Lue keskustelun säännöt.
Kun ei selsiä, niin ei muutakaan läheisyyttä
03.10.2021 |
Seksielämämme on hiipunut ja seksiä on enää n. kerran pari kuukaudessa. Mies on ollut jo pitkään halukkaampi osapuoli. Olen joskus ”torjunut” hänen lähentymisyrityksensä vetäytymällä tilanteesta. Näinä hetkinä seksi tosin olisi ollutkin melko mahdotonta.
Nyt tilanne on mennyt siihen, että miehestä on tullut hiljainen ja vetäytyvä. Mikään muukaan läheisyys ei enää käy, lähtee pois paikalta jopa.
Mikä ihme siinä on, että jos läheisyys ei johda seksiin, ei sitä sitten voi olla lainkaan. Onko se yhdyntä niin mahtavaa, että vain sillä on merkitystä? Ei siis enää vierekkäin oloa tai halailua lainkaan ja muutenkin tuntuu olevan pahantuulinen usein.
Muistelen aiemmasta, että fiilis muuttuu heti kun on ollut seksiä. Uskomatonta, että aikuisen miehen mielentilat on yhdynnästä riippuvaisia.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torjutuksi tuleminen ei tunnu mukavalta,olipa sitten mies tai nainen. Ei käynyt aloituksesta ilmi,kuinka pitkään suhdetta takana. Muutoinhan tuo on sitä tavallista tarinaa. Seksiä on kerran tai kaksi. Alussa sitä on kerran tai kaksi päivässä, vähän ajan kuluttua kerran tai kaksi viikossa. Tällä hetkellä olette tilanteessa jossa kerran tai kaksi kuukaudessa, joka liukuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi vuodessa. Siitä homma muuttuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi loppuelämänne aikana,tai voi olla vähemmänkin. Tämä on aivan peruskauraa, 80-90 prosenttia suhteista on juuri tätä. (Tiedän että tähän tämä eräs vakiokommentoija tulee ilmoittamaan kuinka he köyrivät viidesti päivässä vielä 63-vuotiaina. Tiedetään,kiitos). Ratkaisuja tähän on että totutte tilanteeseen, tai eroatte. Ihan riippuen siitä kuinka tärkeällää osalla seksi on elämässänne.
Takana pari vuosikymmentä yhdessä oloa. Ja se tieto, että näin se menee todella monessa suhteessa, saa ihmettelemään, että miksi sitä ei hyväksyä. En ole torjunut miestäni, vain seksin. Hän on sen sijaan alkanut torjua kaiken läheisyyden ja hyvä kun puhuu minulle. Välillemme alkaaa kasvaa muuri.
Olen tottunut tilanteeseen enkä ole itsekään hylännyt seksiä täysin. Nähtävästi se on miehelleni niin iso asia, että sen takia voi heittäytyä kylmäksi ja lopulta varmaan heittää koko suhde romukoppaan. En vaan ymmärrä.Olet ja ajattelet kuin vaimoni.
Mies tarvitsee seksiä, että voi antaa läheisyyttä. Nainen tarvitsee läheisyyttä, että syttyy seksille.Tuo on se ero miesten ja naisten välillä.
Mies voi olla lähellä, halata ja pussata, mutta jo monena päivänä mennään näin niin miestä alkaa vituttaa kun kun on vain läheisyyttä eikä seksiä. Sitten siitä alkaa se kierre. Älä kuvittele että miehesi antaa läheisyyttä 7 päivänä viikossa ja sinä annat seksiä 10min viikossa. Pitemmän päälle se ei toimi. Joo miehestä on kiva olla lähellä, mutta tarvitsee myös seksiä.
Se epäsuhta että saat sitä läheisyyttä mitä mies halusi sinulle antaa, mutta sinä et ymmärtänyt antaa miehelle. Joka ilta ei tarvi sekstailla, mutta jos mies ei halua enää lähellesi, seksiä on teidän parisuhteessa aivan liian vähän. Mies ei halua olla sun ystävä vaan miehesi.Milläs ilveellä tälläisen voi sitten muuttaa? Miten naisen saa haluaamaan seksiä? Kyllä se on ennemminkin tuon 10 min. /kk mitä seksiä on. Ja se on miehelle. Itse en siitä mitään kummempia kiksejä saa. Jos minulta kysyttäisiin, niin tarvitsisin nimenomaan hitaan lämmittelyn, jolloin voin syttyä ja alan haluamaan. Tälläiseen ei ole oikein tilaisuuksia kotona kun on lapsia ja koiria. Joo, itse haluttuja, mutta kuitenkin. Ei voi mitään, mutta käsi haaroihin ja sisään ja kaikki ohi alle 10 min. miehen laukeamiseen, ei vaan mitenkään saa kaipaamaan tuota lisää.
Jonkinlainen kompromissi pitäisi pystyä rakentamaan. Ehkä jopa priorisoimaan asioita niin, että aikaa ja mahdollisuuksia olisi paremmin. Siihen auttaa se, että uskalletaan keskustella asiasta suoraan ja rehellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulle, paitsi, että meillä seksiä ei ole kuin korkeintaan kerran kuussa. Läheisyys on niin ikään kadonnut täysin ja tähän olen syypäänä minä, jos asiaa katsotaan vain yksioikoisesti.
