Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä

Vierailija kirjoitti:

Missä koulussa ei muka opeteta laskemaan allekkain ja jakokulmaa? Tai sitten oli se joku muu tapa joka korvasi jomman kumman noista ja jota en osaa, mutta lapsi laski sillä :D 

Minä en muista millä luokalla jakokulma tuli, allekkain laskut taisi tulla kolmosella. 

Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. En osannut edes lapsena (kun niitä laskimia ei siis ollut käytössä), matematiikan kokeessa sain muuten hyvät pisteet, mutta päässälaskuista jos sain kolmesta yhden oikein oli se jo hyvä tulos. Olen opetellut ulkoa tyypillisimmät laskut eli 5+8 = 13, 6+7 = 13 jne, mutta jos minun pitää laskea 56+89 olen jo pulassa. Puhumattakaan jos mennään satasiin, 678 - 387 = ei mitään hajua. Onneksi on laskimet ja myöhemmin opiskeluaikoina opettaja, joka sanoi, että kunnon insinööri ei laske mitään päässä, vaan kaiken laskimella ja kolmeen kertaan. 

Missään koulussa ei enää opeteta laskemaan allekkain tai jakokulmaa. Nykyään se tehdään niin, että lasketaan tuhannet, sadat, kympit ja ykköset ja merkataan vastaus. Esim. 8745:7 lasketaan ”kasiin menee seiska 1 kerran, jää 1. Se muutetaan sataseksi (eli on 10 satasta) ja sit siellä on se seiska se 7 menee (seitsemääntoista) kaksi kertaa ja sit jää 3. Se muutetaan kympeiksi (eli 3) ja sit siellä on 4 (eli 34) seiska menee siihen 4 kertaa. Sit jää 6 ykköstä ja sit tuo 5 (65) menee 7 9 kertaa ja sit jää 3. Vastaus on 1249 jää 3.”

Hirmu simppeliä 😅

Vierailija kirjoitti:

T-täti teetätti teepaitaan t-pussin kuvan

K-setä teetätti kahvipannuun k-pussin kuvan

Miksi ihmeessä tuollaista olisi pitänyt osata laskea "käsin"? Selkeää allekkainlasku- materiaalia. Kaikki ei hoksaa silti, ja oleellisinta on, et tajuaa, miten tuo ajatellaan ja tehdään.

Vierailija kirjoitti:

 Tietenkin toivoisin, että nykyäänkin osattaisi laskea kynällä ja paperilla tuollaiset yksinkertaiset laskutehtävät. 

Seuraavaksi varmaan vaadit, että nykylapset menevät kouluun 20km hiihtäen talvella, tapellen matkalla susien kanssa, kuten teit nuoruudessasi 1930-luvulla? Maailma menee eteenpäin, elämäsi on muuttunut helpommaksi ja toisaalta vaativammaksi, mutta miksi lapset joutuisivat tekemään samoin kuin sinä nuoruudessasi?

Vierailija kirjoitti:

"200 g:n paketti erästä tavaraa maksoi pari vuotta sitten 90 p. Nyt 250 g:n paketti samaa tavaraa maksaa 1 mk 50 p. Kuinka paljon tavaran hinta on noussut kiloa kohti?" ap

Nyt on paha! Eihän "normi lapsi" voi tietää, mikä on p ja montako niitä on mk:ssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen laskuesimerkki: "Asunnossa on kaksi huonetta, joista toinen on 5 m pitkä ja 3 m 50 cm leveä, toinen 4 m 50 cm pitkä, mutta 4 m leveä. Kuinka suuri on huoneiden pinta-alojen erotus?" ap

Ja miksi tätä ei saisi laskea laskimella? Koska saadaksesi laskimesta ulos oikean tuloksen, sun täytyy ymmärtää mitä oot laskemassa, ja sen mekaanisen toimituksen nyt voi tehdä miten vaan. 

Kysytääs näinpäin, miksi tämä pitäisi laskea laskimella. Minä laskin tämän päässäni nopeammin, mihin olisin laskimella pystynyt.

Olet sitten poikkeuksellisen lahjakas matematiikassa. Vain promille ihmisistä osaa laskea tuollaisen päässä, eikä tarvitsekaan osata.

t. Matemaattisesti keskivertoa parempi, jolta tuo ei päässälaskuna onnistuisi

ps. hieman kyllä epäilen valhetta. Jos ei ole, ni sitten Mensaan hakemusta =)

Vierailija kirjoitti:

"Luonnonmehua oli saatavissa litran ja puolen litran pulloissa. Kauppias tilasi kumpiakin pulloja yhtä monta. Niissä oli yhteensä 120 litraa mehua. Kuinka paljon mehua sisälsivät hänen tilaamansa isommat pullot yhteensä?" ap

Päässälaskuna 80 litraa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajat on toiset. Sinäkään tuskin osaat tehdä sujuvaa powerpoint-esitystä, vaikka osaat piirtää paperille.

