Lue keskustelun säännöt.
Psykologi: Miehen pitäisi asettaa naiselle rajat
04.12.2014 |
Naiset kaipaavat miehisiä miehiä, mutta löytävät usein vain joko macho-tyyppisiä alistajia tai liian kilttejä nyhveröitä. Parisuhteen ongelmien ydin onkin liiallinen tasa-arvo, sanoo psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt.
YLEn Aamu-TV:n haastattelema Dunderfelt muistuttaa kirjassaan Parisuhteen kemia, että nykyaikainen tasa-arvo samanlaisuutena toimii kyllä yhteiskunnallisella tasolla, mutta ei parisuhteessa.
Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta. Ilman erilaisuutta mies yrittää tulla liian paljon naisen ja nainen miehen kaltaiseksi, jolloin seurauksena on seksuaalisen jännitteen katoaminen.
Miehen ei pitäisi vain myötäillä
Tony Dunderfelt haluaa miehen asettavan naiselle rajat. Miehen ei pitäisi vain myötäillä naista. Moderni nainen kaipaa vastusta – mutta ei vastustajaa. Mies on hyvää hyvyyttään oppinut että naista pitää kunnioittaa. Seurauksena on, että todellista vuorovaikutusta ei synny.
Dunderfelt kuvaa miehisiä pms-oireita sanoin ”passiivisen miehen syndrooma”. Vastaavasti naiset kärsivät ”paniikinomaisen itsenäistymisen saavuttamisen syndroomasta”, jolloin naisen pitää elämässä kontrolloida kaikkea. Usein se menee psykologin mukaan yli.
Nykymies on jälleen muutoksessa
Parisuhde on muuttunut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Vuosituhansien historia määritteli perinteisen parisuhteen, jossa naisella ei ollut itsenäistä tahtoa. Dunderfelt kuvaa tätä vaihetta parisuhteessa ykkösvaiheeksi.
Kakkosvaiheessa, noin sata vuotta sitten, tapahtui käänne. Naisille annettiin täysi itsenäisyys parisuhteessa. Koska tässäkin mallissa on omat ongelmansa, ollaan nyt siirtymässä kolmanteen vaiheeseen. Primitiivisen ykkösvaiheen muistot elävät meissä edelleen. Usein käytännössä sovelletaan edelleen vanhoja malleja, jotka eivät nykyaikana enää toimi.
Miten olla mies alistamatta naista?
Naiset kaipaavat miehisiä miehiä. Sinkut eivät löydä kunnon miehiä. Tarjolla on vain ykkösvaiheen machoja, joita moderni nainen ei kaipaa - tai kakkosvaiheen ylikilttejä miehiä.
Psykologi Tony Dunderfelt tarjoaa kolmannen vaiheen miehen mitaksi miestä, joka on kova oikealla tavalla, mutta osaa myös olla pehmeä, avoin ja kuuntelevainen. Ennen aikaa syvästi intiimille parisuhteelle ei ollut. Ruuan ja lämmön hankinta olivat etusijalla. Nyt perustarpeet ovat kunnossa ja aikaa olisi, mutta samalla on vajottu siihen että mies passivoituu ja nainen yliaktivoituu.
Katkeroitunut mies palautuu Dunderfeltin mukaan takaisin ykkösvaiheeseen. Hän ei mahdollisesti halua olla naisten kanssa tekemisissä. Miehiset tarpeet jäävät taka-alalle.
http://yle.fi/uutiset/psykologi_miehen_pitaisi_asettaa_naiselle_rajat/5254291
Kommentit (159)
Idiootti on idiootti. Miten helvetissä tälle yhdelle ei ole muita vaihtoehtoja kuin yksipuolinen alistaminen tai täysin vapaa suhde? Ei ole ikinä kuullut yhteisistä päätöksistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:32"]
Idiootti on idiootti. Miten helvetissä tälle yhdelle ei ole muita vaihtoehtoja kuin yksipuolinen alistaminen tai täysin vapaa suhde? Ei ole ikinä kuullut yhteisistä päätöksistä?
[/quote]
Olen kuullut, täällä vain on todettu niin monta kertaa naureskellen tyyliin haluaisinpa nähdä sen miehen joka minulle rajoja asettaa ja jollain taisi jopa ihokarvat nousta pystyyn koko sanan kuullessaan.
