Lue keskustelun säännöt.
Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä
66-vuotias mummo
04.10.2021 |
Hän ei osannut laskea käsin kuin kaksi tehtävää oikein. (Olisi kuulemma pystynyt parempaan suoritukseen, jos olisi saanut käyttää puhelimen laskinta.)
Kommentit (422)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
Taisi kyllä tarkoittaa matematiikkaa omana tieteenään, ei siis mitään vaikkapa lääkkäriopintojen lääkelaskuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D
Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella.
Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan.
Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”
Hirmu simppeliä 😅
Jos vähän mietit niin allekkainlasku ja jakokulma tekevät juuri tuon ihan saman jutun mitä tuossa kuvaat. Kyse on vain siitä miten nuo merkitään paperille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
”Potilas painaa 🍎🍎🍎🍎🍎. Hänelle määrätään 💊, jossa on vaikuttavaa ainetta 🥖 per mmol. Annostus on 🍉🥖 per 🍎. Paljonko potilaalle määrätään päiväannos 🥖:na?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D
Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella.
Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan.
Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”
Hirmu simppeliä 😅
Jos vähän mietit niin allekkainlasku ja jakokulma tekevät juuri tuon ihan saman jutun mitä tuossa kuvaat. Kyse on vain siitä miten nuo merkitään paperille.
Niin tekeekin, se kun katsos on laskemista ja matematiikkaa. Kysymys on siitä, että lapselle opetetaan ”laske sadat ja ykköset ja laita pankkiin, muuta kympeiksi (usein muuta kymmeniksi euroiksi) ja vähennä ja kerro jne. Tälläin se lapsi ei koskaan opi hahmottamaan sitä asiaa yksinkertaisemmin, fiksummin ja nopeammin. Moni unohtaa jo sen paljonko jäi muutettavaksi.
Seisot tiistaina lokakuuta 2021 Helsingissä keskellä Senaatintoria ja lähdet liikkumaan tasaista 3 km tuntivauhtia kohti kompassikoillista tarkastaen suuntasi 10 km välein. Kuinka monta auringonnousua matkasi varrelle osuu, kunnes saavut magneettisen pohjoisnavan keskipisteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seisot tiistaina lokakuuta 2021 Helsingissä keskellä Senaatintoria ja lähdet liikkumaan tasaista 3 km tuntivauhtia kohti kompassikoillista tarkastaen suuntasi 10 km välein. Kuinka monta auringonnousua matkasi varrelle osuu, kunnes saavut magneettisen pohjoisnavan keskipisteeseen?
Edit
Seisot tiistaina 5. lokakuuta 2021 Helsingissä keskellä Senaatintoria ja lähdet liikkumaan tasaista 3 km tuntivauhtia kohti kompassikoillista tarkastaen suuntasi 10 km välein. Kuinka monta auringonnousua matkasi varrelle osuu, kunnes saavut magneettisen pohjoisnavan keskipisteeseen?
Minä en tajua, että kun on tämä digitalisaatio kouluissakin jo niin pitkällä, mutta silti se ei näy Pisa-tuloksissa. Miksi näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
Taisi kyllä tarkoittaa matematiikkaa omana tieteenään, ei siis mitään vaikkapa lääkkäriopintojen lääkelaskuja.
Lääkelaskuja on kemiassa, psykologiassa ja tilastotieteessä mm. Ja luuletko, että matematiikassa ei ole numeroita, jos opiskelet sitä perusmatikkaa? Numerot ovat matematiikkaa. Mihin ne numerot muka katoaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D
Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella.
Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan.
Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”
Hirmu simppeliä 😅
Jos vähän mietit niin allekkainlasku ja jakokulma tekevät juuri tuon ihan saman jutun mitä tuossa kuvaat. Kyse on vain siitä miten nuo merkitään paperille.
Niin tekeekin, se kun katsos on laskemista ja matematiikkaa. Kysymys on siitä, että lapselle opetetaan ”laske sadat ja ykköset ja laita pankkiin, muuta kympeiksi (usein muuta kymmeniksi euroiksi) ja vähennä ja kerro jne. Tälläin se lapsi ei koskaan opi hahmottamaan sitä asiaa yksinkertaisemmin, fiksummin ja nopeammin. Moni unohtaa jo sen paljonko jäi muutettavaksi.
