Miksi sinä pienituloinen teet 4-5 lasta?

Meillä tulot noin 3000 netto ja neljä lasta ja koira. Asutaan kauttaaltaan remontoidussa omakotitalossa. Autoja on kaksi plus työauto. Kerran vuodessa käydään jossain matkoilla. Syödään joka kuukausi ulkona, viedään lapsia harrastuksiin, elokuviin, leikkipaikkoihin, uimahalliin. Lapsilla on siistit vaatteet ja leluja tarpeeksi. Koira ei jää ruokkimatta eikä eläinlääkäri käynnitkään jää välistä siksi ettei rahat riittäisi. Nälissään ei tartte kenenkään olla. On tietokoneet, läppärit, tabletit, älypuhelimet, isot telkkarit...

Kertokaa nyt mitä oleellista meiltä tai lapsilta puuttuu?

2

Mä haluisin kolmannen lapsen mutta arveluttaa. Lapset jo alakouluikäisiä. Luulen etten vaan "saa" hankkia lasta. Olen korkean moraalin omaava henkilö. Sairastuin masennukseen kun lapset oli pieniä. Ei ollut oma syy. Enkä voi oikein syyttää ketään muutakaan. kaiken hoidin ja kävin töissä. Tuli vain totaalinen burnout. En koskaan käsitellyt sitä surua joka liittyy viimeiseen raskauteen. Silloin ajattelin että vielä teen lapsia. Tuntuu etten nauttinut niin siitä. Olin velvollisuuden tuntoon opetettu ja menin liian aikaisin töihinkin toisen lapsen kohdalla. No nyt en enää voi edes tulla raskaaksi. Seksielämä täysin kuollut. :( Lapsiani rakastan silti yli kaiken. Tässä asunnossa on lapsilla nyt omat huoneet. Jos vielä saisimme lapsen niin tarvisi isompi asunto, toinen auto isompi jne. tulot netto 4100€

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:16"]

Ollaa molemmat työttömiä ja aika paljon sairautta on. Lapset on ihana ajanviete ja raskaana ollessa saa paljon huomiota :) neuvolassa ym. Samoin synnyttäneenä on kivaa, kaikki käy katsomassa vauvaa ja tuo kaikkea kivaa. Meillä on myös vahva tukiverkosto kun molemmat mummit ovat työttömiä. Aina on lapsille hoitaja ja kaikilla on aikaa olla lasten kanssa. Helpommin saa myös ison asunnon kun on monta lasta.

Meille on rikkaus kun on paljon lapsia. Ja nimien keksiminen on niin ihanaa! :)

[/quote]

Saanko arvata, mitä sulla on yllä, nyt kun tätä kirjoitat? Kiitos-huppari ja legginssit. Tatuointeja. Lävistyksiä. Pinkki tukka.

Minulla on 5 lasta ja tuloni olivat pienemmät kuin ap:n mainitsemat. Olin lasten kanssa monta vuotta kotona, kiireetöntä ja parasta aikaa. Ei ollut velkaa ja pärjäsimme ihan ok mieheni tuloilla ja sillä mitä sain kelasta. Asuntolainan otimme vasta kun nuorin oli eskarissa.

Hoidan lapsia ja kuinka surettaakaan ne alle 1v vauvat jotka on hoidossa kun varakkailla vanhemmilla on valtavat asuntovelat ja tuovat sen pienen kullannuppunsa jopa 10 hoitoon joka päivä.

Ei ne tulot vaan ne menot!

T: 2 lasta, kolmas tulossa, yhteenlasketut nettotulot 4100€ kuussa

Edelleen odottelen rikkailta vastauksia siihen, mitä "köyhien" lapsilta puuttuu, kun kyse nyt EI ole mistään sossupummeista vaan normaaleista töissäkäyvistä perheistä? Eli tulot tosiaan tuo 4000-5000€/kk nettona. Ei ole vielä perusteluja tippunut, vaikka useampi on kertonut mitä heidän lapsillaan on ja ihmetellyt mitä vielä pitäisi olla. No kertokaa nyt!!!!

?

2

Eihän siinä mitään ongelmaa olekaan silloin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Aina pitää mielestäni silti miettiä pahan päivän varalle; millä sitten eletään, jos jompi kumpi jää työttömäksi tai sairastuu? Lähes kaikki julkisuudessa omaa vähäosaisuuttaan ja yhteiskunnan epäreiluutta valittavat ovat perheitä, joissa toinen vanhemmista on selkävaivojen tms. takia työkyvytön ja toinen työtön tai matalasti palkattu, lapsia on enemmän kuin autoon mahtuu ja kotieläimet päälle. Silti omissa valinnoissa ei nähdä mitään vikaa, vaan rahojen riittämättömyys on yhteiskunnan syy.