Useat ovatkin jo kommentoineet, että torjutuksi tuleminen satuttaa yhtä lailla myös miestä ja tämä pitää täsmälleen paikkansa. Ei minusta todellakaan ole mukavaa tulla torjutuksi. Omassa suhteessani torjutuksi tuleminen oli lopputulema käytännössä aina, joten minulla ei itse suojelemiseksi ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa aloitteiden tekeminen kokonaan.
Edellisestä pääsemmekin sitten läheisyyteen ja siihen, miksi myös se on kadonnut suhteestamme täysin. Tämä on hieman vaikeampi selittää, mutta yritän. Tämä liittyy enemmän ja vähemmän edellä mainittuun torjutuksi tulemiseen ja itsensä suojelemiseen torjunnan aiheuttamilta pettymyksiltä sekä ylipäätään seksin vähyyteen. Itselleni korkeintaan kerran kuussa ei riitä, kaipaisin seksiä esimerkiksi kerran viikossa tai useamminkin. Seksin puutteesta seuraa se, että halut kasvavat niin suuriksi, että läheisyys sen kaikissa muodoissa saa ne heräämään heti ja, kun vaimo ei seksiä halua, johtaa läheisyys väistämättä jälleen pettymykseen. Ja näillä patoutuneilla haluilla tätä ei yksinkertaisesti kestä, joten myös läheisyys oli itseni suojelemiseksi torjuttava. On parempi yksinkertaisesti pyrkiä välttämään tilanteita, jotka saattaisivat johtaa ajatuksiin seksistä kuin joutua jatkuvasti pettymään. Tilanne olisi varmasti toinen, jos seksiä olisi useammin, eikä halut pääsi kasvamaan niin suuriksi.
Aloittajalle haluaisin kommentoida vielä sen varren, että asiassa ei ole kyse siitä, että mielentila riippuu yhdestä yhdynnästä. Kyse on tärkeän perustarpeiden täyttymättä jäämisestä. Ja sanon nimenomaan perustarpeiden, koska kyse ei ole yksinomaan yhdynnästä ja seksistä vaan myös siitä, että samalla kun seksin tarve ei tule tyydytetyksi, niin samoin jää tyydyttämättä myös läheisyyden tarve, joka on aivan yhtä tärkeää miehelle kuin naisellekin.
Tästä kaikesta seuraa sitten se, että sitä alkaa välttelemään kaikkea kanssakäymistä ja kaikkia tilanteita, jossa on pienikin mahdollisuus, että halut nostaisivat rumaa päätään. En minäkään tätä halua, mutta minkäs teet? Pettymyksiä, puutetta ja torjuntaa ei vain kestä määräänsä enempää. Ei, vaikka kuinka rakastaisi.
Kyse ei siis missään nimessä ole yksinkertaisesti vain seksistä ja yhdestä yhdynnästä.
Mulava lukea kokemusta näinkin päin. Meillä on myös seksi vähentynyt. Ja minun(nainen) aloitteesta. Seksistä tullut ainoa tapa jossa saan mieheltäni enää hellyyttä ja kosketusta. Ainoastaan sillä erolla, että seksikin on vain pikaista yhdyntää miehen toiveesta. Meillä ei ole enää esileikkiä tai mitään. Siihen turtuu. Ei tunnu hyvältä kun olo on kuin purkupatjalla. Kun muuten kosketusta tai halia haluaa on vastaanotto aika nuiva. Eipä se seksikään enää kiinnosta. Ja kunmasti mies jaksaa esim. Pokea seurata tunninkin verran yksinään, mutta vaimoon ei jaksa seksin aikana panostaa edes 10 minuuttia. Jotenka se seksi on miehelleni varmasti perustarve joka ei enää täyty. Minun perustarve on olo että olen rakastettu joka ei täyty. Jos saisin sellaista läheisyyttä saisi miehenikin seksiä vaikka ja kuinka paljon. Mutta kun tuntuu tosiaan että olen vaimona vain enää se perustarpeiden tyydyttäjä ja se mielenkiinto naisia kohtaan on jossain ruudun takana niin ei kiitos. Satuttaa sekin.
Kun mies on jo valmiiksi puutteessa, niin pienikin läheisyys saa halut nousemaan uusille kierroksille. Jos läheisyys ei johda seksiin, niin se tarkoittaa miehelle oikeastaan vain kivistystä palleissa. Vaikka hän läheisyydestä pitäisikin, niin hän ei pidä siitä jälkiseuraamuksesta. Tämä johtaa läheisyyden välttelyyn. Yksinkertaistetusti voi sanoa, että nainen tarvitsee läheisyyttä halutakseen seksiä ja mies seksiä halutakseen läheisyyttä. Jollain kompromissilla tästä kynnyksestä pitäisi päästä yli, jotta molemmat saisi haluamansa. Moni yrittää lähestyä asiaa vaatimalla ensin sen mitä itse tarvitsee ja sitten ihmettelee, miksei toinen innostu.
Miksi naiset eivät suostu olemaan pornoja?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä on juuri tuollaisia murjottavia kakaroita, mitä seksiin tulee. Kummasti aikuinen mies taantuu kiukuttelevan teinin tasalle ja sitten ihmettelee, miksei kylmän kiukuttelijan vaimo tunne hurjaa halua miestään kohtaan.
