Ei uutta suhdetta eron jälkeen

Onko täällä ketään, joka ei ole eron jälkeen enää aloittanut uutta suhdetta, vaan päättänyt viettää loppu elämän itsekseen.

Minulla on tunne, että en halua enää uutta suhdetta. Ja ei en ole yksinäinen ja nautin yksin olosta. Isäni ei koskaan sopinut uutta suhdetta, kun erosi äidistäni ja on ollut ilman kumppania nyt 20 vuotta.

Onko muita, jotka ovat pysyneet yksin?

Itse koen, että koin sen suuren rakkauden exäni kanssa, vaikka se ei onnistunut. Minulla ei ole edes halua yrittää löytää uutta rakkautta, mutta tuntuu, että henkilöä, joka päättää pysyä yksin, koska ei tietyn suhteen jälkeen halua aloittaa uutta, pidetään jotenkin menneisyydessä roikkujana tai ettei ole päässyt erosta yli.

Ehkä en ole päässyt yli, mutta miksi se on automaattisesti vain surullista tai säälittävää? Miksi ei voi olla niin, että koki sen oman elämänsä suuren rakkauden, mutta se ei vaan onnistunut ja ei halua mitään korvaavaa.

Kokemuksia?