Lohduttaako miehesi jos itket?

Tietenkin mies lohduttaa!

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:59"]Tietenkin mies lohduttaa!
[/quote]

Jatkan etten todellakaan pillitä kun en saa tahtoa läpi. Itken harvoin.

Vaikea sanoa. Ehkä miestä ahdistaa, kun itket. Ehkä hän luulee olevansa syypää ja siksi kokee, ettei voi lohduttaa.

Aina lohduttaa. Parisuhteemme aikana, n.12v., on ollut ehkä yksi tai kaksi suhteeseen liittyvää. Kaikki loput, joita on ollut, olleet tulleet ulkopuolelta. 

Eipä yleensä lohduttele vaan antaa mun itkeä yksinäni, koska "en mä tiedä mitä pitäis tehdä tai sanoa".

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:44"]

Siinäpä se kysymys. Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana saanut huomata että miten mieheni ei enää lohduta minua kun itken. Muutos tapahtui lapsemme syntymän jälkeen enkä tiedä mistä se johtuu. Kun itken, olen kuin ilmaa miehelle, hän ei sano mitään lohduttavaa eikä varmasti ainakaan halaa ja tästä tulee mulle sitten vain entistä pahempi olo. En ymmärrä miksi hän on nykyisin niin kylmä. Koittanut olen kysyä mutta kun ei tuo suostu puhumaan. Välillä jo erokin käy mielessä, on tuo mies niin muuttunut siitä mitä ennen oli..... :(

[/quote]

Kuinka hemmetin monta kertaa oikein itket vuodessa? Yleensä itketään vain hautajaisissa

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:55"]

Itkeskeletkö todella paljon aiempaan verrattuna? Oma mieheni lohdutti ja halasi aiemmin aina, kun itkin. Nyt olen joutunut aloittamaan sellaisen hormoonilääkkeen, että pahimmillaan itken viisi kertaa päivässä. Ei mies jaksa eikä ehdikään minua jatkuvasti lohduttamaan. Katsoo vain lähinnä säälittävästi. Ymmärrän kyllä miestäni tässä asiassa.

[/quote]

Mitä vittua? Viisi kertaa päivässä? Vauvat itkee viisi kertaa päivässä.  Ihmettelen että miksi miehesi edes sinua katsoo enää

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:14"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:11"]Mä en enään koskaan itke mun miehen nähden, alkuaikoina ku alettiin seurustelemaan ja mulla oli joku syy itkeä (mikä on harvinaista mulla ollu aina), mies tuijotti tv:tä ja mä sain olla sen kainalossa "turvassa". Enkä kyllä varmasti itke enää kenenkään muunkaan nähden. Viimesin itkukohtaus oli muutama vuosi sitte ku mun erittäin läheinen ihminen kuoli, mieheni ilkkui kavereilleen että "kohta tuo menee eri huoneeseen itkemään, byää!! [/quote] Miehesi kuulostaa kyllä todella tunnekylmältä tyypiltä. Onhan sinulla joku ystävä jonka kanssa voi itkeä? T. 8

[/quote]

Täh? Joku ystävä jonka kanssa itkeä? Kuka helvetti haluaa kuunnella jonkun itkemistä?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:16"]

Lapsemme on nyt reilun vuoden ikäinen ja olen hänen kanssaan kotona. Tiedän että asioista pitäisi päivällä puhua ja inhottaa mennä nukkumaan pahalla päällä mutta meidän ei me juuri koskaan puhuta oikeasti asioista miehen kanssa. Tai minä puhun ja mies sanoo joo joo. Minulla on ystäviä joille puhua ongelmista ja pahasta olosta mutta pitäisihän niistä voida puhua myös oman miehen kanssa! :( Ap

[/quote]

