Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehelle yhtäkkiä kutsu itsenäisyyspäiväksi, uskoako?
28.11.2014 |
Mies on käyttäytynyt koko syksyn hyvin oudosti. Tulee joka arki-ilta hyvin myöhään kotiin, eilenkin klo 1:30. Joo, töitä on kuulemma niin paljon. Nyt sitten hän selitti mulle, että joo ehkä hän onkin sitten poissa itsenäisyyspäivänä. Kysyin, että mitä ihmettä, meillä oli siihen jo suunnitelmia.
Joo, heidät oli valikoitu joukko töissä pyydetty pomon toimistoon ja ilmoitettu, että ehkä heidät on kutsuttu johonkin tilaisuuteen itsenäisyyspäivänä. He saavat ehkä sitten myöhemmin kutsun.
Kysyin, että niin minne se sitten olisi. Mies ei sanonut mitään. Kesti pitkään, ennenkuin hän sanoi, että Suomenlinnaan. Sitten hän alkoi selittää, että juttu on kiinni siitä, saako heille Helsingistä hotellit, kaikki on kuulemma varattu. Kysyin, että eikö kukaan muka kysynyt, että mikä juttu se on. Mies oli taas pitkään hiljaa ja sitten sanoi, että joo, se on heidän firman yhden asiakkaan 50-vuotissyntymäpäivät. Ne onkin nyt sitten ihan yllättäen itsenäisyyspäivänä ja Suomenlinnassa.
Viikon varoajalla tuollainen kutsu. Miehelle on tässä tullut pitkin syksyä kummallisia, yhtäkkisiä kutsuja sinne ja tänne, missä pitää olla viikonloppu poissa kotoa. Jopa lauantaina iltapäivällä on yhtäkkiä tullut kutsu. Jotenkin en nyt jaksa uskoa tuota, kun kaikki on kuulemma niin epävarmaakin. Ja kun ei heti suoraan sanonut, mistä on kyse, tuntui, että keksi jutun puhuessaan.
Kommentit (118)
Kaakkois-Suomen miehet ovat komennusmiehiä suurimmaksi osaksi. Heitä ei oikein tahdo kotona näkyä ja juhlapyhätkin pitää olla kavereiden kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun pitää miettiä mitä sinä elämältä haluat ITSE...onko se tätä ja oletko nyt onnellinen ja voitko elää näin? Jos sinulla ei nyt ole voimia tai halua erota niin lakkaa murehtimasta puhuuko mies totta tai missä se on ja kenen kanssa ja mitä tekee.
Keskityt itseesi ja vauvaan ja elät mahdollisimman hyvää elämää niinkauan kunnes niitä muutoksia pitää oikeasti tehdä. Elämähän on valintoja...
Turvallinen ydinperhe? Mies on aina "töissä" ja juhlapäivät missä lie joten mitä apua luulet mieheltäsi saavan vaikka olisit pää kainalossa ja vauva toisessa?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:59"]
Turvallinen ydinperhe? Mies on aina "töissä" ja juhlapäivät missä lie joten mitä apua luulet mieheltäsi saavan vaikka olisit pää kainalossa ja vauva toisessa?
[/quote]
Tätäkin olen miettinyt. Todella kurjaa. Ihanaa aikaa toisaalta olla raskaana, sitten samalla miehestä ei mitään tukea, ja mun pitäisi nyt yksin tehdä lapsen koko elämään vaikuttavia päätöksiä.
Vauvalle turvallinen perhe on se äiti joka on läsnä! Ja paljon helpompi nyt erota kun sitten kun lapsi jo ymmärtää jotain. Ei sellaista kaipaa mistä ei mitään tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:49"]
Taidat olla taloudellisesti riippuvainen miehestä?