Miksi ei? Olen itsekin köyhästä perheestä enkä ole koskaan olettanutkaan että tarvitsee olla omistusasunto, kalliit harrastukset tai kaukomatkoja ollakseen onnellinen. Eipä ole tullut mieleen että minua ei olisi pitänyt tehdä kun en lapsena päässyt ulkomaille tai saanut merkkivaatteita. Tai että vähäisen materian takia olisi ollut paska lapsuus. Kaksi lasta olen kasvattanut aikuiseksi kunnes tulen av:lta lukemaan että se ei ole mahdollista koska olen köyhä. Tai että pitäisi olla urasuuntautunut jotta voi hankkia suurperheen (mikä on vähän ristiriitaista, millon niiden lasten kanssa sitten ehtii olla ja miksi niitä tehdä jos ei ehdi?) Kun monta lasta syntyy peräjälkeen vuosina jolloin toiset tekee uraa niin on siihen hieman kirimistä että hyville palkoille pääsee kun on 10v tai enemmän ollut työelämästä pois tai tehnyt töitä pätkissä.

Miksi ei? Ap:n arvostamat keskiluokkaiset statussymbolit eivät ole kaikille se elämän tarkoitus jota kohden pyrkiä. En edes halua elää ostellen turhaa ylikallista paskaa jota ilman ei ilmeisesti voi elää tai lennellä turistirysiin monesti vuodessa. Minulle on valinta ollut lapset, joiden ehdoilla on elämä pitänyt rakentaa. Pienituloisuus on siis seurausta lapsista. Ehkä joku supernainen jolla on vuorokaudessa enemmän kuin 24 tuntia kykenee tekemään 7 lasta ja uran, mutta itse en ole super vaan ihan tavallinen, joten on pitänyt hyväksyä että elämä on valintoja.

Miksi ei? Olen itsekin köyhästä perheestä enkä ole koskaan olettanutkaan että tarvitsee olla omistusasunto, kalliit harrastukset tai kaukomatkoja ollakseen onnellinen. Eipä ole tullut mieleen että minua ei olisi pitänyt tehdä kun en lapsena päässyt ulkomaille tai saanut merkkivaatteita. Tai että vähäisen materian takia olisi ollut paska lapsuus. Kaksi lasta olen kasvattanut aikuiseksi kunnes tulen av:lta lukemaan että se ei ole mahdollista koska olen köyhä. Tai että pitäisi olla urasuuntautunut jotta voi hankkia suurperheen (mikä on vähän ristiriitaista, millon niiden lasten kanssa sitten ehtii olla ja miksi niitä tehdä jos ei ehdi?) Kun monta lasta syntyy peräjälkeen vuosina jolloin toiset tekee uraa niin on siihen hieman kirimistä että hyville palkoille pääsee kun on 10v tai enemmän ollut työelämästä pois tai tehnyt töitä pätkissä.

Miksi ei? Ap:n arvostamat keskiluokkaiset statussymbolit eivät ole kaikille se elämän tarkoitus jota kohden pyrkiä. En edes halua elää ostellen turhaa ylikallista paskaa jota ilman ei ilmeisesti voi elää tai lennellä turistirysiin monesti vuodessa. Minulle on valinta ollut lapset, joiden ehdoilla on elämä pitänyt rakentaa. Pienituloisuus on siis seurausta lapsista. Ehkä joku supernainen jolla on vuorokaudessa enemmän kuin 24 tuntia kykenee tekemään 7 lasta ja uran, mutta itse en ole super vaan ihan tavallinen, joten on pitänyt hyväksyä että elämä on valintoja.

Yhtälailla rikkaammatkin voi sairastua vaikka molemmat, tai jäädä työttömiksi. Milläs sitten matkustelette ja harrastatte?

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:16"]

Ollaa molemmat työttömiä ja aika paljon sairautta on. Lapset on ihana ajanviete ja raskaana ollessa saa paljon huomiota :) neuvolassa ym. Samoin synnyttäneenä on kivaa, kaikki käy katsomassa vauvaa ja tuo kaikkea kivaa. Meillä on myös vahva tukiverkosto kun molemmat mummit ovat työttömiä. Aina on lapsille hoitaja ja kaikilla on aikaa olla lasten kanssa. Helpommin saa myös ison asunnon kun on monta lasta.

Meille on rikkaus kun on paljon lapsia. Ja nimien keksiminen on niin ihanaa! :)

[/quote]

Tunsin erään joka oli yhtenään tiineenä vain saadakseen sitä huomioita itselleen. Tulipa sitten aika kun tenavien pursuaminen oli aika lopettaa terveydellisitä syistä, ja lapset kasvoi siinä samalla pieninkin jo ärsyttävään uhmaikään. Eipä ollut enää mukavaa ajanvietettä, eikä vauvalle mukavia tuomisia. Äiti masentui, omalla elämällä ei ollutkaan enää suuntaa ja jätti omat ja lasten asiat hoitamatta. Isä täysi tossukka ja tuli vaan vaimonsa "perässä". Lapset päätyi huostaan. Nyt lapset saavat huomioita,keksiä nimiä lemmikeilleen ja sosku maksaa heille kaikkea kivaa.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:33"]Yhtälailla rikkaammatkin voi sairastua vaikka molemmat, tai jäädä työttömiksi. Milläs sitten matkustelette ja harrastatte?
[/quote]
Tämä siis numerolle 50.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:29"]Eihän siinä mitään ongelmaa olekaan silloin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Aina pitää mielestäni silti miettiä pahan päivän varalle; millä sitten eletään, jos jompi kumpi jää työttömäksi tai sairastuu? Lähes kaikki julkisuudessa omaa vähäosaisuuttaan ja yhteiskunnan epäreiluutta valittavat ovat perheitä, joissa toinen vanhemmista on selkävaivojen tms. takia työkyvytön ja toinen työtön tai matalasti palkattu, lapsia on enemmän kuin autoon mahtuu ja kotieläimet päälle. Silti omissa valinnoissa ei nähdä mitään vikaa, vaan rahojen riittämättömyys on yhteiskunnan syy.
[/quote]