Rajoja ne ovat silti, päätettiin ne yhdessä tai joku voi tehdä periaatepäätöksen väkivallan suhteen ihan yksinään ja asettaa rajan.
Joten siinähän saatte näppylöitä ja vaikka ihottumaa niistä rajoista, veikkaan että monilla niitä on suhteissa.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 10:54"][quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 10:48"]
Tyyppi on juuri kirjoittanut kirjan ja yle tekee asiasta jutun myynninedistämistarkoituksessa.
Itse asiaan. Eiköhän tuossa vaan taas luoda turhia sukupuolipaineita suuntaan ja toiseen. Ihmiset ovat yksilöitä omine historioineen. Esimerkisi "nössömies" saattaa olla tulosta siitä, että on kasvanut yh-äidin helmoissa, kun isä päätti häipyä kuvioista. Hän on jäänyt ilman tasapainottavaa miesmallia lapsuudenkodin perhedynamiikassa. Mies on tottunut siis lapsesta asti tekemään juuri niin kuin äiti sanoo. Nainen on auktoriteetti, jota ei uhmata. Hänestä kasvaa kiltti, ehkä jonkun mielestä tahdoton mies, joka ei sano tyttöystävälleen poikkipuolista sanaa, toisinaan on vaikea nyhtää kantaa mihinkään suntaan, koska mies haluaa pelata varman päälle ja myötäillä auktoriteettia, päätti tämä sitten mitä tahansa. Pitäisikö tämän miehen nyt tuntea olevansa surkimus vain siksi, että hän on tavallaan koko ikänsä kasvanut omaan rooliinsa? Kuinka helposti ihminen pystyy muuttamaan itsensä jonkun ulkoapäin annetun ideaalin mukaisesti tarpeeksi jämäkäksi, naisille rajoja asettavaksi alfaurokseksi ja samalla kumoamaan koko oman kasvuhistoriansa?
[/quote]
Ainakin minusta tuli täyspäinen mies joka osaa pitää puolia vaikka yh äidin "helmoissa" olinkin, siitä piti huolen hyvin pitkälle lähiö missä kasvoin, sama homma kaikilla kavereilla eli kyllä meistä aika äijiä tuli kun tapeltiin pihoilla lapsina ja teininä painittiin kartsalla ja juotiin olutta.
Kasvuympäristö on aika iso tekijä, tuollaisessa ympäristössä ei kovin montaa nössöä tule, usko huvikseen.
[/quote]
Äijä= väkivaltainen lapsi, juo alaikäisenä alkoholia?
Tämä ehkä valaisi näistä kommenteista eniten millainen ihminen siellä päässä vastaa.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:02"]
Aikuinen ihminen voi asettaa itselleen rajoja muttei toisille. Voi asettaa rajan, että 'minun ei tarvitse kestää kaikkea' tai että 'en anna toisten rikkoa minun kotiani'. Ne tulee sovittaa suhteessa yhteen toisen aikuisen rajoihin. On aivan eri asia määrätä toisille kuinka he voivat käyttäytyä tai yhteiselo loppuu, kuin yhteisesti keskustella kuinka yhteisessä kodissa sopii käyttäytyä.
[/quote]
Miten niin ei voi asettaa, ethän sinä liikenteessäkään mene miten sattuu tai käyttäydy tuolla ihmisten ilmoilla kuin joku villi ihminen. Rajoja nekin on ja ihmisten toisilleen asettamia rajoja. Ihan hyvin suhteissa voi kertoa, että on olemassa tälläinen raja vaikka se pettäminen että se on sitten siinä tai fyysinen koskemattomuus jotka on ehdottomia rajoja.
Mikä tässä on vaikea ymmärtää. Ihmiset elää yleensä aika harmonista elämää suhteissaan jossa on paljonkin rajoja, jotkut on sovittuja jotkut tulee ihan automaattisesti. Laitetaan taas joku esimerkki, vaikka vähän pienemmästä rajasta: Kun mies tai nainen on työhuoneessa tekemässä töitä, puhumassa tärkeitä puheluita silloin ei häiritä kuin ainoastaan hätätapauksissa.
On asetettu raja. Ja pliis älkää takertuko tohon esimerkkiin taas, mä rukoilen, yrittäkää ymmärtää mitä koko määritelmä tarkoitta, yrittäkää edes, mä tiedän että te pystytte siihen.
