Lue keskustelun säännöt.
Murhatut lapset: isän osuus äidin kuuntelemisessa
26.11.2014 |
En halua lietsoa mitään syyllistämistä, se tehkööt nyt selväksi heti.
Jos perheen äiti (tai isä) voi huonosti, eikä se toinen osapuoli ota toisen puheita tosissaan, vaan jatkaa normaalia elämäänsä. Niin mieleeni nousee kysymys, että kuunteleeko se toinen osapuoli hätää ollenkaan vai eikö ota tosissaan? " Joo, joo, sulla on nyt rankkaa, mutta mä meen nyt" tms. Kyse ei ole siitä, onko toisen poissaolon aihe työ tai muu, mutta eikö puolisot enää kuuntele toisiaan vai onko kyse pakenemisesta? Kun en vaan voi ymmärtää, näitä nyt on ollut pienessä ajassa liian monta. Vaiko ovatko nämä anteeksiantamattomat teot totaalisia yllätyksiä, ettei asiaa ole kertaakaan edes sivuttu? En tiedä, en vaan ymmärrä.
Kommentit (155)
Ei se nainen niitä lapsiaan surmannut siksi, että yhteiskunta ei antanut kotiapua, mies ei kuunnellut tai siksi, että nainen oli väsynyt. Se nainen tappi lapsensa, koska on sosiopaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoastaan idiootti tekee murhasta mies-nais -kysymyksen, oli murhan uhri kuka vaan. Irvokasta. (En viittaa aloitukseen.)
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]Mikä ihme on bibo? Taas jengi keksii omia sanoja.. [/quote] Bibolaarinen "Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö (aikaisemmin myös maanis-depressiivisyys) on nimensä mukaisesti mielialahäiriö, jossa mieliala vaihtelee ja jossa esiintyy manian ohella masennusta eli depressiota."
[/quote]
Se on edelleenkin biPolaarinen.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]Mikä ihme on bibo? Taas jengi keksii omia sanoja.. [/quote] Bibolaarinen "Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö (aikaisemmin myös maanis-depressiivisyys) on nimensä mukaisesti mielialahäiriö, jossa mieliala vaihtelee ja jossa esiintyy manian ohella masennusta eli depressiota."
[/quote]
Oisko kuitenkin bipolaarinen eli bipo. Bolaarinen on ihan outo sana.
Jos on oikeasti sairas niin siinä on kai miehellä tai puolisolla vähän tehtävissä. Vuosittain syntyy 5000 lasta jo valmiiksi yhden vanhemman perheisiin jossa ei mitään isukkia "tukena" edes ole. Sen luulisi olevan raskaampaa jos siitä miehestä jotain apua arjessa on, mutta yhteiskunta tukee erityisesti naisten yksin lisääntymistä yh-korotuksineen ja muine tukineen. Ei tosin siitä ole kyse tässä tapauksessa.
Summa summarum = oli se syy teolle mikä hyvänsä, niin eihän päästään terve, tasapainoinen ja hyvinvoiva ihminen lapsiaan tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]Mikä ihme on bibo? Taas jengi keksii omia sanoja.. [/quote] Bibolaarinen "Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö (aikaisemmin myös maanis-depressiivisyys) on nimensä mukaisesti mielialahäiriö, jossa mieliala vaihtelee ja jossa esiintyy manian ohella masennusta eli depressiota."
[/quote]
Sulla on lukihäiriö. Mut ei se mitään :) tsemii...
Kuinka aikaisemmin äidit ovat jaksaneet monen lapsen kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkamoni on elänyt ihmisen kanssa jolla mielenterveys on heikko?
Sairas ihminen sairastuttaa monesti myös lähiympäristön. Normaliuden raja voi myös hälvetä. Toinen tietää että kaikki ei ole kunnossa mutta jos tilanne on ollut pitkään epävakaa niin mistä läheisten pitäisi tietää milloin raja ylittyy? Kukaan tuskin uskoo että oma puoliso kykenee surmaamaan.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:35"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:31"]Jos pienin lapsi on muutaman viikon ja äidillä mielenterveysongelmaa, ei heitä jätetä yksin. Ainakaan kiekkomatsin takia. Mikä on tärkeää? [/quote] No montako viikkoa pitää kotona olla kun 6 ei riitä? Toisten on käytävä ihan töissäkin!
[/quote]
On tämä maa kumma kun isän oikeus käydä töissä on aina tärkeämpi kuin lapsen oikeus elämäänsä. Luulen muuten ettei lauantai-iltana tuo Kuopion iskä ollut duunissa vaan rehellisesti kaljalla. Toivottavasti huurteinen maistui.