[/quote]
En ole. En todellakaan. Mietin yöheräilyjä, sitä, mitä sitten teen, jos sairastun ja hoidettavana on pieni vauva. Uskon kyllä muuten pärjääväni, mutta nimenomaan tuo mietityttää, että jos sairastun, niin miten sitten hoidan vauvan, jos olemme hänen kanssaan kaksin. Mietin myös sitä, onko lapsen kovin onnetonta kasvaa eroperheen lapsena. Itse kasvanut turvallisessa ydinperheessä.
[/quote]
Ihana termi. Turvallinen ydinperhe. Miten tarjoat sen miehesi kanssa, kun hän on töissä kahteen asti yöllä ja muutenkin paljon poissa? Varsinkin jos selviää että hän pettää, miten sitten tarjoatte turvallisen ydinperheen? Entä miten mies auttaa sinua yöheräilyjen kanssa tai kun sairastut, kun todellakin on yöt poissa?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:57"]
Sinun pitää miettiä mitä sinä elämältä haluat ITSE...onko se tätä ja oletko nyt onnellinen ja voitko elää näin? Jos sinulla ei nyt ole voimia tai halua erota niin lakkaa murehtimasta puhuuko mies totta tai missä se on ja kenen kanssa ja mitä tekee.
Keskityt itseesi ja vauvaan ja elät mahdollisimman hyvää elämää niinkauan kunnes niitä muutoksia pitää oikeasti tehdä. Elämähän on valintoja...
[/quote]
Näinhän se on. Kyllähän minä sen itsekin tiedän. Oikeasti, yritän nyt miettiä, mikä olisi parasta lapsen kannalta. Mutta onhan tällainen henkisesti todella raskasta, että miehestä ei ole mitään tukea nyt, kun sitä eniten tarvitsisin. Mies sanonut ihan suoraan, että häntä harmittaa, kun minä olen raskaana. Niin, yritimme lasta kaksi vuotta ja sitten hänelle olikin täysi yllätys, kun lopulta tulin raskaaksi, että ei hän tällaista olisi halunnut. Olen itsekin ihan äimänä, että mistä on kyse. Miehen käytös muuttunut tällaiseksi kuin veitsellä leikaten, kun kerroin iloisena olevani raskaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin voi olla paljon helpompi elää ja tehdä niitä päätöksiä kun yrittää miehen kanssa sumplia jota ei kiinnosta pätkääkään.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:01"]
Vauvalle turvallinen perhe on se äiti joka on läsnä! Ja paljon helpompi nyt erota kun sitten kun lapsi jo ymmärtää jotain. Ei sellaista kaipaa mistä ei mitään tiedä.
[/quote]
Tämäkin pitänee paikkansa. Ja eihän sitä tiedä, minullahan on hyvä mahdollisuus löytää vielä ihana mies, joka haluaa olla miehen malli tälle lapsellekin. Ystävälläni oli kaksi lasta miehen kanssa, joka petti häntä vuosikaudet avoimesti ja kohteli muutenkin tylysti. Lopulta ystäväni otti eron. Ja löysi sitten todella mukavan miehen, joka pitää ystäväni lapsiakin kuin omiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:01"]
Vauvalle turvallinen perhe on se äiti joka on läsnä! Ja paljon helpompi nyt erota kun sitten kun lapsi jo ymmärtää jotain. Ei sellaista kaipaa mistä ei mitään tiedä.
[/quote]
Tämäkin pitänee paikkansa. Ja eihän sitä tiedä, minullahan on hyvä mahdollisuus löytää vielä ihana mies, joka haluaa olla miehen malli tälle lapsellekin. Ystävälläni oli kaksi lasta miehen kanssa, joka petti häntä vuosikaudet avoimesti ja kohteli muutenkin tylysti. Lopulta ystäväni otti eron. Ja löysi sitten todella mukavan miehen, joka pitää ystäväni lapsiakin kuin omiaan.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:49"]
Taidat olla taloudellisesti riippuvainen miehestä?
