Lapsuutesi herkkuja tai tavallisia ruokia, mistä tykkäsit mutta aniharva enää tekee?
Mannavelli, riisimurosuklaat. Eikä ranskanleipää enää taida olla kaupoissa, vai onko jossain?
Kommentit (735)
Kyllä se varmaan ahdistaa, jos ei osaa tehdä mitään ruokaa. Valmiita ranskalaisia ja nakkeja vaan uunissa paistaa ja ehkä mikrossa valmista pizzaa lämmittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen talkkunapuuroa, ohrajauhopuuroa ja -velliä, leipämaitoa, pottumaitoa, mannapuuroa, riisipuuroa, ruispuolukkapuuroa (joskus mustikka), vispipuuroa, kiisseleitä, kaaliruokia, sianliha-perunaviipale uuniruokaa, rössypottua, borssikeittoa, leivon leipiä ja leivonnaisia, teen karjalanpiirakoita, karjalanpaistia. Haluaisin oppia tekemään verirössyä, verilettuja ja kainuulaista juustoleipää ja kainuulaista pottukukkoa.
Teen myös kalaruokia, kuten graavilohta, lohikeittoa, lohilaatikkoa, silakkalaatikkoa, paistettuja muikkuja, paistettuja silakoita jne.
Mien saa syyä puuruloit, piiruloit, pottuloit, kakkuloit, paistuloit, voistuloit, muikkuloit, laatikkuloit. Sit mie en saa syyä graaviloit, lohiloit, kukkuloit, rössylöit enkä varsinkaan lettuloit.
Repesin 🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Hedelmäsalaattia ei ainakaan kukaan ikäluokassani enää tee.. (20-30v) Lapsuuteni lempiherkkuja mummolassa.
Minä teen usein hedelmäsalaattia. Keitän siihen kastikkeeksi eräänlaisen "siirapin".
Makaronivelliä en pysty syömään, enkä pullamössöä.
Kiuas makkaraa folioon käärittynä
Kuutamokiisseli vadelmahillon kera
Täältä olen lukenut, että porsaankyljyksiä ja kokonaisen kanan (broilerin) valmistamista pidetään outona. Porsaankyljykset ovat meillä arkiruokaa, ja kokanainen kana kuuluu myös säännöllisesti tehtäviin ruokiin. Se tuntuu kuitenkin vähän juhlavammalle aterialle, kuin muut kanaruoat.
Vierailija kirjoitti:
Kaalikääryleet puolukoilla ja paistetut silakat oli ennen halparuokaa, mutta enää ei niitä ole saanut vuosiin. Syy on työvoiman kallistuminen. Ruoat, jotka vaativat paljon käsittelyä eli henkilötyötä, ovat nykyään liian kalliita valmistaa. Työvoimakustannukset ja varsinkin verot...
Olivat kunnon halparuokaa - kaipaan.
Kaalikääryleet on niin helppo tehdä itse ja paistetut silakat samoin. Mikä näissä on vaikeaa tai työlästä?
Unelmatorttu, eli kääretorttu, jonka taikinassa on kaakaojauhetta (tummaa, ei oboyta) ja täytteenä voikreemiä.
Isän keittämä pottuvelli ja äidin tekemä puolukka-ruisleipäpaistos. Kumpaakaan en ole syönyt sitten lapsuuden. Herkkua olivat.
Minulle tuli joku hämärä varhaislapsuuden ruokamuisto täytekakuista joissa oli rahkaa täytteenä ja joskus myös kuorrutteena. Kakku siis näytti ihan tavalliselta täytekakulta, mutta kerman tilalla oli rahkaa. Usein sitä ei oltu mitenkään makeutettu tai maustettu, joten kakku oli aika happaman makuista. Muistan inhonneeni tätä, ja aina kun näin täytekakun kahvipöydässä, toivoin ettei olisi rahkaa. Olikohan tämä yleistäkin?
Vierailija kirjoitti:
Täältä olen lukenut, että porsaankyljyksiä ja kokonaisen kanan (broilerin) valmistamista pidetään outona. Porsaankyljykset ovat meillä arkiruokaa, ja kokanainen kana kuuluu myös säännöllisesti tehtäviin ruokiin. Se tuntuu kuitenkin vähän juhlavammalle aterialle, kuin muut kanaruoat.
Älä puhu kanasta, jos teet broileria. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa, kanan keittoaika on huomattavasti pidempi kuin broilerin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapakalakeitto
mitä on kapakala?
Ei ollut meillä kapakalakeitto kuivatuista pikkukaloista. Vaan ulkona aurinkoisella seinällä kuivattiin verkon sisässä perkattua ja suolattua haukea ja siitä tehtiin kapakalakeitto
Vierailija kirjoitti:
Makaronivelli, tykkään vieläkin.
