Mikä asia tarkoittaa mielestäsi päinvastaista, mitä sen kuuluisi tarkottaa?

Verkkainen on tarkoittanut minullekin aina nopeaa. Tästä luin joskus jostain tiedelehdestäkin (?), jossa todettiin, että se on kuitenkin lähes aina hidasta tarkoittava ilmaus. En tiedä miksi minulle on muodostunut tämä käsitys, asun pohjois-pohjanmaalla, ja täällä käsittääkseni suurin osa ymmärtää sanan niin kuin se ilmeisesti kuuluisikin ymmärtää.

Häiritsee kun PMMP:n Lautturissa sanotaan "se verkkainen ja tyyni virta on." Ei sellaista voi olla :D

Käskeä. Itse käsken (kutsun) kavereita kylään. Toisia pomo käskee (käskyttää). Tämä on murreasia, mutta aiheuttaa välillä ihmetystä :)

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:56"]

Käskeä. Itse käsken (kutsun) kavereita kylään. Toisia pomo käskee (käskyttää). Tämä on murreasia, mutta aiheuttaa välillä ihmetystä :)

[/quote]

Ootko Länsi-Suomesta päin? Ainakin Etelä-Pohjanmaalla ihmisiä käsketään tekemään vähän sitä sun tätä. Käskeä syömään, kylään, sisälle...

Köykänen, mun mielestä tuo kuulostaa "painavalta" mutta tarkoittaa kevyttä.

Jos vaimo käskee kertoa rehellisen mielipiteen uudesta koltustaan.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 02:46"]

"Epäilen" Toiset käyttää sitä luulisin-sanan korvikkeena ja toiset taas ihan kirjaimellisessa merkityksessään epäilevät esim asian todenperäisyyttä. Tämä sana on aiheuttanut monia väärinymmärryksiä kaveripiirissäni, enkä kyllä vieläkään ole varma sen yleisimmästä käyttömerkityksestä :D Mitä mieltä te olette? Peukku ylös luulolle, peukku alas epäluulolle!

[/quote]

Tästä meinasin itsekin laittaa!

Jos 'epäilee' jonkun asian tapahtuvan, niin se tarkoittaisi periaatteessa mielestäni, että sanoja tarkoittaa että hän ei usko asian tapahtuvan. Jos ajatellaan, että asia tapahtuu niin silloin 'uskotaan', 'luullaan' tai 'oletetaan'.

"Epäilen, että Minna osaa tehdä asian" Osaako Minna silloin sanojan mielestä tehdä asian vai ei :-)?

Jos sanoja olettaa Minnan osaavan asian, silloin selkeämpi olisi sanoa "Oletan/luulen/uskon, että Minna osaa tehdä asian".

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:15"]

Kuvittele 100 kpl omenoita. Kuvittele siihen omenoita vielä puolta enemmän. Saitko mielikuviisi 150 vai 200 omenaa? Mun mielestä tulos olis 150, mutta jotkut vääntää sen 200 kappaleeseen, vaikka sehän olis sit 2 kertaa enemmän alkuperäisestä määrästä. Hih, hauska ketju btw:)

[/quote]

Sulla on sata omenaa. Lisätäänpä siihen toinen puolikas eli sata. Onko se 200 joku kokonainen vai?

Matikantunnilla opettaja selitti tätä puolet enemmän juttua niin, että suomenkielessä puolet enemmän, kerran enemmän ja kaksi kertaa enemmän tarkoittaa samaa eli 100 % enemmän.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 04:34"]Olen pienestä asti ihmetellyt tuota "harva se päivä" -juttua, kunnes isompana tajusin sen olevan fraasi, joka on lyhentynyt "harva se päivä, kun niin ei tapahdu" -tyyppisestä rakenteesta.
[/quote]
Kiitos selvennyksestä. Tää auttaa muakin ymmärtämään vähän paremmin kyseistä sanontaa. ;-) Ap

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:15"]

Kuvittele 100 kpl omenoita. Kuvittele siihen omenoita vielä puolta enemmän. Saitko mielikuviisi 150 vai 200 omenaa? Mun mielestä tulos olis 150, mutta jotkut vääntää sen 200 kappaleeseen, vaikka sehän olis sit 2 kertaa enemmän alkuperäisestä määrästä. Hih, hauska ketju btw:)

[/quote]

Sulla on sata omenaa. Lisätäänpä siihen toinen puolikas eli sata. Onko se 200 joku kokonainen vai?