Ei jakokulma tai allekkainlasku ole mitään hahmottamista vaan mekaanista laskemista joka nimenomaan ei vaadi mitään hahmottamista siitä miten jakaminen matemaattisesti toimii. Tuo uusi tapa nimenomaan hahmottaa paremmin sen miten se jakaminen toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
Taisi kyllä tarkoittaa matematiikkaa omana tieteenään, ei siis mitään vaikkapa lääkkäriopintojen lääkelaskuja.
Lääkelaskuja on kemiassa, psykologiassa ja tilastotieteessä mm. Ja luuletko, että matematiikassa ei ole numeroita, jos opiskelet sitä perusmatikkaa? Numerot ovat matematiikkaa. Mihin ne numerot muka katoaa?
Et selvästikään tiedä lainkaan mitä se matematiikka on yliopistossa omana tieteenalanaan. Sotket nyt matematiikan käytön muiden tieteiden apuna tähän vaikka siitä ei ole ollut puhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D
Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella.
Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan.
Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”
Hirmu simppeliä 😅
Jos vähän mietit niin allekkainlasku ja jakokulma tekevät juuri tuon ihan saman jutun mitä tuossa kuvaat. Kyse on vain siitä miten nuo merkitään paperille.
Niin tekeekin, se kun katsos on laskemista ja matematiikkaa. Kysymys on siitä, että lapselle opetetaan ”laske sadat ja ykköset ja laita pankkiin, muuta kympeiksi (usein muuta kymmeniksi euroiksi) ja vähennä ja kerro jne. Tälläin se lapsi ei koskaan opi hahmottamaan sitä asiaa yksinkertaisemmin, fiksummin ja nopeammin. Moni unohtaa jo sen paljonko jäi muutettavaksi.
Tämä! Mä opetin lapselleni jakokulman sen jälkeen, kun hän ei hahmottanut lainkaan 7280/7 suoraan. Hän alkoi kelata sitä juurikin ”no se menee 7 kerran ja sit on 4 ja se on satasia…” luvut eivät ole nykyään enää lukuja/numeroita/jaettavia vaan tietyssä paikassa olevia yksiköitä. Nyt hän osaa laskea em. laskun suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
Taisi kyllä tarkoittaa matematiikkaa omana tieteenään, ei siis mitään vaikkapa lääkkäriopintojen lääkelaskuja.
Lääkelaskuja on kemiassa, psykologiassa ja tilastotieteessä mm. Ja luuletko, että matematiikassa ei ole numeroita, jos opiskelet sitä perusmatikkaa? Numerot ovat matematiikkaa. Mihin ne numerot muka katoaa?
Et selvästikään tiedä lainkaan mitä se matematiikka on yliopistossa omana tieteenalanaan. Sotket nyt matematiikan käytön muiden tieteiden apuna tähän vaikka siitä ei ole ollut puhe.
Voi kuule, tiedän ja hyvin tiedänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
”Potilas painaa 🍎🍎🍎🍎🍎. Hänelle määrätään 💊, jossa on vaikuttavaa ainetta 🥖 per mmol. Annostus on 🍉🥖 per 🍎. Paljonko potilaalle määrätään päiväannos 🥖:na?
6.022*10²³ 💊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap
No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.
Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap
Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.
Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.
Taisi kyllä tarkoittaa matematiikkaa omana tieteenään, ei siis mitään vaikkapa lääkkäriopintojen lääkelaskuja.
Lääkelaskuja on kemiassa, psykologiassa ja tilastotieteessä mm. Ja luuletko, että matematiikassa ei ole numeroita, jos opiskelet sitä perusmatikkaa? Numerot ovat matematiikkaa. Mihin ne numerot muka katoaa?
Et selvästikään tiedä lainkaan mitä se matematiikka on yliopistossa omana tieteenalanaan. Sotket nyt matematiikan käytön muiden tieteiden apuna tähän vaikka siitä ei ole ollut puhe.
” Matematiikka on oppi abstrakteista teorioista, rakenteista ja kaavoista. Matemaattisiin aineisiin kuuluu myös tilastotiede, jossa kehitetään menetelmiä havaintoaineiston kuvaamiseen, tilastolliseen laskentaan, mallintamiseen ja päättelyyn”. Ja sä teet tän kaiken ilman numeroita? Se, että sulla on kaava, x ja y jne., ei poista sitä, että ne numerot sinne laitetaan, kun kuvataan asiaa eikä vain ilmiötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D
Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella.
Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan.
Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”
Hirmu simppeliä 😅
Jos vähän mietit niin allekkainlasku ja jakokulma tekevät juuri tuon ihan saman jutun mitä tuossa kuvaat. Kyse on vain siitä miten nuo merkitään paperille.
Niin tekeekin, se kun katsos on laskemista ja matematiikkaa. Kysymys on siitä, että lapselle opetetaan ”laske sadat ja ykköset ja laita pankkiin, muuta kympeiksi (usein muuta kymmeniksi euroiksi) ja vähennä ja kerro jne. Tälläin se lapsi ei koskaan opi hahmottamaan sitä asiaa yksinkertaisemmin, fiksummin ja nopeammin. Moni unohtaa jo sen paljonko jäi muutettavaksi.
Tämä! Mä opetin lapselleni jakokulman sen jälkeen, kun hän ei hahmottanut lainkaan 7280/7 suoraan. Hän alkoi kelata sitä juurikin ”no se menee 7 kerran ja sit on 4 ja se on satasia…” luvut eivät ole nykyään enää lukuja/numeroita/jaettavia vaan tietyssä paikassa olevia yksiköitä. Nyt hän osaa laskea em. laskun suoraan.
*sit on 2 ja se on satasia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D
Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella.
Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan.
Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”
Hirmu simppeliä 😅
Jos vähän mietit niin allekkainlasku ja jakokulma tekevät juuri tuon ihan saman jutun mitä tuossa kuvaat. Kyse on vain siitä miten nuo merkitään paperille.
Niin tekeekin, se kun katsos on laskemista ja matematiikkaa. Kysymys on siitä, että lapselle opetetaan ”laske sadat ja ykköset ja laita pankkiin, muuta kympeiksi (usein muuta kymmeniksi euroiksi) ja vähennä ja kerro jne. Tälläin se lapsi ei koskaan opi hahmottamaan sitä asiaa yksinkertaisemmin, fiksummin ja nopeammin. Moni unohtaa jo sen paljonko jäi muutettavaksi.
Ei jakokulma tai allekkainlasku ole mitään hahmottamista vaan mekaanista laskemista joka nimenomaan ei vaadi mitään hahmottamista siitä miten jakaminen matemaattisesti toimii. Tuo uusi tapa nimenomaan hahmottaa paremmin sen miten se jakaminen toimii.
Niinkö? Ihan samalla tavalla sä hahmotat sen, sulla vaan on ne luvut kohdillaan, ei peräkkäin. Ja se, että sä opit sen mekaanisesti, helpottaa sen oppimisen päässä, kun siitä on karsittu kaikki ylimääräinen muuntelu pois.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajua, että kun on tämä digitalisaatio kouluissakin jo niin pitkällä, mutta silti se ei näy Pisa-tuloksissa. Miksi näin?
Töissäkin digitalisaatio tuntuu usein enemmän hidastavan kuin nopeuttavan tulokseen pääsyä. Ehkäpä kyse on samasta ilmiöstä? Vanhoilla systeemeillä elämä oli liian helppoa. Se saavutti kulminaatiopisteensä ja nyt voimme palata takaisin kohti kivikautta. Digitalisaation avulla.
Vierailija kirjoitti:
No, nykykouluaiset eivät enää hallitse edes käsialakirjoitusta. Kiitos siitä kuuluu Kokoomukselle ja erityisesti Sanni Grahn-Laasoselle.
Häh? Mä olen koulussa oppinut kaunokirjaimet mutta en koskaan lukukelpoista käsialaa. Silloin kun mä kouluni kävin, ei G-L ollut vielä syntynytkään.
Kun on tyhjäpäät päättämässä, niin alamäki on taattu.
Ja ne kuva+kuva jutut on vain yksinkertaistus, ei mikään ”uusi ja ihmeellinen, ylevä tapa opetella matikkaa”.
Meidän lasten koulussa näitä kuva-juttuja käytetään oppilailla, joilla on hahmotushäiriö tai muutoin vaikeuksia. On ns. E-kirja, helpotettu matikka siis. Vai mistähän kuvista nyt puhutaan?