Kukaan ei jaksa jauhaa samoista asioista. Puhukaa kerran asiat halkia älkääkä koskaan enää puhuko niistä asioista. Ei ihme että miehet ei jaksa naisia. Jankutetaan samoista asioista ja halutaan puhua tunteista. Mitä jos sinäkin lopettaisit sen valittamisen?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:16"]Lapsemme on nyt reilun vuoden ikäinen ja olen hänen kanssaan kotona. Tiedän että asioista pitäisi päivällä puhua ja inhottaa mennä nukkumaan pahalla päällä mutta meidän ei me juuri koskaan puhuta oikeasti asioista miehen kanssa. Tai minä puhun ja mies sanoo joo joo. Minulla on ystäviä joille puhua ongelmista ja pahasta olosta mutta pitäisihän niistä voida puhua myös oman miehen kanssa! :( Ap [/quote] Kuulostaa niin tutulta! Miehet ei jaksa puhua, kun ei niiden mielestä ole mitään puhuttavaa... Samat keskustelut ja itkut olen käynyt itsekin läpi ja varmasti moni muukin. Meillä alkoi helpottaa, kun kuopus täytti 3 ja aloitin työt. Kotityöt ja vastuunkanto kodista ja lapsista alkoi vähitellen tasoittua. Joudun kyllä myöntämään, että opetin miehen liian hyvälle kotona ollessani ja edelleen kannan kokonaisvastuun lapsista. Minusta ei ole sinulle neuvoja siis antamaan. Muistathan, että miehet ajattelee munillaan, jos ei ole riittävästi seksiä ovat pahalla päällä aina ja kaikesta :) T. 8

[/quote]

Yleensä ei ole mitään puhuttavaa. Naiset jankkaa vaan niitä samoja asioita kerta toisensa jälkeen. 

Olen mies, enkä lohduta vaimoani, jos hän itkee riidan yhteydessä. Silloin minusta tuntuu, että hän yrittää manipuloida minua syyttelevällä itkullaan. Tiedän, että se ei ole aivan totta, mutta tunnetasolla se tuntuu siltä. En vaan kertakaikkiaan tiedä, miten voisin lohduttaa, jos koen olevani vaimon itkun aiheuttaja. Haluaisin silloin vajota maan alle tai jotain, koska koko kuvio ahdistaa.

Jos itku ei liity meidän parisuhteen henkilökemiaan, vaan sillä on jokin selkeä ulkopuolinen syy, niin silloin lohdutan toki. Sellaista itkua kyllä tapahtuu meillä vain todella harvoin.

Itse itken vaimolta salaa, enkä halua häntä lähelleni kun itken.

Hmm. En itke juuri koskaan. Varsinkaan toisten nähden. Viimeksi näin taisi tapahtua yli kymmenen vuotta sitten, kun isäni kuoli. Kyllä hän silloin lohdutti, halaamalla. Itkin myös appiukon kuoltua, mutta silloin itkettiin yhdessä. Siinäpä ne.

Itse yrittäisin lohduttaa itkevää naista vaikka en edes osaisikaan. Ainakin halaisin. Valitettavasti olen naisille pelkkää ilmaa enkä osaa lähestyä naisia joten tyydyn itkeskelemään omaa kohtaloani ilman lohduttajaa. Nyyh!

Lohduttaa aina; halaa tai ottaa syliin ja rauhoittelee. Minulla on lievä ahdistuneisuushäiriö ja joskus saattaa tulla itkukohtaus ja pelkotila jolloin hän todellakin lohduttaa - ja se myös auttaa. En kestäisi olla tunnekylmän miehen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 03:01"][quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 02:34"]

Lohduttaa aina; halaa tai ottaa syliin ja rauhoittelee. Minulla on lievä ahdistuneisuushäiriö ja joskus saattaa tulla itkukohtaus ja pelkotila jolloin hän todellakin lohduttaa - ja se myös auttaa. En kestäisi olla tunnekylmän miehen kanssa.

[/quote]

Onko miehesi pedofiili kun hän seurustelee lapsenmielisen kanssa?
[/quote]

Kiitos vaan:)

Tietenkin lohduttaa, ja minä lohdutan häntä kun hän on allapäin. Sehän on luonnollista. 

Näin on ollut aina. Meillä on kolme lasta (joita myös lohdutamme). 

