Lohduttaako miehesi jos itket?

Lapsemme on nyt reilun vuoden ikäinen ja olen hänen kanssaan kotona. Tiedän että asioista pitäisi päivällä puhua ja inhottaa mennä nukkumaan pahalla päällä mutta meidän ei me juuri koskaan puhuta oikeasti asioista miehen kanssa. Tai minä puhun ja mies sanoo joo joo. Minulla on ystäviä joille puhua ongelmista ja pahasta olosta mutta pitäisihän niistä voida puhua myös oman miehen kanssa! :( Ap

Ei lohduta. Tunneköyhä, suomalainen mies.

Toisaalta mukavaa tietää ettei mieheni ole ainut joka ei lohduta ja toisaalta taas kamalaa tietää että niin moni mies on sellainen :( kai se vaan kuuluu suomalaisen miehen luonteeseen. ...kai minunkin on vaan alettava itkemään piilossa. ..Ap

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:16"]Lapsemme on nyt reilun vuoden ikäinen ja olen hänen kanssaan kotona. Tiedän että asioista pitäisi päivällä puhua ja inhottaa mennä nukkumaan pahalla päällä mutta meidän ei me juuri koskaan puhuta oikeasti asioista miehen kanssa. Tai minä puhun ja mies sanoo joo joo. Minulla on ystäviä joille puhua ongelmista ja pahasta olosta mutta pitäisihän niistä voida puhua myös oman miehen kanssa! :( Ap
[/quote]
Kuulostaa niin tutulta! Miehet ei jaksa puhua, kun ei niiden mielestä ole mitään puhuttavaa... Samat keskustelut ja itkut olen käynyt itsekin läpi ja varmasti moni muukin. Meillä alkoi helpottaa, kun kuopus täytti 3 ja aloitin työt. Kotityöt ja vastuunkanto kodista ja lapsista alkoi vähitellen tasoittua. Joudun kyllä myöntämään, että opetin miehen liian hyvälle kotona ollessani ja edelleen kannan kokonaisvastuun lapsista. Minusta ei ole sinulle neuvoja siis antamaan. Muistathan, että miehet ajattelee munillaan, jos ei ole riittävästi seksiä ovat pahalla päällä aina ja kaikesta :)

T. 8

Ei lohduta, ellen erikseen pyydä. Vajaan vuoden kestäneen masennuksen aikana kerran piti yöllä sylissä, kun olin aikeissa vaipua psykoosiin.

2

Älä rasitukseksi eroavaisuuksista. Teillä on nyt se haasta va aika. Yritä tukea miestäsi myös. Kehua. Ja anna hänen tehdä perheeseen liittyviä,asioita tavallaan ja anna hoitaa lasta tavallaan.

mene sinä sinne kainaloon niiskuttamaan. On hieno, että,osoitat tuen tarpeen.

luulen, että te olette molemmat nyt vain niin  väsyneitä, että maaima on siksi raskas.

perhe on tärkein. Sen jäsenten hyvinvointi on tärkeä. 

Mistä saisitte voimaa? Mikä tukisi vanhemmuuttanne...ja miten tekisitte toisianne?

toivottavasti voitte jutella ja tehdä ihan käytännön juttuihin periaatteita. Sellaisia, jotka kantavat ja helpottavat teidän perhettämme raskaassa kohdassa. Voimia.. Hienoa, että koet ja tunnet. Mistä saisit voimia.? 

Se itkeminen itsekseen ei niin vaarallista ole. Se tekee välillä ihan hyvää. Niinkin voi ajatella. Sinun omaa aikaasi. Ei tarvitse mennä itsesääliin tai marttyyriksi , jos toinen ei jaksa. Olette molemmat kovilla nyt. Yritä nähdä se kokonaisuus. Uudet roolit vievät energiaa. 

Itseltä vaatii..ja toiset vaatii ja toiselta vaattii...opetella löysääminen. Se olisi tärkeä. Miettiä, mitkä asiat on tärkeää ja mitkä voi ohittaa....antaa olla muutaman vuoden. Keskittyä nyt niihin tärkeisiin. Ihan vaikka perusjuttuihin.

2

Vaimoni itkee silloin tällöin kun riitelemme. Aluksi lohdutin aina, silitin hiuksia ja pyrin keskustelemaan ja tiedustelemaan mitä olin tehnyt väärin. Viime vuosina nuo itkemiset ovat tulleet silloin, kun hän ei ole saanut tahtoansa läpi tai on jäänyt väittelyssä/riidassa alakynteen. Vaikka hänen tunteensa olisivatkin osittain aitoja, niin manipuloinnin yrityksestä on pohjimmiltaan kyse.

Osaan pyytää anteeksi ja kykenen myönnytyksiin. Olen kuitenkin vain ihminen, ja toimin omatuntoni mukaan. Silloin kun koen olevani oikeassa, niin en pyydä anteeksi tai lohduta, vaikka hän pakenisi itkemään. 

2

Lohduttaa. En usein itke, mutta aivan varmasti lohduttaa joka kerta.

2

Naisethan aina pillittävät. Ei sitä pidä huomata. Sehän on vähän niin kuin uhmaikäisten lasten kanssa.

2

Ystävät on muuttunu kavereiksi tän suhteen ja lasten myötä. Nyt varmaan patoan vihaa mun miestä kohtaan ja lähen joku päivä tästä suhteesta, ehkä siihen menee vuosi, kaksi tai kymmenen, mutta joku päivä. Lapsille se on kuitnki eri ihminen kuin mulle. Anteeksi ap ku aloin omia kokemuksia purkaa sun alotukselle, sympatiat sulle, tiedän mitä koet.

2

2

2

2

Enpä tiedä, kun en ole ikinä kehdannut itkeä hänen nähden.