Paras masennuslääke?
Alan väsyä tähän masennukseen. Mulla on ollut sitä on and off teini-iästä asti, mutta vain kerran olen mennyt avautumaan siitä lääkärille. En muista enää lääkkeen nimeä (tästä on vuosia), mutta niitä serotoniinintakaisinottajia se oli. Sivuvaikutukset kävi vähitellen kauheiksi, ja lopetin lääkityksen. Nyt on kuitenkin tullut ero miesystävän kanssa, työttömyys, ja välirikko parhaan ystävän kanssa.
Tuntuu, että on pakko hakea jotain lääkettä ennenkuin sössin kaikki asiani lopullisesti. En enää tunne hallitsevani tunnereaktioitani ja koko viikonlopun olin vain pyjamassa himassa.
Toisaalta pelottaa kaikki kauhutarinat masennuslääkkeistä ja epäilyttää niitten teho. Terapiaan ei ole rahaa (työttömyys), ja jos joku sanoo liikunnan lisääminen, niin mottaan.
Kommentit (127)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:57"]
Miksi joka ketjuun pitää tulla näitä väheksyjiä? Kiitos kuitenkin niille, jotka aidosti haluavat auttaa. Voitte mainostaa syliä ja rakkautta ja terapiaa jne, mutta kun mulla on se paheneva ongelma tässä ja nyt, eikä noista mitään saatavilla, niin pikaisin apu on se paras.
t. ap
[/quote]
Ensiavun saa yleensä tosiaan niistä lääkkeistä, ja on joitakin ihmisiä, jotka tarvitsevat niitä aina (ystäväni on sellainen). Soita huomenna lääkärille!
Lisään vielä: ystäväni on aivan ihana, kun lääkitys on kunnossa. Mutta kun se ei ole... Tässä voin ihan sivullisena kertoa miten se on hänen kohdallaan. Kämppä on kuin pommin jäljiltä, kun masennuslääkityksestä on tauko tai hän on ns. parantunut. Lääkittynä hän on paras ystävä mitä kellään voi olla. Ilman lääkettä itse piru.
[/quote]
Kuvailet todennäköisesti bipolaarista ystävää, asia on eri kuin masennus. Kaikilla bipoa sairastavilla ei suinkaan tila ole sellaienn kuin naistenlehdissä kuvaillaa, että maniavaiheessa ostellaan autoja sun muita ja sitten viikon päästä solmitaan taas hirttoköyttä. On sellaistakin, mutta useimmiten bipo on lievempioireisena versiona, toisin kuin pelkässä masennuksessa lääkitys tehoaa siihen paremmin. Masennusta sairastavilla ei pidetä taukoja lääkityksessä, eritoten jos masennus on uusinut kerran kaksi, sen jälkeen lääkitystä suositellaan loppuelämäksi.
Tuo lääkityksen tauolla oleminenkin kertoo lähinnä biposta kärsivästä ystävästä joka tauottelee lääkkeitään omin päin ja "parantuu" aina välillä. Osa bipoa sairastavista on väärin diagnosoitu masentuneiski, mutta esim. tuo lääkityksen vaikutus ja sillä vekslaaminen ja hetkittäinen "parantuminen" ja syöksyminen takaisin kyllä kertovat oikean diagnoosin jossakin vaiheessa.
[/quote]
En osaa sanoa. Mutta en menis nettidiagnoisoimaan henkilöä, jota en ole koskaan tavannut
[/quote]
No mikähän diagnoosi tuo oli? :) Ja oletko tosissaan lukenut ystäväsi psykiatrian paperit diagnooseineen vai et? Jos et ole, sorruit diagnoosin tekemiseen itsekin.
Tässä taas malliesimerkki ketjusta, jossa vain pieni osa vastaa ap:n kysymykseen. Loput haluaa vain ja ainoastaan päteä. Anonyymillä palstalla. Cos someone is WRONG on the internet!!!!!!
Tsemppiä ap!