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 01:43"]

Olen mies, enkä lohduta vaimoani, jos hän itkee riidan yhteydessä. Silloin minusta tuntuu, että hän yrittää manipuloida minua syyttelevällä itkullaan. Tiedän, että se ei ole aivan totta, mutta tunnetasolla se tuntuu siltä. En vaan kertakaikkiaan tiedä, miten voisin lohduttaa, jos koen olevani vaimon itkun aiheuttaja. Haluaisin silloin vajota maan alle tai jotain, koska koko kuvio ahdistaa.

Jos itku ei liity meidän parisuhteen henkilökemiaan, vaan sillä on jokin selkeä ulkopuolinen syy, niin silloin lohdutan toki. Sellaista itkua kyllä tapahtuu meillä vain todella harvoin.

Itse itken vaimolta salaa, enkä halua häntä lähelleni kun itken.

[/quote] Ei ole ihan tervettä, että tunteiden näyttäminen on noin vaikea paikka... Oma asiasi jos haluat itkeä yksin, mutta kuulostaa oudolta että riidellessä itku on mielestäsi manipuloivaa? Ajatteletko että vaimosi teeskentelee?

Olen itse aika itkuherkkä masennuksen takia ja saatan alkaa itkemään riidellessä mieheni kanssa. En yritä manipuloida tai syyllistää, tuntuu vaan niin helvetin pahalta ettei itkua voi pidätellä. Saatteko riidat sovittua vai jätätkö vain vaimosi yksin itkemään ja häivyt paikalta?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:44"]Siinäpä se kysymys. Olen nimittäin viimeisen vuoden aikana saanut huomata että miten mieheni ei enää lohduta minua kun itken. Muutos tapahtui lapsemme syntymän jälkeen enkä tiedä mistä se johtuu. Kun itken, olen kuin ilmaa miehelle, hän ei sano mitään lohduttavaa eikä varmasti ainakaan halaa ja tästä tulee mulle sitten vain entistä pahempi olo. En ymmärrä miksi hän on nykyisin niin kylmä. Koittanut olen kysyä mutta kun ei tuo suostu puhumaan. Välillä jo erokin käy mielessä, on tuo mies niin muuttunut siitä mitä ennen oli..... :(
[/quote]Ootko miettiny omaa muutostasi?

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 03:23"]

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 01:43"]

Olen mies, enkä lohduta vaimoani, jos hän itkee riidan yhteydessä. Silloin minusta tuntuu, että hän yrittää manipuloida minua syyttelevällä itkullaan. Tiedän, että se ei ole aivan totta, mutta tunnetasolla se tuntuu siltä. En vaan kertakaikkiaan tiedä, miten voisin lohduttaa, jos koen olevani vaimon itkun aiheuttaja. Haluaisin silloin vajota maan alle tai jotain, koska koko kuvio ahdistaa.

Jos itku ei liity meidän parisuhteen henkilökemiaan, vaan sillä on jokin selkeä ulkopuolinen syy, niin silloin lohdutan toki. Sellaista itkua kyllä tapahtuu meillä vain todella harvoin.

Itse itken vaimolta salaa, enkä halua häntä lähelleni kun itken.

[/quote] Ei ole ihan tervettä, että tunteiden näyttäminen on noin vaikea paikka... Oma asiasi jos haluat itkeä yksin, mutta kuulostaa oudolta että riidellessä itku on mielestäsi manipuloivaa? Ajatteletko että vaimosi teeskentelee?

Olen itse aika itkuherkkä masennuksen takia ja saatan alkaa itkemään riidellessä mieheni kanssa. En yritä manipuloida tai syyllistää, tuntuu vaan niin helvetin pahalta ettei itkua voi pidätellä. Saatteko riidat sovittua vai jätätkö vain vaimosi yksin itkemään ja häivyt paikalta?

[/quote]

Kyllä se itku on manipulointia. Itkevän ihmisen kanssa ei voi puhua mistään. Joten paras vaan lähetä ja odottaa että se ei enää itke. 

Kyllä mun kulta aina turpaanvedon jälkeen lohduttaa kun itken.