Matikantunnilla opettaja selitti tätä puolet enemmän juttua niin, että suomenkielessä puolet enemmän, kerran enemmän ja kaksi kertaa enemmän tarkoittaa samaa eli 100 % enemmän.

[/quote]

Mistä päättelet, että "toinen puolikas eli sata"? Kyllähän sen puolikkaan täytyy olla puolet siitä määrästä, joka jo on tiedossa. Jos joku sanoo, että lisääpä kolmasosa omenoita, et kai silloinkin päättele että "kolmasosa elikkä sata"?

Tämä nyt ehkä menee ohi aiheen mutta kun sanotaan "sain keskenmenon" on minun korvaani todella oudosti sanottu. Kuin keskenmenon saanut olisi iloinen siitä.
Minulle tuli joitakin vuosia sitten keskenmeno, enkä pystynyt sanomaan sanaa "sain". Ymmärtääkö kukaan? :D

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:34"]Tämä nyt ehkä menee ohi aiheen mutta kun sanotaan "sain keskenmenon" on minun korvaani todella oudosti sanottu. Kuin keskenmenon saanut olisi iloinen siitä.
Minulle tuli joitakin vuosia sitten keskenmeno, enkä pystynyt sanomaan sanaa "sain". Ymmärtääkö kukaan? :D
[/quote]
No periaatteessa sama kuin "sain turpaan".. On helpompi ja nopeampi sanoa kuin "jouduin kokemaan turpaan lyömisen" :DD

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:28"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:15"]

Kuvittele 100 kpl omenoita. Kuvittele siihen omenoita vielä puolta enemmän. Saitko mielikuviisi 150 vai 200 omenaa? Mun mielestä tulos olis 150, mutta jotkut vääntää sen 200 kappaleeseen, vaikka sehän olis sit 2 kertaa enemmän alkuperäisestä määrästä. Hih, hauska ketju btw:)

[/quote]

Sulla on sata omenaa. Lisätäänpä siihen toinen puolikas eli sata. Onko se 200 joku kokonainen vai?

Matikantunnilla opettaja selitti tätä puolet enemmän juttua niin, että suomenkielessä puolet enemmän, kerran enemmän ja kaksi kertaa enemmän tarkoittaa samaa eli 100 % enemmän.

[/quote]

Mistä päättelet, että "toinen puolikas eli sata"? Kyllähän sen puolikkaan täytyy olla puolet siitä määrästä, joka jo on tiedossa. Jos joku sanoo, että lisääpä kolmasosa omenoita, et kai silloinkin päättele että "kolmasosa elikkä sata"?
[/quote]

Vaikka itsekin miellän tuon puolet enemmän niin, että se on alkuperäisestä määrästä todellakin sen 50%, niin tässä on ihan netistä kopsattua tekstiä aiheesta (kun alko ihteesäki ärsyttää!!) :
"Matemaatikkojen ja kansanihmisten puoli
Puoli-sanan kansanomainen käyttö määriä koskevassa vertailussa perustuu yksinkertaiseen logiikkaan. Kuvitellaan, että A sanoo B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) vähemmän.” Näin sanoessaan A kuvittelee B:n rahojen olevan kahdessa arvoltaan yhtä suuressa kasassa. Sitten hän toteaa, että hänen rahakasansa arvo on yhtä suuri kuin B:n kumman tahansa rahakasan arvo.

Kuvitellaan, että A sanoisi B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) enemmän.” Tässä tapauksessa A kääntää edellä kuvatun suhteen, relaation, toisin päin. Nyt hän jakaa omat rahansa kahteen arvoltaan yhtä suureen kasaan ja toteaa, että kumpi tahansa niistä vastaa arvoltaan B:n rahojen muodostamaa kasaa.