~ kohtalotoveri
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:57"]
Miksi joka ketjuun pitää tulla näitä väheksyjiä? Kiitos kuitenkin niille, jotka aidosti haluavat auttaa. Voitte mainostaa syliä ja rakkautta ja terapiaa jne, mutta kun mulla on se paheneva ongelma tässä ja nyt, eikä noista mitään saatavilla, niin pikaisin apu on se paras.
t. ap
[/quote]
Ei se ole väheksyntää, että kertoo ettei saanut iste apua yhdestäkään markkinoilla olevasta masennuslääkkeestä, ei edes niiden yhdistelmistä ja että tuntee monia ihmisiä jotka sitä apua eivät ole lääkkeistä saaneet. Kuinka pettynyt olisit lääkkeittesi tehoon jos/kun ne eivät vaikutakaan kuten ajattelit, jos kukaan ei olisi sinulle kertonut, että se on hyvinkin todennäköistä?
Todellakin toivon, varmasti jokainen kommentoija tällä palstalla, että saat lääkkeistä pika-avun. Mitenkään todennäköistä se ei kuitenkaan ole. Se taas ei ole sinun tai sinun sairautesi väheksymistä, vaan todellisuus johon useimmat masennusta sairastavat törmäävät.
Kaikkea hyvää sinulle.
[/quote]
Et ole tainnut lukea kaikkia kommentteja tässä ketjussa sitten? Aika rumaa rölläystä myös.
Kaikkea hyvää sulle myös.
[/quote]
Jos olet tietoinen trollauksesta, niin mikä siinä muodostuu ongelmalliseksi? Eikö masentuneella ole muita murheita? Saatko nautintoa uhriutumisesta?
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:27"]
Alan väsyä tähän masennukseen. Mulla on ollut sitä on and off teini-iästä asti, mutta vain kerran olen mennyt avautumaan siitä lääkärille. En muista enää lääkkeen nimeä (tästä on vuosia), mutta niitä serotoniinintakaisinottajia se oli. Sivuvaikutukset kävi vähitellen kauheiksi, ja lopetin lääkityksen. Nyt on kuitenkin tullut ero miesystävän kanssa, työttömyys, ja välirikko parhaan ystävän kanssa.
Tuntuu, että on pakko hakea jotain lääkettä ennenkuin sössin kaikki asiani lopullisesti. En enää tunne hallitsevani tunnereaktioitani ja koko viikonlopun olin vain pyjamassa himassa.
Toisaalta pelottaa kaikki kauhutarinat masennuslääkkeistä ja epäilyttää niitten teho. Terapiaan ei ole rahaa (työttömyys), ja jos joku sanoo liikunnan lisääminen, niin mottaan.
[/quote]
Mites sinä tänne AV:lle tulit kyselemään lääkkeistä? Jotkut lääkkeet auttavat yhtä ja toiset toista. Ei ole mitään takeita, että minua auttaneet lääkkeet sopisivat sinulle. Ja toisinpäin.
Hommahan menee niin, että sinä menet lääkärille, kerrot oireesi ja olosi ja hän määrää sinulle lääkkeet. Tuskin hän tarjoaa sinulle samoja lääkkeitä kuin silloin aikoinaan, sillä uusia lääkemerkkejä on tuon jälkeen ilmaantunut markkinoille pilvin pimein.
Voit tietysti sanoa lääkärille, että et halua samoja lääkkeitä. Hän osaa haarukoida sinulle tuonkin tiedon avulla sinulle sopivammat. SSRI-lääkkeissäkin on niin monia erilaisia vaikuttavia aineita.
Joten huomenna sitten soitat lääkärille ajan, jookos kookos!
[/quote]
Varaan ajan kyllä, mutta on uusi omalääkäri joka ei tunne minua lainkaan. Ja mistä lääkäri voisi sen paremmin tietää mikä lääke auttaa? Lääkefirmojen informaatiosta? Luotan ennemmin käyttäjäkokemuksiin. En usko, että lääkärini on näitä itse syönyt.
ap
[/quote]
Ei niin varmaan olekaan syönyt, ja vaikka olisi syönytkin, siitä ei olisi kuitenkaan sinulle mitään hyötyä, ellet varaa aikaa lääkärille, joka on identtinen kaksosesi. Ei auttaisi, vaikka lääkärisi olisi sinun sisaruksesikin. Me ihmiset olemme kaikki erilaisia ja meidän oireemme ja aineenvaihdutamme ovat toisitaan poikkeavia.