[/quote]
En ole. En todellakaan. Mietin yöheräilyjä, sitä, mitä sitten teen, jos sairastun ja hoidettavana on pieni vauva. Uskon kyllä muuten pärjääväni, mutta nimenomaan tuo mietityttää, että jos sairastun, niin miten sitten hoidan vauvan, jos olemme hänen kanssaan kaksin. Mietin myös sitä, onko lapsen kovin onnetonta kasvaa eroperheen lapsena. Itse kasvanut turvallisessa ydinperheessä.
[/quote]
Ihana termi. Turvallinen ydinperhe. Miten tarjoat sen miehesi kanssa, kun hän on töissä kahteen asti yöllä ja muutenkin paljon poissa? Varsinkin jos selviää että hän pettää, miten sitten tarjoatte turvallisen ydinperheen? Entä miten mies auttaa sinua yöheräilyjen kanssa tai kun sairastut, kun todellakin on yöt poissa?
[/quote]
No, näitä olen miettinyt. Tuskinpa hän sitten klo 3 ja 4 ja 5 aikaan heräilee, kun on säännöllisesti kotona nukkumassa vasta klo 1 aikaan. Todennäköisesti vaan sekoittaa mun ja lapsenkin rytmit ihan täysin.
Niin, siis lapsuuden perheeni on ydinperhe. Miehen taas eroperhe. Ehkä eroperheen lapset ei vaan aikuisena kykene normaaliin perhe-elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:49"]
Taidat olla taloudellisesti riippuvainen miehestä?
[/quote]
En ole. En todellakaan. Mietin yöheräilyjä, sitä, mitä sitten teen, jos sairastun ja hoidettavana on pieni vauva. Uskon kyllä muuten pärjääväni, mutta nimenomaan tuo mietityttää, että jos sairastun, niin miten sitten hoidan vauvan, jos olemme hänen kanssaan kaksin. Mietin myös sitä, onko lapsen kovin onnetonta kasvaa eroperheen lapsena. Itse kasvanut turvallisessa ydinperheessä.
[/quote]
Ihana termi. Turvallinen ydinperhe. Miten tarjoat sen miehesi kanssa, kun hän on töissä kahteen asti yöllä ja muutenkin paljon poissa? Varsinkin jos selviää että hän pettää, miten sitten tarjoatte turvallisen ydinperheen? Entä miten mies auttaa sinua yöheräilyjen kanssa tai kun sairastut, kun todellakin on yöt poissa?
[/quote]
No, näitä olen miettinyt. Tuskinpa hän sitten klo 3 ja 4 ja 5 aikaan heräilee, kun on säännöllisesti kotona nukkumassa vasta klo 1 aikaan. Todennäköisesti vaan sekoittaa mun ja lapsenkin rytmit ihan täysin.
Niin, siis lapsuuden perheeni on ydinperhe. Miehen taas eroperhe. Ehkä eroperheen lapset ei vaan aikuisena kykene normaaliin perhe-elämään.
[/quote]
Minunkin puolisoni on eroperheestä, mutta on erittäin sitoutunut ja hyvä isä lapsillemme. Joten tätä ei voi suoranaisesti yleistää, eikä sinun kannata ajatella että sinun lapsesi olisi kykenemätön olemaan hyvä vanhempi joskus, vaikka hänen vanhempansa eivät olisi yhdessä.
No mä oo seurannu sivusta tuollasta tilannetta.. Miehellä mitä milloonki menoja ja akka usko kaikki... Kunnes mä avasin vuoden päivät katteltuani salaisen arkkuni.... Tilanne oli päässyt pahaksi ja ero niillä tuli. Lapset kärsi vain aivan suunnattomasti. Ja sillon tää mies sano et kumpa ois jääny ennemmi kiinni niin ois saanu asiat vielä puhumalla selviksi mutta pitkään kestäny meneminen ajoi eroon. Kato sen puhelinta jos saat mahkut ja ihan reilusti kysyt siltä pomolta et kenen synttärit on ja et vaikka tekosyynä puhelulle nii sanot et aattelin vaa et pitääköhä hommata oma lahja!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi yrität miehestä puristaa vastausta?? eikö tuossa ole jo ainesta ihan omienkin johtopäätösten vetoon??
