Lue keskustelun säännöt.
Totaalikyllästyminen deittailuun ja miehiin (sis. avautumista)
26.11.2014 |
Tilanne on se, että erosin pitkästä suhteesta alkuvuodesta. Eron syyt oli pitkälti käsitelty jo ennen eroa, eikä eroon liittynyt mitään draamaa, joten on tuntunut siltä, että olisin valmis uuteen suhteeseen.
Nyt vuoden aikana olen käynyt paljon baareissa, pitänyt silmiä auki ihan arkiympäristössä ja käynyt jopa useammilla nettitreffeillä. Minulla ei ole ollut mielestäni liian tarkkoja kriteereitä miehen suhteen, vaan olen ollut hyvin avoimin mielin liikenteessä.
Jos asialla on merkitystä, asun pääkaupunkiseudulla, olen alle 30-vuotias, korkeakoulutettu, ihan hyvässä työssä. Ulkonäöltäni uskaltaisin sanoa, että olen jopa kaunis: hoikka, mutta muodokas, pitkähiuksinen, naisellinen, hyvin pukeutuva. Ei riippuvuuksia tai suuria ongelmia, vaan kaikin puolin ihan normaali.
Nyt kuitenkin iski aivan totaalinen kyllästyminen. Olin viime viikonloppuna sekä perjantaina että lauantaina baarissa (pikkujoulukausi), eikä kumpanakaan iltana edes ottanut silmään _yhtään_ oikeasti potentiaalista miestä. Varmasti paras vaihtoehto, jonka kanssa juttelin, osoittautui varatuksi.
Tämän viikon alkupuolelle olin sopinut nettitreffit, viestien ja kuvien perusteella oikein fiksun oloisia ja komeita miehiä. Totuus oli, että mies 1:n kuva tai kertomansa ikä poikkesi huomattavasti todellisuudesta, näytti n. 20 vuotta kertomaansa ja kuvaansa vanhemmalta ja vahvasti epäilen, että oli edes itse siinä kuvassa. Join kohteliaasti kahvit ja toivotin mukavaa loppuvuotta. Mies 2 ei myöskään vastannut kuvaansa, saati kertomaansa. Ihan ok seuraa jutella, mutta ei todellakaan sytyttänyt sitten yhtään.
Nyt jotenkin tuli oikeasti sellainen olo, että en vaan jaksa enää, sillä vastaavia kokemuksia on nyt kertynyt aivan liikaa. En halua "tyytyä" mieheen, josta en oikeasti ole tarpeeksi kiinnostunut enkä jaksa sitä, kun itse yrittää panostaa ja valikoima on oikeasti aika järkyttävää. Olen jo alkanut miettiä, pitääkö minun oikeasti hyväksyä se, että en tule sopivaa miestä löytämään ja tulen elämään yksin ilman perhettä tulevaisuudessakaan.
Varmasti joku muukin ollut samassa tilanteessa, niin miten olette selvinneet eteenpäin? Jatkaneet kohti uusia pettymyksiä, löytäneet unelmienne miehen, lopettaneet yrittämisen?
Kommentit (73)
Jos ulkonäkö on sinulle noin tärkeä niin eivät ne miehet mitään menettäneet. Itse olen huomannut että naiset jotka pyytävät kuvaa toisessa viestissä eivät ole livenäkään minkään arvoisia. Jos ulkonäkö on ratkaiseva "kemian" kannalta niin ajatus kantamme ovat liian erilaisia. Korkeakoulututkintosi ei tee minkäänlaista vaikutusta tavoittelemiisi koulutettuihin miehiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:23"]
Hmm. Tuon takia mietin hyvin tarkasti kannattaako 30 v + erota heppoisesti.. Mires esim 40 v miehet? Onko uusperhe ok?
[/quote]
Ei todellakaan heppoisesti kannatakaan erota, itsellänikin oli ihan painavat syyt eron takana. Olen kyllä katsellut ja käynyt ulkonakin parin yli 40-vuotiaankin kanssa, eikä se ole mikään este, jos miehellä on lapsi(a) aikaisemmasta suhteesta. Ap
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:28"]
Mä oli just tuossa samasssa jamassa. Päätin, että käyn vielä kahdet nettitreffit ja jos ne ei onnistu, lopetan kaikenlaisen deittailun, ostan norjalaisen metsäkissan pennun ja kiikkutuolin. No, toiset onnistui ja kissi jäi ostamatta
[/quote]
Tyydyitkö vähempään vai löytyikö tasoisesi.
Mulla oli eron jälkeen sama tilanne. Olin 32 kun mies lähti toisen matkaan, ja jäin yksin. Noin vuosi eron jälkeen aloin deittailla, käydä pitkästä aikaa baareissa jne, siinä toivossa että elämänkumppanin vielä löytäisi ja lapsen saaminenkin oli haaveena.