Riisimurosuklaat, tehtiin omien lapsien kanssa eikä olleet niin hyviä kuin muistin, lapsetkaan eivät kauheasti hurmioituneet.
Me ollaan tehty sulatettuun fazerin siniseen ja hyvin on maistunut kaikille 😁 Kookosrasvan korvasin ripauksella kookoshiutaleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä olen lukenut, että porsaankyljyksiä ja kokonaisen kanan (broilerin) valmistamista pidetään outona. Porsaankyljykset ovat meillä arkiruokaa, ja kokanainen kana kuuluu myös säännöllisesti tehtäviin ruokiin. Se tuntuu kuitenkin vähän juhlavammalle aterialle, kuin muut kanaruoat.
Älä puhu kanasta, jos teet broileria. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa, kanan keittoaika on huomattavasti pidempi kuin broilerin.
Älä saivartele, kanaeläin. Kana on aina naaraspuolinen, mutta broileri voi olla joko naaras tai uros. Broileri on nykyään se, josta ruokaa laitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä olen lukenut, että porsaankyljyksiä ja kokonaisen kanan (broilerin) valmistamista pidetään outona. Porsaankyljykset ovat meillä arkiruokaa, ja kokanainen kana kuuluu myös säännöllisesti tehtäviin ruokiin. Se tuntuu kuitenkin vähän juhlavammalle aterialle, kuin muut kanaruoat.
Älä puhu kanasta, jos teet broileria. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa, kanan keittoaika on huomattavasti pidempi kuin broilerin.
Älä saivartele, kanaeläin. Kana on aina naaraspuolinen, mutta broileri voi olla joko naaras tai uros. Broileri on nykyään se, josta ruokaa laitetaan.
Ja kana on se, joka munii, broilerit ei muni.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli joku hämärä varhaislapsuuden ruokamuisto täytekakuista joissa oli rahkaa täytteenä ja joskus myös kuorrutteena. Kakku siis näytti ihan tavalliselta täytekakulta, mutta kerman tilalla oli rahkaa. Usein sitä ei oltu mitenkään makeutettu tai maustettu, joten kakku oli aika happaman makuista. Muistan inhonneeni tätä, ja aina kun näin täytekakun kahvipöydässä, toivoin ettei olisi rahkaa. Olikohan tämä yleistäkin?
Itse en pidä rahkasta täytekakun täytteenä, vaikka muuten rahkasta pidänkin. Ihmiset kai käyttää rahkaa kakuissa, jotta niistä tulisi terveellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli joku hämärä varhaislapsuuden ruokamuisto täytekakuista joissa oli rahkaa täytteenä ja joskus myös kuorrutteena. Kakku siis näytti ihan tavalliselta täytekakulta, mutta kerman tilalla oli rahkaa. Usein sitä ei oltu mitenkään makeutettu tai maustettu, joten kakku oli aika happaman makuista. Muistan inhonneeni tätä, ja aina kun näin täytekakun kahvipöydässä, toivoin ettei olisi rahkaa. Olikohan tämä yleistäkin?
Meillä tehtiin usein kakun kuorrutus rahka-kermavaahtoseoksesta, koska se kesti paremman näköisenä pitempään. Pelkkä kermavaahto meni aika pian kellertäväksi ja vanhan makuiseksi. Mutta pelkästä rahkasta ei kyllä kakun kuorrutusta tehty.
Kertokaa jo, mikä kaalikääryleiden tekemisessä on vaikeaa tai monimutkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki usein ruokaa nimeltä Pienet metsäsiat. Siinä oli lihapullia, riisiä ja kaalia. Lihapyörykät kieriteltiin raa'assa puuroriisissä ja nostettiin kattilaan kaali-sipulipedille kypsymään höyryssä. En ole mistään löytänyt reseptiä ja äidillä on alzheimer, hän ei voi enää kertoa ohjetta.
Tsekkaa Porcupine Meatballs ja Pearl meatballs. Tämä oli jännä, täytyy testata. Kiitos vinkistä!
Pienet metsäsiat olivat samannäköisiä kuin ehdottamasi pearl meatballs. (Tuossa toisessa ohjeessahan riisi on lihapyörykkätaikinan seassa, ei pullien päällä.) Lähinnä äidin reseptistä jäi epäselväksi, mitä mausteita siihen tuli ja oliko ohjeessa muita kasviksia kuin kaalia ja sipulia. Tomaattia ei ainakaan ollut. Äiti teki ruoan teräskattilassa ja usein kaali paloi vähän pohjaan (tästä tulee mieleen vanha vitsi "äidin mausteesta").
Mien saa syyä puuruloit, piiruloit, pottuloit, kakkuloit, paistuloit, voistuloit, muikkuloit, laatikkuloit. Sit mie en saa syyä graaviloit, lohiloit, kukkuloit, rössylöit enkä varsinkaan lettuloit.