[/quote]
Eli miehen pitää olla 24/7?
Töissä ei saa käydä? Yhteiskunta maksaa kaikille isille palkat? Mihin asti?
Ulkona ei saa käydä? Tuleeko joku viemään roskatkin?
[/quote]
Mikä siinä on, että sen naisen kyllä pitää? Jos toisella on mielenterveydessä häikkää, niin eiköhän ole selvää, ettei sellaista jätetä kotiin lasten kanssa 24/7. Sitten tehdään muita järjestelyjä. Miten nykypäivänä pidetään edelleen selviönä, että nainen jää neljänseinän sisälle vuosiksi pienten lasten kanssa. Miehet sinne myös, niin ei mene nupit sekaisin. Kussakin perheessä se, kenen psyyke parhaiten kestää. Tuon naisen paikka ei ollut kotona. Miehen olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]
Mikä ihme on bibo? Taas jengi keksii omia sanoja..
[/quote]bipoolaarinen, mutta av-mammasta on hienompi sanoa bibo.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 08:28"]
imagon esiintuomisen tarve näkyy tuon naisen www sivuilta.
[/quote]
No kuka nyt laittaisi yrityssivuja voi voi kun on niin paha olla, mutta laittakeehan tilausta menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:35"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:31"]Jos pienin lapsi on muutaman viikon ja äidillä mielenterveysongelmaa, ei heitä jätetä yksin. Ainakaan kiekkomatsin takia. Mikä on tärkeää? [/quote] No montako viikkoa pitää kotona olla kun 6 ei riitä? Toisten on käytävä ihan töissäkin!
[/quote]
On tämä maa kumma kun isän oikeus käydä töissä on aina tärkeämpi kuin lapsen oikeus elämäänsä. Luulen muuten ettei lauantai-iltana tuo Kuopion iskä ollut duunissa vaan rehellisesti kaljalla. Toivottavasti huurteinen maistui.
[/quote]
Eli miehen pitää olla 24/7?
Töissä ei saa käydä? Yhteiskunta maksaa kaikille isille palkat? Mihin asti?
Ulkona ei saa käydä? Tuleeko joku viemään roskatkin?
[/quote]
Mikä siinä on, että sen naisen kyllä pitää? Jos toisella on mielenterveydessä häikkää, niin eiköhän ole selvää, ettei sellaista jätetä kotiin lasten kanssa 24/7. Sitten tehdään muita järjestelyjä. Miten nykypäivänä pidetään edelleen selviönä, että nainen jää neljänseinän sisälle vuosiksi pienten lasten kanssa. Miehet sinne myös, niin ei mene nupit sekaisin. Kussakin perheessä se, kenen psyyke parhaiten kestää. Tuon naisen paikka ei ollut kotona. Miehen olisi ollut.
[/quote]
Eli mies siis murhasi lapset?
Eiköhän tuolla naisella ollut ihan ystäviäkin, tuskin oli lukittuna kotiinsa.
Ja tunnet tuon miehen? Ei päästänyt vaimoaan ulos?
Olet oikeasti sairas ihminen, mies on menettänyt kaiken, ja syyllistät vielä miehen? Olet oksettava.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 02:49"]
Toi kakkosen selostus... Mitä vittua just luin... ?!
[/quote]
Tosi rankkaa kun joutuu puoli vuorokautta olemaan IHAN YKSIN vastuussa kahdesta lapsesta, vähän ymmärrystä nyt hei!
[/quote]
Teillä ei käynyt mielessä, että viikolla 15 abortoidun sikiön jälkeen voi hormonit myllertää aika tavalla ihmisen kropassa. Olisikohan mustat hetket siellä mielessä kenties johtuneet siitä? Miten olisi? Älkää te tulko tänne mitätöimään toisten kokemuksia tai vääristelemään vähättelemään niitä "puolen vuorokauden vastuuksi kahdesta lapsesta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:20"]
Kuinka aikaisemmin äidit ovat jaksaneet monen lapsen kanssa!
[/quote]
No ei ne aina jaksaneetkaan. Ennen lapsia tapettiin huomattavasti enemmän. Lapsenmurhien ja perhesurmien määrä on laskenut rajusti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 1980-luvulla lapsia tapettiin tuplasti nykyiseen verrattuna.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:35"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:31"]Jos pienin lapsi on muutaman viikon ja äidillä mielenterveysongelmaa, ei heitä jätetä yksin. Ainakaan kiekkomatsin takia. Mikä on tärkeää? [/quote] No montako viikkoa pitää kotona olla kun 6 ei riitä? Toisten on käytävä ihan töissäkin!