Onneksi itse olen löytänyt vihdoin ja viimeinen miehen, jonka rakkaus ja läheisyys on suuremmoista ja kaunista, vaikka seksiä ei ihan juuri ole harrastettukaan. Ja juuri siksi haluan häntä entistä enemmän. Olen rakastettu ja hellitty myös väsyneenä, kipeänä tai kuukautisten aikaan.
Samalla tavalla omista vain lähtökohdistaan katsoen miehet voivat sanoa, että suurin osa naisista on kylmiä mäkättäjiä. Sitten vielä ihmettelevät miksei ole onnensa kukkuloilla hempeilemässä tämän räjähdysherkän jääpalan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä on juuri tuollaisia murjottavia kakaroita, mitä seksiin tulee. Kummasti aikuinen mies taantuu kiukuttelevan teinin tasalle ja sitten ihmettelee, miksei kylmän kiukuttelijan vaimo tunne hurjaa halua miestään kohtaan.
Onneksi itse olen löytänyt vihdoin ja viimeinen miehen, jonka rakkaus ja läheisyys on suuremmoista ja kaunista, vaikka seksiä ei ihan juuri ole harrastettukaan. Ja juuri siksi haluan häntä entistä enemmän. Olen rakastettu ja hellitty myös väsyneenä, kipeänä tai kuukautisten aikaan.
Jälleen yksi nainen joka ei näe kun omat tarpeensa, eikä yksinkertaisesti ymmärrä että toisella on myös ne omat tarpeet ja ne voi olla erilaisia. Onneksi olet löytänyt miehen jonka kanssa olet samoilla aaltopituuksilla. Jos suhteessanne ilmenee samoja ongelmia, että mies ei tule tarpeidensa taholta tyydytetyksi, suosittelen vilkuilemaan sinne peiliin. Parisuhteessa nyt on vaan kaksi ihmistä, joiden molempien tarpeet tulee huomioida, muuten ei onnistu.
Minusta tuntuu, että saatan jopa haluta seksiä enemmän kuin tämä mieheni. Mutta se ei minua vaivaa, kun tiedän olevani rakastettu. Teen siis aloitteen itse paljon useammin kuin hän. Kumpikaan ei ole seksistä joutunut kieltäytymään, koska osaamme lukea toisiamme, että milloin se aloite on sovelias ja milloin ei. Ja voin sanoa, että se rakkaus, kunnioitus ja positiivinen suhde seksiin vain lisääntyy sillä, että myös ne seksittömät päivät ovat täysin hyväksyttyjä eikä läheisyys siitä kärsi.
Ehkä minun miehelläni on sitten vähemmän sitä testosteronia, jos se selittää hänen kauniit rakkauden tunteensa ja pyyteettömänkin läheisyyden.
Ex onnistui nimittäin tappamaan haluni olemalla kylmä ja naama aina norsunveellä. Käsi sydämelle. Miksi nainen haluaisi sellaista miestä? Ja onko se tervettä siinä tilanteessa levittää jalkansa itkua pidätellen, yrittäen pitää silmät kiinni koko ajan, ettei näkisi sitä miestä, joka aina katsoo vihaisesti? Onko tervettä, olla niin kylmä, että tuossa tilanteessa ihan ok miehelle panna tuossa tilassa olevaa naista? Onko sellaisessa suhteessa mitään tervettä? Onko se oikeaa rakkautta?
Kyllä minäkin löysin haluni exän kanssa, vaikka tuo jatkui vuosia. Löysin epäterveen fyysisen halun, johon virittäydyin pornovideoilla. Opin sulkemaan mieleni hänen aiheuttamalta pahalta ololta siksi aikaa, kun panimme. Silmäni pidin visusti kiinni, etten näkisi kylmää ja ilkeää ihmistä. Keskityin fyysiseen nautintoon ja onnistuin siinä. Oli se tervettä? Ei todellakaan.
Naisen täytyy haluta HENKISESTI sitä seksiä, että se olisi ihanaa ja sitä haluaisi ihan oikeasti usein. Ja miksi hän haluaisi sitä henkisesti? Ei minun seksihaluja ainakaan herätetä kylmyydellä, valituksilla tai jopa uhkailuilla. Oikeasti. En tiedä, mitä miehet ajattelevat, kun niin toimivat. Voisivat kääntää katseen itseensä. Olenko se ihana kumppani, jota vaimoni voi haluta? Kokeeko hän itsensä rakastetuksi. Ja edelleen rakastetuksi ja hyväksytyksi silloinkin, kun on väsynyt tai kipeä? Vai työnnänkö häntä kauemmas käytökselläni?
Minä näen nykyisen katseesta ja hymystä hänen rakkautensa. Pääsen aina syliin, aina kainaloon, halaus kestää aina pitkään. Hän on lempeä, keskusteleva, ottaa kädestä kiinni. Tunnen hänen rakkautensa niin vahvasti, että juuri siksi haluan häntä paljon. Koska hän kohtelee minua kauniisti.