Vaatimuksesi, että lääkärillä pitäisi olla omakohtaisia kokemuksia määräämistään lääkkeistä, on naurettava. Lääkärit joutuvat määräämään lääkkeitä, joita he itse eivät käytä, esim. syöpä-, epilepsia- ja diabeteslääkkeitä. Toki heillä voi olla kokemusta tavallisimmista lääkkeistä, kuten flussa- ja kipulääkkeistä, mutta olisi järjetöntä vaatia lääkäreitä syömään määräämiään lääkkeitä, ellei heillä ole ko. tautia.
[/quote]
Mikä vaatimus? Sisälukutaitoa!
ap
[/quote]
Eiköhän se edellytys, milteipä vaatimus, ole siellä sinun kommentissasi implisiittisenä olemassa.
Et luota lääkärin tietoon vaan kyselet keskustelupalstalla ihmisten kokemuksista. Kuten kirjoitin, me kaikki olemme kovin erilaisia. Sinun hyvä masennuslääkkeesi tuskin auttaa minua tai minun lääke sinua.
Hyvä kuitenkin, että menet lääkäriin. Jos nyt kuitenkin menet sinne lääkelista kourassasi ja ehdottelet, että haluat tuota ja tuota, johan sinulle nauraa aidanseipäätkin. Älä ihmettele sitten, ettei sinua oteta lääkärissä kovin vakavasti, jos kovin rupeat jotakin lääkettä ehdottelemaan, "kun se sopi niin monelle AV-palstalaisellekin".
[/quote]
Meepä nukkumaan.
ap
[/quote]
Sainpas sanottua viimeisen sanan. :)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:26"]
Tässä taas malliesimerkki ketjusta, jossa vain pieni osa vastaa ap:n kysymykseen. Loput haluaa vain ja ainoastaan päteä. Anonyymillä palstalla. Cos someone is WRONG on the internet!!!!!!
Tsemppiä ap!
~ kohtalotoveri
[/quote]
Johtuisiko mitenkään ap:n ksymyksestä? Pistä linkki omaasi, niin käyn vilkaisemassa ja kerron oletteko kirjaimellisesti kohtalotovereita.
Minä olen syönyt Venlaa joitain kuukausia ja masennusoireet ovat hellittäneet. Olo on kuin uudella ihmisellä! Tosin en tiedä, johtuuko lääkkeistä, terapiasta, pitkästä s-lomasta vai näistä kaikista. Mulle V ei tuonut muita sivuoireita kuin kuukautishäiriöt. Ruokahalukin on pienentynyt eikä painoa ole tullut lisää.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:31"]
Minä olen syönyt Venlaa joitain kuukausia ja masennusoireet ovat hellittäneet. Olo on kuin uudella ihmisellä! Tosin en tiedä, johtuuko lääkkeistä, terapiasta, pitkästä s-lomasta vai näistä kaikista. Mulle V ei tuonut muita sivuoireita kuin kuukautishäiriöt. Ruokahalukin on pienentynyt eikä painoa ole tullut lisää.
[/quote]
Iso V-kirjain on varattu palstaslangissa Voxralle. Se myös panettaa.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:12"]
Jeesus on paras masennuslääke. Toimii, eikä tarvi ottaa nappeja.
J-P
[/quote]
Minä syön masennuslääkkeeni, vaikka uskossa olenkin. Jeesus voi kyllä parantaa myös masennuksesta, mutta kaikki eivät tässä ajassa vielä parane.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:16"]
Onko teillä siskot kokemusta tuosta mäkikuismasta, voisko toimia? Sillai niinku lisänä? T. Tuo joka syö venlafaksiinia mutta on edelleen masentunut. Meidän luontaistuotekaupasta sitä haettiin, mutta en tiedä..
