka monta (työtöntä) historianopettajaa sinä tunnet?
Noin muuten sanoisin, että ei kannata tosiaan liikaa tuijottaa siihen koulutukseen ja sen autuaaksi tekevään vaikutukseen. Totta kai tutkinto on tärkeä, mutta ei Suomella sillä saa töitä. Niinpä opiskeluaikana kannattaa tehdä vapaaehtoistöitä, verkostoitua, osallistua järjestötoimintaan, hankkia ammatillisia valmiuksia, kehittää kaikenlaisia taitoja (budjetointi, kirjanpito, excel, nettisivujen tekeminen/päivitys, kaikenlaiset muut tietotekniset taidot, viestintäosaaminen, sosiaalinen media, tapahtumajärjestäminen, kielet jne. jne.). Jos mahdollista, tehdä harjoittelu tai toinenkin. Eikä kuvitella, että heti valmistuttuaan pääsee kovapalkkaiseen kiinnostavaan työhön, vaan että kokemattomana on lähdettävä pohjalta, esim. sihteerin tai vastaavan tehtävistä ja kivuttava sieltä sitten kokemuksen myötä ylöspäin.
Joku ehdotti pedagogisten suorittamista ja musta se olisi hyvä idea, kuten jo sanoin en tarkoita että ap:n pitäisi alkaa opettajaksi, vaan se voisi laajentaa työllisyysnäkymiä aika paljon. Pedagogisesta osaamisesta olisi hyötyä esim. viesintä- tai koulutusalalla ja oikeastaan ihan kaikessa, monessa työpaikassa arvostetaan pedagogista osaamista kuitenkin, etenkin jos työhön liittyy jonkinlaista esiintymistä ja kouluttamista (kuten aika moneen työpaikkaan nykyään liittyy).
Kuulostaa ihan hirveältä liibalaabalta mutta omalla kohdalla olen huomannut että asenne ratkaisee tosi paljon. Jos hakee töitä asenteella, että "katsotaan, tärppääkö" tai "ei kuitenkaan mitään löydy kun ei missään ole työpaikkoja", ei varmaan löydykään. Sitten kun laittaa hakemuksen ja cv:n kuntoon, muistaa kehua itseään realistisesti ja osaa tuoda omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa napakasti esille, ymmärtää mihin on hakemassa ja muokkaa hakemuksensa haettavan paikan mukaan, on paljon paremmat mahdollisuudet päästä haastatteluun. Todella paljon vaivannäköä se vaatii, mutta on tuottoisaakin. Jos vain roiskii samaa cv:tä ja hakemusta joka paikkaan, ei mikään ihme jos tulosta ei synny. Mulle on jopa haastattelija joskus sanonut (en saanut paikkaa), että ei kannata vähätellä omaa osaamistaan ja omaa tutkintoaan, vaan tuoda ne omat hyvät puolet reippaasti esiin. Jos olet itse sitä mieltä, että tutkintosi on ihan huuhaata ja mieluummin olisit amiksessa (vaikka se kommentti taisi olla provo), niin aika vaikea sitä työnantajaakaan on vakuuttaa siitä, että olet paras tyyppi työhön.
Ap, oletko tehnyt korkeakouluharjoittelun? Jos et niin ehdottomasti sinne ja sellaiseen paikkaan mikä vähänkin kiinnostaa ja ei ole yt:t menossa. Noin laajemmin tää tilannehan johtuu siitä että opetusministeriö pitää edelleen yliopistojen sisäänottokiintiöt ylhäällä. Niin on kuulkaa pitänyt yli 20 vuotta. Se todellinen lama alkoi 1991 ja niin vaan humanisteja ym on koulutettu koko ajan liikaa. Että vähän kumma lukea että just nyt on huonot ajat. Tän parinkymmenen vuoden ajan on työelämän kilpailu ollut koko ajan kovaa ja yksi syy on että monella alalla koulutetaan liikaa.
"Kuulostaa ihan hirveältä liibalaabalta mutta omalla kohdalla olen huomannut että asenne ratkaisee tosi paljon."