Mutta silti onhan se huolestuttavaa, että ei perusjuttuja osata.

Turha silti nöyryyttää lasta. 

Kyllä kuusvitonen osaa powerpoint-esityksen tehdä.

Ja osaa paljon muutakin sillä ohjelmalla saada aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Laskuesimerkki: "Eräässä kilpailussa oli ensin juostava kaupungin läpi, josta kertyi matkaa 4 km 300 m ja sen jälkeen kierrettävä puistolenkki 12 kertaa. Juostavan matkan koko pituudeksi tuli 28 km. Kuinka pitkä oli puistolenkki?" ap

Minun vitosluokkalaiseni laski tämän paperilla alle

kahdessa minuutissa.

Kun Liltä kysyttiin, miksi maamme PISA-tulokset ovat laskusuunnassa, hän vastasi näin: - Yhteiskunta on muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Kun Liltä kysyttiin, miksi maamme PISA-tulokset ovat laskusuunnassa, hän vastasi näin: - Yhteiskunta on muuttunut.

Jep, tyhmemmäksi.

jouduin keski-perus koulu sekoulu  myllerykseen. kummassakaa ei opetettu % laskentaa näitä huu haa yhtälöitä kyllä tankattiin. en ole todella ole tarvinnut yrittäjänä. 90- LUVUN LAMA JOHTUU SUURELTA OSIN ERITTÄIN HUONOSTA (ALA A  ARVOISESTA) KOULU JÄRJESTELMÄSTÄ.  silloin punikit loivat perus koulua JA TULOKSET TODELLA NÄKYVÄT KOSKELA YM JOISTA EI PUHUAKKAAN SAA

Vierailija kirjoitti:

[

Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap

No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.

Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap

Veikkaan, että matikan päättelytehtävien tuloksissa taas olisi voinut käydä toisinpäin, siis jos mummo kokeillut tehdä lapsen tehtäviä.

Tarkoitan niitä kuva + kuva = kuva jne. - tyyppisiä.

Olen nelikymppinen ja lasten matikan päättelytehvät ovat vieraita, ei sellaisia ollut omissa matikankirjoissa. Ainakaan siinä määrin kuin nykyisin.

Se on ihan totta, että nykyään vaatimustaso koulussa on matalampi kuin ennen ja tehtävät helpompia. Eikä koske pekästään Suomea.

Iso-Britanniassa 2000-luvun oppilaat eivät osanneet 1950-luvun alempien luokkien tehtäviä.

Nykylapset ovat eteviä tiedonhakijoita netistä, mutta yleissivistyksen taso on laskenut. Kuinkas se nyt näin?

Vierailija kirjoitti:

"Luonnonmehua oli saatavissa litran ja puolen litran pulloissa. Kauppias tilasi kumpiakin pulloja yhtä monta. Niissä oli yhteensä 120 litraa mehua. Kuinka paljon mehua sisälsivät hänen tilaamansa isommat pullot yhteensä?" ap

80 l

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap

No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.

Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap

Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap

No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.

Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap

Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.

Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

Kyllä sitä vaan osattiin. Tai oli kyllä pakko osata, jos mieli päästä oppikouluun. Tosin ihan kaikkia tehtäviä ei tarvinnut osata päästäkseen sinne, mutta yli puolet tehtävistä kuitenkin. ap

No en kyllä tommosia muista ja hyvin pääsin sisää,kerto ja jakolaskuja oli,muutama sanallinen.

Minä vuonna hait oppikouluun? Minä hain ja pääsin sisään kevään 1966 kokeissa. Silloin olivat laskutehtävät tuollaiset. ap

Eli aikanaan oppikouluun pääsi puhtaasti mekaanisella suorittamisella. Juuri minkäänlaista ymmärrystä ei tarvittu. (Koska sitähän ne jakokulmat jne, on, mekaanista laskemista). Itse olin positiivisesti yllättynyt kun katsoin oman lapseni 1. luokan matikankirjaa. Siellä on heti alusta asti ymmärrystä vaativia tehtäviä (esim. erilaisia sarjoja, juuri niitä kuva+kuva juttuja). Nykyajan lapset eivät joudu paniikkiin lukiossa, kun matikasta häviää numerot (oikeassa matikassa ei paljon numeroita ole) toisin kuin nämä päässälaskijat, jotka kuvittelevat osaavansa matematiikkaa.

Oikeassa matikassa ei ole numeroita? 😂 Kyllä menee yliopiston matikka aika ohi, jos vaikkapa lääkelaskuja laskee banaaneilla ja omenoilla.

Ja ne kuva+kuva jutut on vain yksinkertaistus, ei mikään ”uusi ja ihmeellinen, ylevä tapa opetella matikkaa”.