[/quote]
mäkikuismaa ei saisi syödä kai yhdessä masislääkkeiden kanssa
Minusta tuntuu, että sekin vaihtelee, mitä ihmiset käsittävät masennuksella. Normaaliin elämään kuuluu huonoja jaksoja ja vastoinkäymisiä... ja sitten kun puhutaan masennuslääkkeen tehosta, niin eihän mikään lääke voi muuttaa elämää täydelliseksi tai edes lähelle sitä, kun kuitenkin elämme täällä pimeässä Suomessa lähellä Venäjän rajaa, missä on työttömyyttä, yt-neuvotteluja, avioeroja, itsemurhia, syöpää, diabetesta ja ties mitä. Masislääkkeen kanssakin elämä voi olla aika kurjaa, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että lääke ei tehoa. Ehkä niiltä lääkkeiltäkin odotetaan liikoja. Eivät ne muuta elämän olosuhteita. Eikä se pilleri nosta ketään ylipanoista sohvaperunaa sohvalta ja sano, että ala kissi vähähiilariksi.
Tämä oli ehkä vähän liioitteleva ja vähätteleväkin kirjoitus. Älkää suuttuko. Minulla on ollut masennus, joten tiedän kyllä, että oikeaa masennusta on... mutta normaalikin elämä aaltoilee.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 00:04"]
Minusta tuntuu, että sekin vaihtelee, mitä ihmiset käsittävät masennuksella. Normaaliin elämään kuuluu huonoja jaksoja ja vastoinkäymisiä... ja sitten kun puhutaan masennuslääkkeen tehosta, niin eihän mikään lääke voi muuttaa elämää täydelliseksi tai edes lähelle sitä, kun kuitenkin elämme täällä pimeässä Suomessa lähellä Venäjän rajaa, missä on työttömyyttä, yt-neuvotteluja, avioeroja, itsemurhia, syöpää, diabetesta ja ties mitä. Masislääkkeen kanssakin elämä voi olla aika kurjaa, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että lääke ei tehoa. Ehkä niiltä lääkkeiltäkin odotetaan liikoja. Eivät ne muuta elämän olosuhteita. Eikä se pilleri nosta ketään ylipanoista sohvaperunaa sohvalta ja sano, että ala kissi vähähiilariksi.
Tämä oli ehkä vähän liioitteleva ja vähätteleväkin kirjoitus. Älkää suuttuko. Minulla on ollut masennus, joten tiedän kyllä, että oikeaa masennusta on... mutta normaalikin elämä aaltoilee.
[/quote]
Normaali elämä aaltoilee toki ja usein se onkin sysimustaa paskaa. Masennus on kuitenkin eri asia. Olen aika varma, että täällä puhutaan nyt siitä ihan oikeasta masennuksesta - mitä nyt muutama trollaaja sotkee normaalivaihtelut ja patologisen depiksen kenties tahallaan.
Ei kukaan oleta, että pilleri parantaa. Joskus se on kuitenkin se kävelykeppi, jota ilman ei saa ponnistettua alkuunkaan. Joskus siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta parhaimmillaan se pelastaa henkiä.
Minulla on ihan hyviä kokemuksia Efexor Depotista (ei juurikaan sivuvaikutuksia, mutta vieroittuminen lääkkeestä oli kyllä tosi rankkaa), mutta toistuvista masennusjaksoista pääsin vasta, kun aloin harjoittamaan mindfulnessia eli hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Säännöllisesti harjoitettuna se muuttaa aivojen kemiaa. Googleta ihmeessä ja tutustu alan kirjallisuuteen.
Neuroleptit laskevat kouristuskynnystä. Eivät ole epilepsiaan. Psykoosilääkkeitä.
Olin vähällä kuolla Venlojen aiheuttamiin vieroitusoireissiin saadessani niin isot "säpsyt" keskellä vilkasliikenteistä katua, että meinasin jäädä auton alle. Nämä siis viekkareiden aiheuttamia epilepsiakohtauksen kaltaisia koko kehon nykimisiä. Vieroitusoireet kestivät 3kk ja olivat helvetilliset säpsyineen ja varsin todentuntuisine painajaisineen ja hikoiluineen.
Älä missään nimessä ota ssri, serotoniini-lääkitystä. Se sotkee hyvin aivokemiat loppuelämäksi vaikka lopettaisi lääkityksen. Itse vaihdellen söin muutamia vuosia, ei ole enään seksihaluja ollenkaan, seksi ei tunnu yhtään miltään ja kaikki tunteet ovat laimentuneet, varsinkin tunteet vastakkaiseen sukupuoleen. Mielihyvää on vaikea saada mistään. Ja ei,en ole masentunut. Lääkityksellä ollessa orgasmia ei saanut ollenkaan. Mehiläinen erotti psykologin joka tv:ssä kertoi TUTKIMUSTULOKSISTA, joissa todettiin etteivät masennuslääkkeet toimi ja niillä on enemmän haittoja kuin hyötyjä. Vaikuttaa hieman korruptoituneelta.. lääkeyhtiöt eivät välitä terveydestäsi, ainoastaan miljardituloistaan.