Tuo kuule toimii ihan molempiin suuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä henkisyydestä,ja syvästä henkisestä yhteydestä, ja siitä kuinka se on ainoa oikea tapa saada nainen virittymään seksille, muutoin ei onnistu: No,voihan se olla niinkin. Kuitenkin,kun ajatellaan menoa Lapin hiihtokeskuksissa tai Villissä porossa, niin pakkaa hiukan hymyilyttämään. Siellä ei-kesyn-tunturipeuran tyttöjenillassa sitten syttyy niks-naks "syvä henkinen yhteys" siellä baaritiskillä tai tanssilattialla bongattuun Ramiin,Ekiin,vai oliko se sittenkin Stigu, jonka kanssa peitto heiluu yhden illan päätteeksi. Kylläpä tulee "syvä henkinen yhteys" aika nopeasti,kun niikseen tulee, ja ilmeisesti katoaa yhtä nopeasti,kun ei jatkossa yhteyttä pidetä...Vai olisiko sittenkin kyseessä vain ne muutamat kuoharit, shotti jägermaisteria,tanssimusiikki ja runsas tarjonta erilaisia miehiä,sekä tyttöjen puolilevottomat jutut ja sopiva tilanne kaukana kaikesta jossa tapahtuneet jäävät sinne ja siellä pysyvät. Siellä se "syvä henkinen yhteys" on nopeampaa sorttia, ja jostakin syystä pääkipu tai väsymys ei siellä niin kovasti vaivaa...
Tätä olen itsekin naureskellut. Jostain syystä omalta mieheltä vaaditaan vaimon mieleistä osallistumista kotitöihin, lastenhoitoon ja vaimon murheiden kuunteluun sekä sopivaa läheisyyttä. Muuten ei vaan pysty virittäytymään sille tuulelle. Siellä tyttöjen illassa tavatulta Ekiltä ei näitä vaadita tai edes kysytä. Riittää että tarjoaa drinksun ja alkaa ehdottelemaan. Joku voisi jopa väittää, että siksi se Eki siellä baarissa ehdottelee kun ei ole vaimoltaan jätettyään nuo edellä luetellut kotonaan tekemättä.
Miehen näkökulmasta se Eki siis palkitaan siitä, mistä omaa miestä rangaistaan. Oletettavasti se oma mies on kuitenkin jo melko hyväksi todettu kun siihen on rakastuttu sekä naimisiin ja vanhemmiksikin yhdessä päädytty. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Omalle miehelle nyt vaan on eri standardit. Muiden kanssa vaimo voi tuntea itsensä rakastetuksi ja arvostetuksi ihan vaan driksun voimalla.
Vierailija kirjoitti:
Näin naisena voin kertoa, että mieli on todellakin paljon virkeämpi ja hyväntuulisempi kun saan seksiä. Olen ollut miehen kanssa yhdessä todella nuoresta asti ja nyt olemme vähän päälle 30 molemmat. Mies on se haluttomampi osapuoli. Ihmettelee, että miksi minun tekee niin paljon mieli. Voisin harrastaa seksiä vähintäänkin 3krt viikossa tai miksi ei vaikka joka päivä, mutta meillä saattaa olla kahden viikon taukojakin mikä kaivelee todella mieltäni. Jos edellisesti kerrasta alkaa olla liian pitkä aika, niin muutun etäiseksi ja kärttyiseksi.
Olet vaan niin itsekäs, ettet viitsi edes käyttäytyä. Alat kylmäksi kärtyksi, jos et saa kaikkea haluamaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni on kirjoittanut tutun tuntuisesti seksittömyydestä. Ja ihan aiheesta. Varmasti, jos puolison haluttomuutta ajattelee, tulee kiukkuiseksi, vihaiseksi ja vähintään pahalle tuulelle. Itseäkin alkoi jo kiukuttaa, kun luin näitä tekstejä. Olen joutunut samanlaiseen tilanteeseen myös avioliitossani.
Mutta tiedättekö miehet mitä?
Tuosta asiasta kannattaa, täytyy päästä yli.
Siitä on päästävä yli.
Tuo jatkuva v*ttuuntuminen ei ole hyväksi kenellekään, kaikkein vähiten sinulle itsellesi. Se on kuluttavaa, tiedän sen. Ja tiedän, että se johtuu testosteronista, hormonista.
Mutta hormonien aiheuttamia mielihaluja ja mielipahoja pystyy itse myös hallitsemaan, jos haluaa.
Itse olen ottanut lähtökohdaksi sen, että jos nainen ei syty seksistä, totean, että "minulla on seksiä tänään, olipa vaimo mukana siinä tai ei". Sen jälkeen tosiaan harrastan sitä seksiä: eli todellakin runkkaan kunnolla pornoa katsoessa. Tuon kun tekee riittävän usein, niin se katkeruus jää koko hommasta pois.
Ja lopulta huomaa, että oma hyvinvointi ei tosiaan ole vaimosta riippuvainen; ei vaimon haluamisesta tai haluamatta jättämisestä.
Kun pääsee tähän vaiheeseen, on äärimmäisen helpottavaa.
Ainakin itselle.
Silloin voi olla helpottuneena ja hymyssä suin vaimon vieressä, ja hakea sitä seksitöntä läheisyyttä häneltä, tuntematta pahaa oloa tai katkeruutta. Jos katkeruus tuntuu nousevan mieleen, siitä täytyy pyrkiä pois. Ei se helppoa ole, joskus ajatus ikään kuin "humahtaa" päähän, ja tuntuu todella surulliselta ja ikävältä, mutta paha olo kannattaa potkia pois; ensin mieli hyväksi ajattelemalla jotakin kivaa - ja sitten masturboimaan.
Silloin tunnet olevasi voittaja, kun voit antaa vaimollesi pakit hänen ehdotettuaan seksiä yli kuukauden tauon jälkeen.