Menikö ad hominemiksi, kun ette enää muuta keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikenteessä on liikennesäännöt ja lait, ei rajat. Ei siellä voi yksittäinen ihminen alkaa vetämään rajoja toisille tienkäyttäjille, miten he voivat autonsa parkkeerata tai kääntyä risteyksessä.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 02:15"]Tästä kaikesta saamme syyttää feminismiä. Toisin sanoen, naiset joutavat takaisin keittiöön.
[/quote]
Ja sitten valitetaan jos nainen lihoo, vaikka se suljetaan yksin samaan huoneeseen jääkaapin kanssa ilman mitään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TD:n juttu on siitä hyvä, että jokainen löytää siitä perusteet omalle kannalleen.
Itse olen monista TD:n ajatuksista samaa mieltä oman arkikokemuksen kautta.
Miehen pitäisi viedä ja naisen vikistä paitsi silloin kun nainen haluaa päättää tai että päätetetään yhdessä.
Olen tämmöinen uuden ajan nössömies. Nyt keski-iän "kriisissä" huomaa, että tekee ja jättää tekemättä paljon eri asioita, että nainen olisi "tyytyväinen". Osittain tietoisena ja osin tiedostamattomana syynä on, että sitä kuvittelee makuuhuoneaktiivisuuden sillä paranevan.
Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta. Ilman erilaisuutta mies yrittää tulla liian paljon naisen ja nainen miehen kaltaiseksi, jolloin seurauksena on seksuaalisen jännitteen katoaminen.
Jos olisin enemmän machotyyppinen valistunut itsevaltias, niin oletan, ettei parisuhde ainakaan huonompi olisi.
.....jolloin naisen pitää elämässä kontrolloida kaikkea. Amen. Käsi ylös miehet, joka tunnistavat tuon piirteen.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:20"]
Liikenteessä on liikennesäännöt ja lait, ei rajat. Ei siellä voi yksittäinen ihminen alkaa vetämään rajoja toisille tienkäyttäjille, miten he voivat autonsa parkkeerata tai kääntyä risteyksessä.
[/quote]
Totta mutta onko tuolla ihmisten ilmoilla mitään rajoja miten käyttäydytään ja ollaan, mietippä sitä. Voimme toki ruveta saivartelemaan, että koko meidän elämä on lakirjojen kansiin säädelty ja kaikesta löytyy joku laki, mutta eihän se niin mene vaan on paljon asioita jotka ovat sanomattomia sopimuksia ja toisten rajojen kunnioittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 10:48"]
Tyyppi on juuri kirjoittanut kirjan ja yle tekee asiasta jutun myynninedistämistarkoituksessa.
Itse asiaan. Eiköhän tuossa vaan taas luoda turhia sukupuolipaineita suuntaan ja toiseen. Ihmiset ovat yksilöitä omine historioineen. Esimerkisi "nössömies" saattaa olla tulosta siitä, että on kasvanut yh-äidin helmoissa, kun isä päätti häipyä kuvioista. Hän on jäänyt ilman tasapainottavaa miesmallia lapsuudenkodin perhedynamiikassa. Mies on tottunut siis lapsesta asti tekemään juuri niin kuin äiti sanoo. Nainen on auktoriteetti, jota ei uhmata. Hänestä kasvaa kiltti, ehkä jonkun mielestä tahdoton mies, joka ei sano tyttöystävälleen poikkipuolista sanaa, toisinaan on vaikea nyhtää kantaa mihinkään suntaan, koska mies haluaa pelata varman päälle ja myötäillä auktoriteettia, päätti tämä sitten mitä tahansa. Pitäisikö tämän miehen nyt tuntea olevansa surkimus vain siksi, että hän on tavallaan koko ikänsä kasvanut omaan rooliinsa? Kuinka helposti ihminen pystyy muuttamaan itsensä jonkun ulkoapäin annetun ideaalin mukaisesti tarpeeksi jämäkäksi, naisille rajoja asettavaksi alfaurokseksi ja samalla kumoamaan koko oman kasvuhistoriansa?