Koita alkuun ottaa laadukkaita omega 3 rasvahappoja 2000mg /päivä ja 5htp valmistetta 3kk. Hoida suolistoa ja vältä prosessoitua ruokaa ja sokeria. Suolistohan viestii aivojen kanssa ja suurin osa serotoniinista muodostuu ymmärtääkseni suolistossa. Myös laadukkaat maitohappobkteerit voivat olla avuksi. Itselläni ainoastaan oikea ruokavalio ja ravintolisät ovat auttaneet ahdistuneisuuteen ja masennukseen. Lääkkeet eivät koskaan. Kilpirauhasarvot ja rauta-arvot kannattaa tarkistuttaa, ja pyytää itselle.
Olisiko yhtään ystävää jolle voi jutella? ja terapiaan voi päästä ilman lääkitystäkin, ja kela juuri nosti psykoterapian korvauksia aikuisille, siitä ei jää paljon itselle maksettavaksi. Kukaan lääkäri ei voi pakottaa sinua syömään ssri-paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Alan väsyä tähän masennukseen. Mulla on ollut sitä on and off teini-iästä asti, mutta vain kerran olen mennyt avautumaan siitä lääkärille. En muista enää lääkkeen nimeä (tästä on vuosia), mutta niitä serotoniinintakaisinottajia se oli. Sivuvaikutukset kävi vähitellen kauheiksi, ja lopetin lääkityksen. Nyt on kuitenkin tullut ero miesystävän kanssa, työttömyys, ja välirikko parhaan ystävän kanssa. Tuntuu, että on pakko hakea jotain lääkettä ennenkuin sössin kaikki asiani lopullisesti. En enää tunne hallitsevani tunnereaktioitani ja koko viikonlopun olin vain pyjamassa himassa.
Toisaalta pelottaa kaikki kauhutarinat masennuslääkkeistä ja epäilyttää niitten teho. Terapiaan ei ole rahaa (työttömyys), ja jos joku sanoo liikunnan lisääminen, niin mottaan.
En suosittele hakemaan mitään lääkkeitä. Hiljennät vauhtia ja rauhassa mietit elämänmuutoksiasi. Ihmisten pitäisi erottaa kriisit masennuksesta. Ei mikään lääke voi saada oloa hyväksi. Paitsi ehkä jotku bilehuumeet yhdeksi illaksi. (Huono läppä!) Mutta voimia sinulle.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:57"]
Miksi joka ketjuun pitää tulla näitä väheksyjiä? Kiitos kuitenkin niille, jotka aidosti haluavat auttaa. Voitte mainostaa syliä ja rakkautta ja terapiaa jne, mutta kun mulla on se paheneva ongelma tässä ja nyt, eikä noista mitään saatavilla, niin pikaisin apu on se paras.
t. ap
[/quote]
Ei se ole väheksyntää, että kertoo ettei saanut iste apua yhdestäkään markkinoilla olevasta masennuslääkkeestä, ei edes niiden yhdistelmistä ja että tuntee monia ihmisiä jotka sitä apua eivät ole lääkkeistä saaneet. Kuinka pettynyt olisit lääkkeittesi tehoon jos/kun ne eivät vaikutakaan kuten ajattelit, jos kukaan ei olisi sinulle kertonut, että se on hyvinkin todennäköistä?
Todellakin toivon, varmasti jokainen kommentoija tällä palstalla, että saat lääkkeistä pika-avun. Mitenkään todennäköistä se ei kuitenkaan ole. Se taas ei ole sinun tai sinun sairautesi väheksymistä, vaan todellisuus johon useimmat masennusta sairastavat törmäävät.
Kaikkea hyvää sinulle.
[/quote]
Et ole tainnut lukea kaikkia kommentteja tässä ketjussa sitten? Aika rumaa rölläystä myös.
Kaikkea hyvää sulle myös.