No mutta noin jos ajattelee niin ei ikinä kannata tehdä mitään, koska "ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan". Jos on vakituiset työt molemmilla niin pelko persiissäkö pitäisi olla, että jos vaikka sattuu sitä tai tätä? Saatan vaikka kuolla huomenna liikenneonnettomuudessa, olisiko siis viisainta pysyä kotona, koska eihän sitä tiedä? Talon voi myydä, jos tulee vaikeuksia. Aloittaja ei ottanut myöskään huomioon sitä, että vaikka olisi pienet tulot, saattaa olla omaisuutta. Eipä niitä perintöjä muuten ajattele, mutta kai tuossa tapauksessa jos halutaan jossitella, voisi sitten myydä vaikka niitä osakkeita mitä omistaa :)

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:16"]

Ollaa molemmat työttömiä ja aika paljon sairautta on. Lapset on ihana ajanviete ja raskaana ollessa saa paljon huomiota :) neuvolassa ym. Samoin synnyttäneenä on kivaa, kaikki käy katsomassa vauvaa ja tuo kaikkea kivaa. Meillä on myös vahva tukiverkosto kun molemmat mummit ovat työttömiä. Aina on lapsille hoitaja ja kaikilla on aikaa olla lasten kanssa. Helpommin saa myös ison asunnon kun on monta lasta.

Meille on rikkaus kun on paljon lapsia. Ja nimien keksiminen on niin ihanaa! :)

[/quote]

Tunsin erään joka oli yhtenään tiineenä vain saadakseen sitä huomioita itselleen. Tulipa sitten aika kun tenavien pursuaminen oli aika lopettaa terveydellisitä syistä, ja lapset kasvoi siinä samalla pieninkin jo ärsyttävään uhmaikään. Eipä ollut enää mukavaa ajanvietettä, eikä vauvalle mukavia tuomisia. Äiti masentui, omalla elämällä ei ollutkaan enää suuntaa ja jätti omat ja lasten asiat hoitamatta. Isä täysi tossukka ja tuli vaan vaimonsa "perässä". Lapset päätyi huostaan. Nyt lapset saavat huomioita,keksiä nimiä lemmikeilleen ja sosku maksaa heille kaikkea kivaa.

[/quote]

Me ollaan ajateltu ottaa sijaislapsia tai alkaa tukiperheeksi sittenkun omat on tarpeeksi isoja. Kaupunki on vähän lupaillut yhtä ok taloa sitten vuokralle meille tai jo aikasemminkin kun ollaan niin suur perhe. Se on vaan aika huono kuntoinen että niitten tarvii ensiksi tehdä remonttia.

Luultavasti sairaus tai työkyvyttömyys on isotuloiselle paljon suurempi tragedia, kun menot ja elämä mitoitettu suuremmille palkkatuloille.
Olen itse ollut kotona joka lapsen kanssa ainakin siihen kun lapsi on 2,5 eikä ole tehnyt tiukkaa kotihoidontuella ja satunnaisilla freelancer-keikoilla (+ miehen tulot 2000e netto). Huomattavasti enemmän ansaitsevat äitiystävät joutuneet viemään 1-vuotiaansa tarhaan kun on pitänyt ylläpitää elintasoa eli Thaimaan reissut, autot ja iso asuntolaina.
Valintakysymyksiä - mieluummin matkustetaan ekologisesti Euroopassa ja asutaan kolmiossa kaupungissa. En usko että kuolinvuoteella harmittelen, että tulipa tehtyä liian vähän töitä.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:24"]

Edelleen odottelen rikkailta vastauksia siihen, mitä "köyhien" lapsilta puuttuu, kun kyse nyt EI ole mistään sossupummeista vaan normaaleista töissäkäyvistä perheistä? Eli tulot tosiaan tuo 4000-5000€/kk nettona. Ei ole vielä perusteluja tippunut, vaikka useampi on kertonut mitä heidän lapsillaan on ja ihmetellyt mitä vielä pitäisi olla. No kertokaa nyt!!!!

Hm... mahdollisuus vaihtaa työpaikkoja? Sentinvenyttäjät asuvat selkeästi maalla, missä asuminen on lähes ilmaista, ja usein on noin yhden työnantajan varassa. 

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:02"]

Jos nettotulot n 3000-4000€/kk niin miksi menit tekemään suurperheen?

[/quote]

PIENITULOINEN????