Baareissa oli pääosin porukkaa johon ei niin kiinnostanut sekaantua. Useimmat etsivät vain yhden yön seuraa. Lisäksi suuri osa oli niin humalassa että ei mitään järkevää juttua saanut niiden kanssa aikaan. Muutenkin tuntui että on niihin ympyröihin liian vanha, koska vaikka opiskelijana olin tykännyt bilettämisestä, niin eron jälkeen baarit ja yökerhot lähinnä ärsytti ja kyllästytti: inhosin melua, tungosta, liian juopuneita ihmisiä. Useimmiten päädyin johonkin nurkkaan juomaan hiton vihaisen näköisenä kaljaani, ja torjuin liukuhihnalta pokaamaan tulevia miehiä.
No, sitten koitin nettideittiä. Siinä tuntui että olisi paremmat mahdollisuudet, koska kontaktia ei todennäköisesti oteta kännissä, ja mennään tavallan henkinen puoli edellä, eikä vaan kiiman vallassa pokaamaan riittävän hyvän näköistä tyyppiä kuten baarissa usein tuntui olevan. Tapasin kaikkiaan noin 30 miestä. Törmäsin ikäviin ilmiöihin kuten monien naisten yhtä aikaa pyörittäjiin, oikeasti naimisissa oleviin, sekä ihan täysiin mielisairaisiin sekopäihinkin pari kertaa. Pari miestä oli minusta melko ok, mutta he eivät olleet minusta kiinnostuneita sitten kuitenkaan. Nettideittihommani loppui siihen kun tapasin mukavalta vaikuttaneen sairaanhoitaja-miehen, ja parin kahvilatapaamisen jälkeen kutsuin hänet kotiini. Mies tuli, joi itsensä känniin ja alkoi käpälöidä väkisin. Onneksi sain miehen heitettyä ulos mutta pelko tapaamisia kohtaan jäi, kun niin mukavan oloinen mieskin osoittautuiu suorastaan väkivaltaiseksi.
Nyt minulla on ikää jo 40 enkä ole koskaan eroni jälkeen seurustellut. Enää en niin välitäkään, olen jo täysin sopeutunut elämään loppuikäni yksin ja selibaatissa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:35"]
Jos ulkonäkö on sinulle noin tärkeä niin eivät ne miehet mitään menettäneet. Itse olen huomannut että naiset jotka pyytävät kuvaa toisessa viestissä eivät ole livenäkään minkään arvoisia. Jos ulkonäkö on ratkaiseva "kemian" kannalta niin ajatus kantamme ovat liian erilaisia. Korkeakoulututkintosi ei tee minkäänlaista vaikutusta tavoittelemiisi koulutettuihin miehiin.
[/quote]
Ihan tavallisen näköinen mies kelpaisi hyvin, ei todellakaan tarvitse olla mikään huippukomea. En ole kenenkään kuvia pyytänyt, ihan itse miehet ovat niitä lähetelleet. Miehessä pitäisi kuitenkin olla jotain, mikä viehättää ulkoisestikin, ja jos se, että en kiinnostu itseäni n. 35 vuotta vanhemman näköisestä tai itseäni lyhyemmästä miehestä tekee minusta pinnallisen, olkoon sitten vaikka niin. En korosta ulkonäköäni mitenkään, vaikka niin voisin halutessani tehdäkin, koulutuksestani olen maininnut ainoastaan kysyttäessä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ulkonäön perusteella valitset potentiaaliset sulhaskandidaatit, niin luultavasti saat odotella melko pitkään. Komeat herrat ovat luultavasti jo varattuja tai sitten poistuvat vapailta markkinoilta hyvin nopeasti eron jälkeen. Suosittelisin miettimään, mitä asioita oikeasti arvostat miehissä.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:23"]
Hmm. Tuon takia mietin hyvin tarkasti kannattaako 30 v + erota heppoisesti.. Mires esim 40 v miehet? Onko uusperhe ok?
[/quote]
Ennemmin suosittelisin ottamaan nuoremman miehen. Niin moni tekee nykyään jos on sinkkuna vanhaan ikään. Jos olet alle 30, niin viisi vuotta nuoremmissa miehissä on vielä hyviä sinkkuja. Yleensä työelämään siiryttäessä ne tylsät mutta turvalliset alkaa nimittäin kelvata, joten sun pitäis löytää joku just opintojaan lopetteleva jota ei ole vielä viety.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikka! Mä deittailin 27-28 vuotiaana varmaan 20 miestä ennen kun löysin ihanan, komean, fiksun ja kiltin mieheni (meillä nyt tytär yhdessä), joka oli n. puoli vuotta sitten eronnut pitkäaikaisesta tyttiksestään. Vastaan tuntomerkkejäsi
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:25"]
Mies ei ole mikään välttämätön asuste, joka jokaisella naisella on oltava.
[/quote]
Iso käsi mieheltä tälle kommentille. Ja pätee tietysti myös toisinkin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:46"]
Moikka! Mä deittailin 27-28 vuotiaana varmaan 20 miestä ennen kun löysin ihanan, komean, fiksun ja kiltin mieheni (meillä nyt tytär yhdessä), joka oli n. puoli vuotta sitten eronnut pitkäaikaisesta tyttiksestään. Vastaan tuntomerkkejäsi
[/quote]
Mistä löysit hänet?