Naisetkin voisi opetella pääsemään yli omasta kiukustaan. Ei kannata jäädä hautumaan niihin omiin ikäviin tunteisiin vain siksi, että mies ei ole toiminut kuten olet halunnut. Ei kotitöiden tai lastenhoidon takia kannata omaa itseään ja parisuhdettaan myrkyttää.
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin ne pihtaavat naist syntyvät, kun eivät saa miehiltään hyvää ja nautinnollista seksiä. Miksi ihmeessä miehet eivät voi kuunnella naisen toiveita? Kaivavat itselleen kuoppaa, ja sitten haukkuvat naisia, vaikka ovat aivan itse tilanteen aiheuttaneet.
Tätä samaa saa täällä lukea alinomaan.
Monet naiset eivät kerro mitä haluavat. Vaikka kuinka kysyt, niin ei. Et taida nähdä kuin oman totuutesi, mutta maailma ei ole niin mustavalkoinen.
Saman olen huomannut, välillä puoliso ei silminnähden ole ollut tyytyväinen seksiin, mutta kun olen kysellyt, miten sitä voisi parantaa, ehdotellut uusia juttuja ja vaihtelua, niin eipä ole ollut mitään toiveita eikä tarvetta muuttaa mitään.
Voihan miehetkin tietty googlettaa ja ajatella mistä se nainen nyt vois nauttia, jos ei puhumalla käy. Ja myös kokeilemalla, kai se nainen jotenkin näyttää, jos ei jostain tykkää, tai huokailla tms jos nauttii.
Kyllähän nainenkin tajuaa mistä miehet tykkää, ei se nyt kovin vaikeaa ole.
Ja ei ne naiset nyt niin erilaisia ole; onhan ne sukuelimet sentään suht samanlaisia kaikilla.
Mutta eivät vaan tee asialle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin ne pihtaavat naist syntyvät, kun eivät saa miehiltään hyvää ja nautinnollista seksiä. Miksi ihmeessä miehet eivät voi kuunnella naisen toiveita? Kaivavat itselleen kuoppaa, ja sitten haukkuvat naisia, vaikka ovat aivan itse tilanteen aiheuttaneet.
Tätä samaa saa täällä lukea alinomaan.
Monet naiset eivät kerro mitä haluavat. Vaikka kuinka kysyt, niin ei. Et taida nähdä kuin oman totuutesi, mutta maailma ei ole niin mustavalkoinen.
Jep. Miehille läheisyys (ihan oikein, nekin pitävät lähelläolosta) ja seksi ovat niin tärkeitä, että he korjaisivat sen jos voisivat. Kuuntelevat ihan varmasti kun heille sanoo että mikä seksin määrää lisäisi.
Ongelma on siinä, että kovin moni haluton nainen ei vain halua puhua asiasta. Oman näkemykseni mukaan siinä joutuisi liikaa kohtaamaan sen oman haluttomuutensa. Voisi joutua sanomaan, että ei ole mitään tehtävissä, sori. Ja jos sen sanoisi ääneen, niin toinenhan voisi lähteä.
Ei päde aina. Minä olen kertonut. Kerroin että haluaisin nuolentaa joskus, kerroin, että haluaisin että ennen yhdyntää mies laittaisi liukkaria kädelleen ja hieroisi minua takaapäin kun olen kontallaan, kerroin että haluaisin että sitoisi minua, kerroin että haluaisin että ottaisi minut jossain ulkona, jätin pariskuntien seksilelun tietokoneen päälle johon menee aina töiden jälkeen katsomaan. Toiveisiini mied on vastannnut;voidaan joskus kokeilla...ei ole kokeiltu. Lelun nähtyään tuli nauraen kysymään, mitäs tämä tuolla tekee, johon vastasin hymyillen että haluaisin että käytetään sitä yhdessä. Se oli laitettu taikaisin miehen laatikkoon eikä käytetty. Joten kyllä niitä toiveita on esitetty mutta kun ei toinen halua kanssani/minulle niitä antaa niin minkäs teet.
Ei kenelläkään ole velvollisuutta tehdä seksissä asioita, joista ei pidä. Ikävää, jos toiveenne ei kohtaa, mutta hyvä että miehesi osaa pitää rajoistaan kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torjutuksi tuleminen ei tunnu mukavalta,olipa sitten mies tai nainen. Ei käynyt aloituksesta ilmi,kuinka pitkään suhdetta takana. Muutoinhan tuo on sitä tavallista tarinaa. Seksiä on kerran tai kaksi. Alussa sitä on kerran tai kaksi päivässä, vähän ajan kuluttua kerran tai kaksi viikossa. Tällä hetkellä olette tilanteessa jossa kerran tai kaksi kuukaudessa, joka liukuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi vuodessa. Siitä homma muuttuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi loppuelämänne aikana,tai voi olla vähemmänkin. Tämä on aivan peruskauraa, 80-90 prosenttia suhteista on juuri tätä. (Tiedän että tähän tämä eräs vakiokommentoija tulee ilmoittamaan kuinka he köyrivät viidesti päivässä vielä 63-vuotiaina. Tiedetään,kiitos). Ratkaisuja tähän on että totutte tilanteeseen, tai eroatte. Ihan riippuen siitä kuinka tärkeällää osalla seksi on elämässänne.