Tämä! Kannattaa edes opetella näyttelemään itsevarmaa, jos sitä varmuutta ei itsestään löydy. Itsekin ehdin jo melkein vaipua epätoivoon, kunnes lykästi. Minut valittiin työhön sadan (100) työnhakijan joukosta. Itsevarmuus. (Ja etukäteen opetellut vastaukset.)
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 17:54"]
Nimenomaan! Työnantajien asenne on suurin ongelma! Liikaa tuijottavat tutkintonimikettä! Eivät edes katso sivuaineita :(
[/quote]
Ihanko oikeasti tuijottavat tutkintonimikettä? Riippuu varmaan alasta, mutta mä en ole saanut tuota käsitystä. Itse olen asiantuntijatehtävissä isossa organisaatiossa, ja oma pääaineeni on sosiaalipsykologia. Kollegoilla mm. englannin kääntäminen, markkinointi, matematiikka, ranskan kieli, aikuiskasvatustiede, maataloustieteet ja poliittinen historia. Olennaista on olleet työntekijän taidot ja persoonallisuus, aiempi työkokemus ja aineyhdistelmä. Ei tässä puljussa ainakaan tuijoteta tutkintonimikettä tai edes pääainetta, vaan kokonaisuutta.
Jos ette todella halua tutkijaksi, älkää alkako tekemään väikkäriä! Syyt: a) viette paikan joltain, joka todella haluaa tutkijanuralle, b) rahoitus voi loppua kesken, jolloin Kela katsoo, että lopetit itse opinnot ja voit jäädä ns. limboon, kunnes saat taas työssäoloehdon täyteen, c) et ehkä jaksakaan loppuun asti ilman kunnon motivaatiota, jolloin ks. kohta b, d) tohtorintutkinto kaventaa työnsaantimahdollisuuksia, ei lisää niitä, ja lisäksi olet jo parhaimmassakin tapauksessa lähempänä kolmeakymppiä, kun valmistut.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 15:04"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 14:03"]
[/quote]
Ja osoittaa tyhmyytensä? Avoimessa ei voi opiskella tutkintoa.
Jos on jo yksi korkeakoulututkinto, se osoittaa yleisen pätevyyden ja "järkevyyden" ja sen että on kykenevä saattaamaan loppuun akateemiset opinnot. Toisesta tutkinnosta ei välttämättä ole hyötyä (enemmän se tuntuu olevan monelle lähinnä statuskysymys, että voi sen FM:n lisäksi sanoa olevansa KTM/VTM/OTM), vaan omasta näkökulmastani usein suositeltavaa on juuri yksi tutkinto + avoimen yliopiston opintoja 25 tai 60 op tai muuta täydennyskoulutusta. Harva todella tarvitsee kahta korkeakoulututkintoa, puhumattakaan kahdesta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, työllistymiseen.
[/quote]
Ennen vanhaan ylioppilas soveltui asiantuntijatehtäviin, kun heitä tuli liikaa piti olla maisteri. Nyt maistereita liikaa, joten jos haluan erottautua joukosta on oltava tuplamaisteri tai tohtori, mielellään tuplamaisteri+tohtori.
[/quote]
Tämä harhaluulo on useimmilla, mutta kuinka monessa työnhaussa tiedätte, että tuplamaisteri on mennyt maisterin ohi? Onko se pelkkää mutua, vai onko asiasta oikeasti jotain tilastoja? Tottakai jos on esim. sekä kaupallisen alan että oikeustieteellisen alan koulutusta, on parempi hakija kuin pelkkä KTM, mutta ei se silloin johdu kahdesta tutkinnosta vaan substanssiosaamisesta, joka olisi ehkä saavutettavissa yhdelläkin tutkinnolla, jos on sopiva aineyhdistelmä.
[/quote]
Niissä tuplatutkinnoissa ei ole mitään järkeä. Mutta ymmärrän 25-vuotiaan tuoreen maisterin epätoivon kun töitä ei saa. Mitä siinä tilanteessa muka tulee mieleen? Uusi tutkinto? Tohtoriksi? Vaihtoehdot ovat vähissä.