[/quote]
Ainakin minusta tuli täyspäinen mies joka osaa pitää puolia vaikka yh äidin "helmoissa" olinkin, siitä piti huolen hyvin pitkälle lähiö missä kasvoin, sama homma kaikilla kavereilla eli kyllä meistä aika äijiä tuli kun tapeltiin pihoilla lapsina ja teininä painittiin kartsalla ja juotiin olutta.
Kasvuympäristö on aika iso tekijä, tuollaisessa ympäristössä ei kovin montaa nössöä tule, usko huvikseen.
[/quote]
Joo. En väitä, että kaikista yh-äitien pojista tulee "nössöjä", mutta sellainen kasvuympäristö saattaa olla selittävänä tekijänä jossain tapauksissa. Ja todennäköisesti kiltti mies saattaa tuntea vetoa dominoivaa naista kohtaan. Kuitenkin suhteet ovat tasapainoilua eri tekijöiden kuten luonteiden, mieltymysten ym. kanssa ja jatkuvaa rajanvetoa suhteessa toiseen osapuoleen kuten joku jo sanoi. Mutta miksi pitäisi pyrkiä johonkin yleistävään mallinnukseen eri vaiheineen. Ideaalit ovat kirjojen kansissa ja käytäntö sitten todellisuutta epätäydellisyksineen. Itse naisena en kaipaa isähahmoa "rajojen asettajaksi".
Käyttäytymisnormit on yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä, joiden avulla yhteiskunta toimii, ei yhden ihmisen sanelemia rajoja, joihin sisältyy uhkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä, ihan kuin kaikki tahallaan väärinymmärtäisivät kyseisen tekstin. Ei tuossa puhuttu mistään naisen alistamisesta!! Päin vastoin, siinä peräänkuulutettiin miestä, joka ei alistu tossun alle, mutta ei myöskään alista. Kyllä mä tiedän jo pelkästään lähipiiristä sellaisia, että naiset kiukkuavat ja sanovat mitä haluavat ja haluavat nimenomaan tossuttaa miestään. Ei se ole oikein. Miehessä pitäisi sen verran olla miestä, että laittaa ne rajat: ei anna naisen kiukutella ja tiuskia turhasta toiselle, ei anna pompotella ja suuttua turhasta ym. sanoo asiasta naisellle, että minulle ei saa puhua näin. Yhtä lailla naisen pitää laittaa rajat siihen, mitä kumppaniltaan sietää.
Kyllähän tuossa vähän koirakoulun terminologioilla pelataan. Liekö sitten tarkoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:25"]vaan on paljon asioita jotka ovat sanomattomia sopimuksia ja toisten rajojen kunnioittamista.
[/quote]
Nimenomaan näin, että toisten rajoja kunnioitetaan, mutta ei aseteta muille itse rajoja kuinka muut saa käyttäytyä tai sitten minä xxxxxx. Minusta tuntuu, ettet itse tajua tätä eroa.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 02:29"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 02:28"]Olisko femakko oikea sana. Vihreät nuoret haluavat sinullekin sukupuolen. Se kolmas.. [/quote] Täh?! Jos mua -4- tarkotit ni kylläpä minä itteäni naisena pidän. Olen aina pitänyt ja tulen aina pitämään. Hassua, ettei miehelleni ole ongelma se, etten osaa safkaa väkertää. :D
[/quote]
No, miehes onkin varmaan juuri sellainen nösserö.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:34"]Mitä ihmettä, ihan kuin kaikki tahallaan väärinymmärtäisivät kyseisen tekstin. Ei tuossa puhuttu mistään naisen alistamisesta!! Päin vastoin, siinä peräänkuulutettiin miestä, joka ei alistu tossun alle, mutta ei myöskään alista. Kyllä mä tiedän jo pelkästään lähipiiristä sellaisia, että naiset kiukkuavat ja sanovat mitä haluavat ja haluavat nimenomaan tossuttaa miestään. Ei se ole oikein. Miehessä pitäisi sen verran olla miestä, että laittaa ne rajat: ei anna naisen kiukutella ja tiuskia turhasta toiselle, ei anna pompotella ja suuttua turhasta ym. sanoo asiasta naisellle, että minulle ei saa puhua näin. Yhtä lailla naisen pitää laittaa rajat siihen, mitä kumppaniltaan sietää.
[/quote]
Mä luulen, että niitä naisia ärsyttää kun mies on sellainen tossu, ja toivovat että mies korjaisi käytöstään, mutta yrittävät väärin ja tilanne vaan pahenee.