Takana pari vuosikymmentä yhdessä oloa. Ja se tieto, että näin se menee todella monessa suhteessa, saa ihmettelemään, että miksi sitä ei hyväksyä. En ole torjunut miestäni, vain seksin. Hän on sen sijaan alkanut torjua kaiken läheisyyden ja hyvä kun puhuu minulle. Välillemme alkaaa kasvaa muuri.
Olen tottunut tilanteeseen enkä ole itsekään hylännyt seksiä täysin. Nähtävästi se on miehelleni niin iso asia, että sen takia voi heittäytyä kylmäksi ja lopulta varmaan heittää koko suhde romukoppaan. En vaan ymmärrä.Miksei voi hyväksyä sitä että läheisyyttä ja keskustelua ei nyt vaan ole? Sekin on ihan yleistä. Et kai sen takia heitä koko suhdetta romukoppaan?
Eri. Jos minun tarvitsee suhteessa tinkiä perustarpeistani ja kaiken kukkuraksi ihmetellään, että miksi et vaan voi hyväksyä, niin mikä ihmeen parisuhde sellainen on? En ymmärrä joidenkin ihmisten ajatuksenjuoksua ollenkaan.
Sehän tässä se idea onkin. Ei tainnut sarkasmini onnistua.
Ongelma on että eri ihmiset on eri mieltä siitä, mitkä on perustarpeita ja mitkä ei. Toisten mielestä ei ole parisuhdetta ilman keskustelua, toisilla raja menee seksissä. Sitten kun otetaan mukaan ihmisten tavat torjua toisen ehdotus ja tulkita toisen torjuntoja (kärjistettynä: torjuiko seksin tältä päivältä vai minut kokonaan), niin soppa on valmis.
Miten joku voi olettaa yksipuolisesti, että perustarve toisella muuttuu, jos hän ei sano asiasta mitään? Kun minun perustarve on seksi, ja se tarve on suhteen alusta asti täytetty, niin on käsittämätöntä että toinen voi vain päättää, et tarvitse tuota. Seksi on nyt esimerkki, voi olla myös keslustelu tai jokin muu. Tuota toisen tarpeiden omavaltaista rajaamista ei oikein voi selittää. Miten omaa rakkauden kohdetta voi kohdella niin huonosti, mitä rakkautta se edes on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida miehet edelleenkään tajuavan, että tekemällä seksissä mitä nainenn haluaa,saa se mieskin sitten parempaa ja enemmän. Mikä siinä on ettei tämä mene perille? Kana ensin, sitten vasta voi tulla se munakin.
mistä näitä pikapanijoita sikiääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä henkisyydestä,ja syvästä henkisestä yhteydestä, ja siitä kuinka se on ainoa oikea tapa saada nainen virittymään seksille, muutoin ei onnistu: No,voihan se olla niinkin. Kuitenkin,kun ajatellaan menoa Lapin hiihtokeskuksissa tai Villissä porossa, niin pakkaa hiukan hymyilyttämään. Siellä ei-kesyn-tunturipeuran tyttöjenillassa sitten syttyy niks-naks "syvä henkinen yhteys" siellä baaritiskillä tai tanssilattialla bongattuun Ramiin,Ekiin,vai oliko se sittenkin Stigu, jonka kanssa peitto heiluu yhden illan päätteeksi. Kylläpä tulee "syvä henkinen yhteys" aika nopeasti,kun niikseen tulee, ja ilmeisesti katoaa yhtä nopeasti,kun ei jatkossa yhteyttä pidetä...Vai olisiko sittenkin kyseessä vain ne muutamat kuoharit, shotti jägermaisteria,tanssimusiikki ja runsas tarjonta erilaisia miehiä,sekä tyttöjen puolilevottomat jutut ja sopiva tilanne kaukana kaikesta jossa tapahtuneet jäävät sinne ja siellä pysyvät. Siellä se "syvä henkinen yhteys" on nopeampaa sorttia, ja jostakin syystä pääkipu tai väsymys ei siellä niin kovasti vaivaa...
Tätä olen itsekin naureskellut. Jostain syystä omalta mieheltä vaaditaan vaimon mieleistä osallistumista kotitöihin, lastenhoitoon ja vaimon murheiden kuunteluun sekä sopivaa läheisyyttä. Muuten ei vaan pysty virittäytymään sille tuulelle. Siellä tyttöjen illassa tavatulta Ekiltä ei näitä vaadita tai edes kysytä. Riittää että tarjoaa drinksun ja alkaa ehdottelemaan. Joku voisi jopa väittää, että siksi se Eki siellä baarissa ehdottelee kun ei ole vaimoltaan jätettyään nuo edellä luetellut kotonaan tekemättä.
Miehen näkökulmasta se Eki siis palkitaan siitä, mistä omaa miestä rangaistaan. Oletettavasti se oma mies on kuitenkin jo melko hyväksi todettu kun siihen on rakastuttu sekä naimisiin ja vanhemmiksikin yhdessä päädytty. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Omalle miehelle nyt vaan on eri standardit. Muiden kanssa vaimo voi tuntea itsensä rakastetuksi ja arvostetuksi ihan vaan driksun voimalla.