Siis 14 vielä, pointtini on, että etsi netistä miehet, jotka vähän aikaa sitten eronnut pitkästä suhteesta ja tapaa vaan niitä. Yleensä tod. näköisemmin helmiä! Tsemppiä! Älä luovuta, löydät vielä hyvän miehen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän palstan mukaan miehen saa sillä, että isket miehen baarista, harrastatte seksiä ja siitä lähtee sitten miehen kiinnostus seksillä nousuun :D Mene ja tiedä sitten.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:46"]
Moikka! Mä deittailin 27-28 vuotiaana varmaan 20 miestä ennen kun löysin ihanan, komean, fiksun ja kiltin mieheni (meillä nyt tytär yhdessä), joka oli n. puoli vuotta sitten eronnut pitkäaikaisesta tyttiksestään. Vastaan tuntomerkkejäsi
[/quote]
Mistä löysit hänet?
[/quote]
nettideitit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen nettideittaillut eroni jälkeen jo pari vuotta.
Olen huomannut, että aika moni mies ei tunnu etsivän muuta kuin seksiä. Siis jopa sellaiset, joiden profiilissa lukee pitkät selitykset kuinka kaivataan elämänkumppania. En tietysti tiedä, johtuuko se minusta, että lähetän jotain vääriä signaaleja..
Eniveis, sinuna pitäisin tauon ja tekisin muita juttuja välillä. Ihan viettäisin aikaa ystävien kanssa enkä olisi niin haku päällä. Tuo korpeaminen näkyy sitten jo omassa fiiliksessä, samoin se, jos alkaa mennä luottamus siihen, että joku kiva löytyy. En usko, että epätoivoisena ketään kivaa löytyy.
Hieman mietin sitä, että minusta tietyistä vaatimuksista ei tarvitse tinkiä. Mutta jos tulee useita tuollaisia, joiden kuva on vanha eivätkä vastaa todellisuutta, niin ovatko he sitten paperilla vähän liiankin täydellisiä. Ja siis jos odotat todella täydellistä miestä, joka on yksityiskohtineenkin todella täydellinen, ajaudutko sitä kautta tapaamaan vain sellaisia, jotka sitä sinulle lupaavat, eli ku**ipäitä. Siten miettisin, onko se sun vaatimuslista todella pitkä ja mitkä niitä tärkeitä asioita ovat.
mä niin muistan tunteen. nettitreffeille pitäisi lähteä tosi kevyin mielin ja odotuksin ettei pety ja taas toisaalta saattaa löytää jotain.
mä kävin n 20-25 treffiä ja ihan samoja kokemuksia, vanhoja kuvia itsestään, valehtelua, huonoa itsetuntoa ja eksästä kitinää. ei semmosta jaksa. kauheinta oli kun oli pitkään jutellut ja tosi kiinnostunut ja sitten tapaa ja kaveri on aivan erilainen. puhelias ja sanavalmis onkin tuppisuu tuijottelija tai runosieluinen rakastaja runoilee vasta neljän kaljan jälkeen. (olin todella kärsivällinen) toisaalta olin varmaan pettymys jollekin koska sanoin reippaasti olevani ylipainoinen ja joku odotti kieli pitkällä tosi pullukkaa ja toinen varmaan oletti että olen pari kiloa plussalla. miehille (joillekin) ulkonäkö on todella tärkeää.
sitten menin yksille treffeille hyvin pikaisesti sopien, melkeinpä kaveripohjalta ja nyt on kuudes vuosi niitä treffejä takana.
suosittelen että tapaa heti, ei odota mitään eikä anna itsestäänkään mitään yletöntä kuvaa. voi se pettymys olla siellä toisellakin puolella. semmoiset massadeitit on myös kivoja, ei paineita.
Ei se etsimällä löydy, ei varsinkaan nettideittailemalla. Siellä porukkaa vaan roikkuu ja etsii aina vaan parempaa.. nettideitit on ikisinkuille jotka haluaa vähän hengailla jonkun kanssa mutta ei sit mitään vakavaa.
Kyllä se oikea löytyy ajallaan kun lopetat miesten katselun sillä silmällä että onko heissä potentiaalia ja täyttävätkö sun kriteerit!
T: M43
Mulla on sulle yks neuvo sisko, baarista et miestä löydä. Mä yritin vuoden verran ja kyllästyin. Salilta nappasin oman mussukkani mukaan ;)
hanki harrastus joka on miesvaltainen ;) joku ammunta, keilaus tai ravit. keksiikö joku lisää? eiköhän sieltä löydy kun on enemmän mistä valita.
Mikä kiire sinulla terveellä nuorella naisella on pariutua. Koska se on yhteiskunnassa, jokin ihanne ja normi?!? Nauti omasta seurastasi ja harrasta niin kyllä se mies siellä omassa luontaisessa ympäristössä tulee vastan. Baarit ja netti ovat sellaista pakkokivaa ja väkisin vääntämistä.
Mä oli just tuossa samasssa jamassa. Päätin, että käyn vielä kahdet nettitreffit ja jos ne ei onnistu, lopetan kaikenlaisen deittailun, ostan norjalaisen metsäkissan pennun ja kiikkutuolin. No, toiset onnistui ja kissi jäi ostamatta