Oikeastaan niitä rajoja pitää suhteessa asettaa puolin ja toisin heti alussa niin näkee onko suhteella tulevaisuutta. Asiasta kannattaa tietysti myös vähän keskustella eikä heti nostaa kytkintä, jos rajat ovat eri kohdissa.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 10:48"]
Tyyppi on juuri kirjoittanut kirjan ja yle tekee asiasta jutun myynninedistämistarkoituksessa.
Itse asiaan. Eiköhän tuossa vaan taas luoda turhia sukupuolipaineita suuntaan ja toiseen. Ihmiset ovat yksilöitä omine historioineen. Esimerkisi "nössömies" saattaa olla tulosta siitä, että on kasvanut yh-äidin helmoissa, kun isä päätti häipyä kuvioista. Hän on jäänyt ilman tasapainottavaa miesmallia lapsuudenkodin perhedynamiikassa. Mies on tottunut siis lapsesta asti tekemään juuri niin kuin äiti sanoo. Nainen on auktoriteetti, jota ei uhmata. Hänestä kasvaa kiltti, ehkä jonkun mielestä tahdoton mies, joka ei sano tyttöystävälleen poikkipuolista sanaa, toisinaan on vaikea nyhtää kantaa mihinkään suntaan, koska mies haluaa pelata varman päälle ja myötäillä auktoriteettia, päätti tämä sitten mitä tahansa. Pitäisikö tämän miehen nyt tuntea olevansa surkimus vain siksi, että hän on tavallaan koko ikänsä kasvanut omaan rooliinsa? Kuinka helposti ihminen pystyy muuttamaan itsensä jonkun ulkoapäin annetun ideaalin mukaisesti tarpeeksi jämäkäksi, naisille rajoja asettavaksi alfaurokseksi ja samalla kumoamaan koko oman kasvuhistoriansa?
[/quote]
Ainakin minusta tuli täyspäinen mies joka osaa pitää puolia vaikka yh äidin "helmoissa" olinkin, siitä piti huolen hyvin pitkälle lähiö missä kasvoin, sama homma kaikilla kavereilla eli kyllä meistä aika äijiä tuli kun tapeltiin pihoilla lapsina ja teininä painittiin kartsalla ja juotiin olutta.
Kasvuympäristö on aika iso tekijä, tuollaisessa ympäristössä ei kovin montaa nössöä tule, usko huvikseen.
[/quote]
Joo. En väitä, että kaikista yh-äitien pojista tulee "nössöjä", mutta sellainen kasvuympäristö saattaa olla selittävänä tekijänä jossain tapauksissa. Ja todennäköisesti kiltti mies saattaa tuntea vetoa dominoivaa naista kohtaan. Kuitenkin suhteet ovat tasapainoilua eri tekijöiden kuten luonteiden, mieltymysten ym. kanssa ja jatkuvaa rajanvetoa suhteessa toiseen osapuoleen kuten joku jo sanoi. Mutta miksi pitäisi pyrkiä johonkin yleistävään mallinnukseen eri vaiheineen. Ideaalit ovat kirjojen kansissa ja käytäntö sitten todellisuutta epätäydellisyksineen. Itse naisena en kaipaa isähahmoa "rajojen asettajaksi".
[/quote]
Minäkään en kaipaa äitihahmoa, mutta ymmärrän sen ihan hyvin jos esimerkiksi mokaan tai käyttäydyn kuin ääliö, niin siitä keskustellaan ja asetetaan niitä tietynlaisia "rajoja". Ja jos joku älytön jatkuva mokailu tai ääliömäinen käytös ei lopu johtaa se lopulta eroon. Se on sellaista rakkaudella annettavaa opastusta ja jos ei ole täysin umpiluu, niin ymmärtää ihan helposti, että ehkä on mennyt jonkun rajan yli.
Tätä nyt olen yrittänyt tässä selittää ties kuinka kauan. Kyllä minulle menisi kerrasta perille että en esim, voi tulla kännissä räyhäämään kotiin varsinkin jos lapset on kotona, sen rajan yli en menisi ja jos menisin, varmasti muistutettaisiin että meillä on kulta tälläiset rajat, että kotona ei kännissä remuta varsinkaan jos lapset on kotona. Tästä voisi minulle ihan hyvin sanoa.