Kansankielen lausekkeet ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” voidaan esittää myös matemaattis-formaalisesti kahtena yksinkertaisena kaavana. Jos A:n rahat merkitään x:llä ja B:n rahat y:llä ja jos A:lla on rahaa ”puolta vähemmän” kuin B:Ilä, on tilanne kuvattavissa yhtälöllä x = y/2. Tilannetta, jossa A:lla on rahaa ”puolta enemmän” kuin B:llä, vastaa yhtälö x = 2y.

Kansankielen lauseke ”puolta enemmän” ilmaistaan matematiikan kielessä hiukan toisin: lausekkeella ”kaksi kertaa niin paljon kuin”. Lauseketta ”puolta enemmän” on joskus tulkittu matematiikan kannalta niin, että sillä tarkoitettaisiin samaa kuin matemaattisesti täsmällisellä lausekkeella ”puolitoista kertaa enemmän kuin”. Toden perään ei lausekkeella ”puolta enemmän” ole matematiikassa tällaista merkitystä. Lauseke ”puolitoista kertaa enemmän” (x = y + 1/2y) on tietysti erisisältöinen asia kuin kansankielen lauseke ”puolta enemmän”."
Ota tästä ny sit selkoo.........

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 06:34"]

Tuima-sanan merkitys vaihtelee jopa saman paikkakunnan sisällä, kun 30 km päästä kotoisin olevan kaverini mielestä se on vähäsuolaista ja minun mielestäni voimakassuolaista. 

[/quote] Mun mielestä sillä ei ole suolan kanssa tekemistä ensinnäkään. Pikemmin ankara = tuima tai korkeintaan tulinen = tuima.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 08:54"]Tuo alentuva vaan on kertakaikkiaan typerä sana. Voihan sitä selitellä, että henkilö tavallaan alentui sen alemman tasolle, mutta kun ei se vaan mene niin. Eihän se alentuvasti suhtautuva oikeasti mihinkään alennu vaan nimenomaan alentaa sitä toista omalla suhtautumisellaan.
[/quote]
Katsoo korkeammalta korokkeelta alaspäin mielestään huonompiosaiseen → alentuu, kumartuu.

Viimeisin. Mun mielestä se tarkottaa jotain viimeksi tapahtunutta tai tehtyä. Ei ihan viimeistä asiaa ennen kuolemaa.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:55"]

Sukkela tarkoittaa meilläpäin outoa, kummalista. Vasta aikuisena tajusin, että jossain päin se tarkoittaa nopeaa, vikkelää.

[/quote] Enpä ole koskaan kuullut että tarkoittaisi outoa.

Mullekin kehtaa on toisinaan viitsiä ja olen kotoisin Pirkanmaalta.

Tämä on varmaan monelle vaikea mieltää, että miten ilmaisu "puolet enemmän" tarkoittaa, että lisätään alkuperäiseen määrään samansuuruinen määrä. Vai tarkoittaako? Helposti rupeaa puolittamaan sitä alkuperäistä määrää. Entä sitten "kaksi kertaa enemmän" samalla logiikalla?

Paappani täällä Pohjanmaalla käytti eli-sanaa ja-sanan paikalla. Musta, eli valkoinen. Tarkoitti musta TAI valkoinen. Hämmentävää.

En tiedä onko mainittu jo, mutta se kun menee hyvin, niin sanotaan että menee ylämäkeen ja huonosti mennessä alamäkeen. Oikeassa elämässä juuri päinvastoin! Ehkä jotain talouskäyrää ajatellen ylöspäin on hyvä juttu, mutta ylämäkeen..

Kipukynnys. En vain saa sitä järkeiltyä, miten päin matala ja korkea kipukynnys menevät. Aina sekaisin. Logiikkani on tämän pähkäilyssä sama kuin aeimmin ketjuun osallistuneella liki- ja kaukonäköisellä. Minuun sattuu erittäin helposti, minulla on siis ... kipukynnys? Siis tuleeko se kipu helposti kynnyksestä yli, jolloin on matala kipukynnys ja vastaavasti jos kestää kovaa kipua, kynnys on korkea.