Oma mies on todettu melko hyväksi siihen asiaan ,johon hänet on pestattu: Puolisoksi ja pyörittämään arkea. Että tämä tuli alunperin mahdolliseksi, tarvittiin se rakastuminen ja alkuvaiheessa runsas seksi. Kun on sitouduttu, niin puoliso on vain apuväline arjen pyörittämiseen jonka eroottinen kiinnostavuus on jossain lattiamopin ja vessaharjan välimaastossa. Tähän markkinarakoon iskee Rami, Eki tai Stigu, tais naisoletetut Lissu, Mira tai Tiina. Risteilyaluksella tai Hullussa Porossa "ruskaretkellä" ei astioitten tiskaus paina mieltä, ei ole hikisiä sukkia tai epäjärjestyksessä olevaa kenkätelinettä latistamassa tunnelmaa. Ei pääkipua, väsymystä tai kiirettä fittnessjoogaan. Pitäähän sitä ihmisen rentoutua ja päästä irti arjesta, niin jaksaa sitten pitkinä pimeinä kuukausina näyttää nyrpeää naamaa puolisolle ja valitella kavereille seksielämän niukkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei taida miehet edelleenkään tajuavan, että tekemällä seksissä mitä nainenn haluaa,saa se mieskin sitten parempaa ja enemmän. Mikä siinä on ettei tämä mene perille? Kana ensin, sitten vasta voi tulla se munakin.
mistä näitä pikapanijoita sikiääkin.
Eiköhän se ole kyseisen naisen asia kertoa, vai katonko googlesta ja koitan panna perseeseen, niin kuin sinä viisaana ehdotat? Kannattaa mennä oikeesti johonkin hoitolaitokseen, missä et pääse nettiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida miehet edelleenkään tajuavan, että tekemällä seksissä mitä nainenn haluaa,saa se mieskin sitten parempaa ja enemmän. Mikä siinä on ettei tämä mene perille? Kana ensin, sitten vasta voi tulla se munakin.
mistä näitä pikapanijoita sikiääkin.
Ei taida nainen edelleenkään tajuta että kaikki naiset eivät toimi näin. Mikä siinä on ettei tämä mene perille?
Vierailija kirjoitti:
Ei taida miehet edelleenkään tajuavan, että tekemällä seksissä mitä nainenn haluaa,saa se mieskin sitten parempaa ja enemmän. Mikä siinä on ettei tämä mene perille? Kana ensin, sitten vasta voi tulla se munakin.
mistä näitä pikapanijoita sikiääkin.
Mitä olisit valmis tekemään. Kerrohan rehellisesti se.
Tuttu tarina minullekin.
Parisuhdetta takana parikymmentä vuotta, yksi lapsi.
Vuosia jatkunut seksielämän alasajo vaimon puolesta kaatoi lopulta myös minun kuppini. Torjutuksi tulemisen ja nöyryytyksen tunteita viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Yleinen mantra oli, kuten sinunkin tapauksessasi, että läheisyyttä pitäisi olla paljon, mutta seksi on yhtälöstä poissuljettu. Asia, joka oli tuonut paljon positiviista energiaa ja säihkettä elämään ja suhteeseen haihtui pois.
Olin kärsivällinen, kupin lopulliseen keikahtamiseen meni viisitoista vuotta. Viimeisen kerran peitto heilui yli kaksi vuotta sitten, ei enää huvittanut elätellä toiveita seksielämästä ja hakata päätä seinään toistuvasti saman asian takia. Kyllästyin torjutuksi tulemisen, välinpitämättömyyden ja pettymyksen tunteeseen. Ei ole mielekästä tuhlata energiaa samaan asiaan vuodesta toiseen, rajansa kaikella. Seksittömyys on vaikuttanut siten, että en koe enää halua läheisyyteen. Ihan kuin kyseessä olisi parisuhteen kaksiosainen (läheisyys ja seksi) pulmapeli, jotka eivät yhdisty millään ja ovat toisensa poissulkevia. Itselleni seksi on läheisyyttä.
Oli aika alkaa huoltaa vuosien varrella rapautunutta itsetuntoa, kasvattaa ja puunata se loistoonsa uudelleen. Arvostaa itseäni. Keskittyä vaihteeksi omiin haluihini ja tarpeisiini. Katseeni ja fokukseni kääntyi toisaalle. Tasapainoni, onnellisuuteni ja tyytyväisyyteni ei voi olla riippuvainen parisuhteesta tai puolisosta. On ylipäätään paljon vaadittu, että parisuhteen osapuolet pystyisivät täyttämään kaikki toiveet ja tarpeet mahdollisesti vuosikymmenten ajan. Parisuhteessa oleva vallankäyttö on oma lukunsa, eikä seksielämä ole siitä vapaa (kinkyimmille tietty sekin ok!).
Tsemppiä kärvistelijöille!
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tarina minullekin.
Parisuhdetta takana parikymmentä vuotta, yksi lapsi.
Vuosia jatkunut seksielämän alasajo vaimon puolesta kaatoi lopulta myös minun kuppini. Torjutuksi tulemisen ja nöyryytyksen tunteita viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Yleinen mantra oli, kuten sinunkin tapauksessasi, että läheisyyttä pitäisi olla paljon, mutta seksi on yhtälöstä poissuljettu. Asia, joka oli tuonut paljon positiviista energiaa ja säihkettä elämään ja suhteeseen haihtui pois.