Siinähän ne rajat muotoutuu, kun katsotaan tullaanko toimeen vai ei. Minulle kyllä nousisi karvat pystyyn, jos joku ilmoittaisi laittaneensa minulle rajat. Suhde on vapaaehtoinen, lapsia en aio enempää hankkia. Taloudellinen vastuu on tasapuolinen, kotityöt on tasapuoliset, molemmilla on tv, auto ja tietokone, oma sänky, voi vetäytyä halutessaan omaan rauhaan, nukkumarauha ei rikkoudu toisen toimesta, omat jäljet siivotaan, en osaa sanoa missä voi näin toimien mennä vikaan?
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:13"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:07"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 17:44"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 17:40"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 17:35"]
Alapeukuista päätellen että halua että minulla on itsemäärämisoikeus, oma tahto, periaatteet, moraali ja mielipiteet, se on teistä huono juttu. Joten voitte työntää ne peukkunne vaikka perseeseen ei kiinnosta, tiedän että olen täysin oikeassa tässä asiassa.
[/quote]
Itsemääräämisoikeus ja periaatteet ovat niillä aliarvostamillasi "nössykkämiehillä" ja mielestäsi lapsen tasolle ikuisesti jäävillä naisilla ja sinulla on tarve mielivaltaisesti komennella muita. Myös naisilla on mielipiteitä eivätkä ne automaattisesti katoa sillä että sinä miehenä sanot niiden olevan vääriä.
[/quote]
Asetan rajat elämässäni, myös suhteissa. Jos ei kiinnosta minun rajani, niin voi etsiä jonkun muun. Yksi niistä rajoista on vaikka se, että ei yhtään väkivaltaa. Ja kyllä katson, että ihminen on väärässä jos pitää oikeana hakata toista suhteessa.
Komentelusta en tiedä, luultavasti tekisin rikosilmoituksen pahoinpitelevästä naisesta, voi olla että jopa joudun puolustamaan itseäni ehkä pikkuisen lujemmalla äänellä jopa komentamaan.
[/quote]
Miksi olet niin vakuuttunut että naiset ovat automaattisesti aina väkivaltaisia ellei mies heitä erikseen opasta ja kiellä käyttämästä väkivaltaa? En ole koskaan lyönyt ketään ihmistä mutta olen tämän aivan itse osannut päättää eikä mieheni ole tarvinut minua kieltää. En myöskään komentele itse toista aikuista ihmistä, asiat hoituvat yhdessä keskustelemalla.
[/quote]
En oleta mitään automaattisesti, se on vain raja jonka yli ei mennä, piste.
[/quote]
Se on siis sellainen raja jota nainen ei kykene itse asettamaan itselleen vaan tarvitsee miehen asettamaan itselleen rajan? Siitähän tässä on kyse että onko nainen itse kykenevä vai tarvitseeko miehen päättämään puolestaan. Tarvitseeko nainen miehen holhousta, kyllä vai ei? Onko nainen täysijärkinen aikuinen, kyllä vai ei?
[/quote]
Olen joutunut rajat laittamaan yhdessä suhteessa kun heitettiin imurilla, valitettavasti jotkut eivät pidä tälläisiä asioita itsestäänselvyyksinä, moni kuitenkin ymmärtää että veitsien tai imurien heittely ei ole soveliasta käytöstä.
Niin uskomattomalta kuin se sinusta voi kuulostaakin, en tykkää jos minua heitellään terävillä veitsillä, imureilla tai muillakaan esineillä. Kävimme asiasta tiukkasävyisen keskustelun, jossa asetin rajan meidän parisuhteen jatkumiselle, joko se tavaroiden viskominen loppuu tai sitten suhde loppuu mikäli se jatkuu.
Voin käydä tätä keskustelua vaikka loppuelämän, ei haittaa. Suhteissa ja elämässä on rajoja.
[/quote]
Eli ylimielisen miesasiamiessaivartelijan on mahdotonta vastata edes yksinkertaiseen kyllä tai ei kysymykseen koska paljastaisi joko olleensa väärässä tai olevansa naisvihaaja.
[/quote]
Olen vakuuttunut teidän suhteessa ei ole mitään rajoja mies saa tehdä mitä vain. Ei teidän tarvitse minua enempää vakuuttaa.