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:44"]
Niin, että mies pääsee kuin koira veräjästä ja minä olen yksin sitten sen lapsen kanssa? Mies käy kerran viikossa juomassa kahvit ja vähän katsomassa lasta?
[/quote]
Eipä hän nykytilanteessakaan tuon enempää aio tehdä. Mutta kuten 49 jo sanoi, voit pitää kulisseja pystyssä, jos se on mielestäsi parempi vaihtoehto. Veikkaan kyllä, että katkeroidut silloin vielä enemmän. Jos muutat omillesi, voit ainakin elää omannäköistäsi elämää.
En kyllä yhtään ihmettele, että jotkut joutuu petetyiksi jos tuollainen kynnysmattona oleminen on ihan yleistä.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:33"]
Suomenlinnan ravintolat on suljettu itsenäisyyspäivänä. Kahvilatkin menee jo iltapäivällä kiinni. Kysypä mieheltä, mihin ravintolaan ovat menossa.
[/quote]
Onko näin? Ettei tilauksestakaan saa pidettyä mitään tilaisuutta? Miten se lautta kulkee itsenäisyyspäivänä? Yritin googlettaa, mutta en löytänyt mitään erikoisaikataulua.
[/quote]
Kaipa lautta kulkee, onhan siellä talvellakin asujia. Googlaa Suomenlinna aukioloajat, niin näet palveluajat.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:57"]
Sinun pitää miettiä mitä sinä elämältä haluat ITSE...onko se tätä ja oletko nyt onnellinen ja voitko elää näin? Jos sinulla ei nyt ole voimia tai halua erota niin lakkaa murehtimasta puhuuko mies totta tai missä se on ja kenen kanssa ja mitä tekee.
Keskityt itseesi ja vauvaan ja elät mahdollisimman hyvää elämää niinkauan kunnes niitä muutoksia pitää oikeasti tehdä. Elämähän on valintoja...
[/quote]
Näinhän se on. Kyllähän minä sen itsekin tiedän. Oikeasti, yritän nyt miettiä, mikä olisi parasta lapsen kannalta. Mutta onhan tällainen henkisesti todella raskasta, että miehestä ei ole mitään tukea nyt, kun sitä eniten tarvitsisin. Mies sanonut ihan suoraan, että häntä harmittaa, kun minä olen raskaana. Niin, yritimme lasta kaksi vuotta ja sitten hänelle olikin täysi yllätys, kun lopulta tulin raskaaksi, että ei hän tällaista olisi halunnut. Olen itsekin ihan äimänä, että mistä on kyse. Miehen käytös muuttunut tällaiseksi kuin veitsellä leikaten, kun kerroin iloisena olevani raskaana.
[/quote]
Jaa se onkin isähalvaus mikä vaivaa. On joko kateellinen, mustasukkainen tai molempia, ja paniikissa. Tai sitten vain alkaa purkaa sinuun äitiään kohtaan tuntemaansa vihaa, koska tähän asti olet ollut tyttis ja nyt olet äiti - siis myös hänen äitinsä. Tuossahan nyt näköjään nimenomaan yritetään loukata ihan tahallaan minkä ikinä ehditään. Olisit kertonut heti aluksi tämän oleellisen faktan.
Ihan oikeesti nainen! Nyt miehen selkä seinää vasten ja vaadit siltä totuuden irti! Ei sua saa kohdella noin. Älä hyväksy tuota. Mua ihan suututtaa sun puolesta :(. Olen petetyksi joutunut itse viime talvena mutta mies tunnusti heti kun epäilyn toin julki
Alue: Aihe vapaa
Ihan varmasti pettää.