Olin kärsivällinen, kupin lopulliseen keikahtamiseen meni viisitoista vuotta. Viimeisen kerran peitto heilui yli kaksi vuotta sitten, ei enää huvittanut elätellä toiveita seksielämästä ja hakata päätä seinään toistuvasti saman asian takia. Kyllästyin torjutuksi tulemisen, välinpitämättömyyden ja pettymyksen tunteeseen. Ei ole mielekästä tuhlata energiaa samaan asiaan vuodesta toiseen, rajansa kaikella. Seksittömyys on vaikuttanut siten, että en koe enää halua läheisyyteen. Ihan kuin kyseessä olisi parisuhteen kaksiosainen (läheisyys ja seksi) pulmapeli, jotka eivät yhdisty millään ja ovat toisensa poissulkevia. Itselleni seksi on läheisyyttä.
Oli aika alkaa huoltaa vuosien varrella rapautunutta itsetuntoa, kasvattaa ja puunata se loistoonsa uudelleen. Arvostaa itseäni. Keskittyä vaihteeksi omiin haluihini ja tarpeisiini. Katseeni ja fokukseni kääntyi toisaalle. Tasapainoni, onnellisuuteni ja tyytyväisyyteni ei voi olla riippuvainen parisuhteesta tai puolisosta. On ylipäätään paljon vaadittu, että parisuhteen osapuolet pystyisivät täyttämään kaikki toiveet ja tarpeet mahdollisesti vuosikymmenten ajan. Parisuhteessa oleva vallankäyttö on oma lukunsa, eikä seksielämä ole siitä vapaa (kinkyimmille tietty sekin ok!).
Tsemppiä kärvistelijöille!
Harvinaisen pitkämielinen. Montaa kuukautta en olisi katellut. Parin viikon jälkeen jo kysellyt ja tivannut selitystä, miksei seksi kiinnosta. Sitten olisi käyty kaikki konstit ja jutut, millä tilanne olisi saatu korjattua. Jos ei olisi ollut halujan, niin aika nopeasti olisin joko lähtenyt suhteesta tai vaimon "luvalla" käynyt vieraissa. Parisuhteeseen mennyt juuri siitä syystä, että myös seksiä on säännöllisesti ja toinen minua myös haluaa. Mutta ihan yhtä ehdoton olisin itseäni kohtaan vaimon tyydyttämisessä. Sellaista vaihtoehtoa ei ole ollut, että kyllästyisin seksiin vaimon kanssa. Koska silloinkin parisuhteemme olisi ohi ja vaimo vapaa käymään vieraissa. Tod. näk. vaimo olisi lähtenyt suhteesta. Ilmoitti jo nuorena, että kaverisuhteessa ei tule elämään. Parisuhteessa on velvollisuus haluta haluta puolisoaan ja tyydyttää hänen tarpeet. Koskee molempia puolisoita. Siten molemmilla on myös oikeus niitä vaatia. Parisuhteessa 45 vuotta ja tehnyt kaiken, jotta mielenkiinto säilyisi vaimoa kohtaan ja vaimolla minua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tarina minullekin.
Harvinaisen pitkämielinen. Montaa kuukautta en olisi katellut. Parin viikon jälkeen jo kysellyt ja tivannut selitystä, miksei seksi kiinnosta. Sitten olisi käyty kaikki konstit ja jutut, millä tilanne olisi saatu korjattua. Jos ei olisi ollut halujan, niin aika nopeasti olisin joko lähtenyt suhteesta tai vaimon "luvalla" käynyt vieraissa. Parisuhteeseen mennyt juuri siitä syystä, että myös seksiä on säännöllisesti ja toinen minua myös haluaa. Mutta ihan yhtä ehdoton olisin itseäni kohtaan vaimon tyydyttämisessä. Sellaista vaihtoehtoa ei ole ollut, että kyllästyisin seksiin vaimon kanssa. Koska silloinkin parisuhteemme olisi ohi ja vaimo vapaa käymään vieraissa. Tod. näk. vaimo olisi lähtenyt suhteesta. Ilmoitti jo nuorena, että kaverisuhteessa ei tule elämään. Parisuhteessa on velvollisuus haluta haluta puolisoaan ja tyydyttää hänen tarpeet. Koskee molempia puolisoita. Siten molemmilla on myös oikeus niitä vaatia. Parisuhteessa 45 vuotta ja tehnyt kaiken, jotta mielenkiinto säilyisi vaimoa kohtaan ja vaimolla minua kohtaan.
Liian pitkämielinen. Tämäkään asia ei kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen, paljon hyviäkin ominaisuuksia ja hetkiä mahtuu vuosiin mukaan. Lapsi osaltaan venytti pinnaa, vaikkakin oman hyvinvoinnin kustannuksella. Jossain vaiheessa sitä pitkäjänteinen ihminen tajuaa, että asia ei tule muuttumaan ja on suunnattava katse niiltä osin toisaalle. Onnittelut pitkästä ja toimivasta parisuhteesta sekä seksielämästä!
Sehän tässä se idea onkin. Ei tainnut sarkasmini onnistua.
Ongelma on että eri ihmiset on eri mieltä siitä, mitkä on perustarpeita ja mitkä ei. Toisten mielestä ei ole parisuhdetta ilman keskustelua, toisilla raja menee seksissä. Sitten kun otetaan mukaan ihmisten tavat torjua toisen ehdotus ja tulkita toisen torjuntoja (kärjistettynä: torjuiko seksin tältä päivältä vai minut kokonaan), niin soppa on valmis.