[/quote]
On tämä maa kumma kun isän oikeus käydä töissä on aina tärkeämpi kuin lapsen oikeus elämäänsä. Luulen muuten ettei lauantai-iltana tuo Kuopion iskä ollut duunissa vaan rehellisesti kaljalla. Toivottavasti huurteinen maistui.
[/quote]
Eli miehen pitää olla 24/7?
Töissä ei saa käydä? Yhteiskunta maksaa kaikille isille palkat? Mihin asti?
Ulkona ei saa käydä? Tuleeko joku viemään roskatkin?
[/quote]
Mikä siinä on, että sen naisen kyllä pitää? Jos toisella on mielenterveydessä häikkää, niin eiköhän ole selvää, ettei sellaista jätetä kotiin lasten kanssa 24/7. Sitten tehdään muita järjestelyjä. Miten nykypäivänä pidetään edelleen selviönä, että nainen jää neljänseinän sisälle vuosiksi pienten lasten kanssa. Miehet sinne myös, niin ei mene nupit sekaisin. Kussakin perheessä se, kenen psyyke parhaiten kestää. Tuon naisen paikka ei ollut kotona. Miehen olisi ollut.
[/quote]
Eli mies siis murhasi lapset?
Eiköhän tuolla naisella ollut ihan ystäviäkin, tuskin oli lukittuna kotiinsa.
Ja tunnet tuon miehen? Ei päästänyt vaimoaan ulos?
Olet oikeasti sairas ihminen, mies on menettänyt kaiken, ja syyllistät vielä miehen? Olet oksettava.
[/quote]
En syyllistä ketään. Musta on selvää, että tuossa tapauksessa se terve vanhempi olisi pitänyt olla se, joka on lasten kanssa kotona. Se, jonka pää ei kotona oloa kestä menköön töihin tai sairaslomalle. On täysin epäluonnollista olla pienten lasten kanssa kotona vuosikausia. Ihminen kuuluu lajityypillisesti yhteisöihin, ei eristyksiin. Moni mies ei tajua millaista on psyykeelle olla kotona. Tässä tapauksessa oli tiedossa, että nainen on mieleltään sairas, joten miksi mies ei jäänyt lasten kanssa kotiin?
Kun ihmisellä on hätä, ainoa mikä auttaa on toinen ihminen. Tuki, turva. Sairasta ajatella, että toisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa toisen hätää tosissaan. Että jossain on joku ylin viranomaisisä tai äiti jonka velvollisuuksiin kuuluu rientää apuun. Sellaista ei ole. Eikä sellainen ainakaan tule paikalle silloin kun tarvitaan. Ihmisten kuuluu pitää huolta toisistaan. Vähintäänkin perheestään. Että kyllähän se todellakin on isän asia tukea ja auttaa hakemaan lisätukea. Usein on vain niin, että se isäkin on niin tunnevammainen, ettei tajua omilta ongelmiltaan toisen hätää. Jos ei olisi, tajuaisi ja auttaisi. Luin tutukimuksen, jossa sanottiin, että noin 50% suomalaisista miehistä on välttelevästi kiintyviä (kiintymyssihdeteoria) joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kun toinen tarvitsee emotionaalista tukea, tällainen mies nostaa kytkintä ja häipyy, koska toisen tarvitsevuus on niin ahdistavaa. Ne joilla on turvalliseen kiintymyssuhteeseen kykenevä kumppani, saavat myös tukea puolisolta silloin kuin tarvitsevat. Miehistä näitä on aika pieni osa. Siinä missä "sekoaminen" ei ole oma vika, ei ole tuo kiintymyssuhdevammakaan. Mutta molemmat tarvitaan, jotta tilanne ajautuu katastrofiin. Jos toinen osaa toimia, katastrofin mahdollisuus pienenee huomattavasti. Itse olin liitossa tuollaisen välttelevät miehen kanssa. Hän oli ulospäin avulias ja kaikin puolin mukava, mutta kertaakaan, kun olisin syvästi tarvinnut tukea, hän ei pystynyt auttamaan. Useimmiten hän keksi jonkun tekosyyn millä pääsi ovesta ulos. lasten ollessa pieniä en siis koskaan saanut häneltä tukea. Hän vain lähti, ja jätti mut lasten ja ongelmien kanssa ja tuli takaisin kuin mitään ihmeellistä ei olis ollutkaan. Onneksi selvisin, vaikka olikin monenlaisia ongelmia. Joten, KAIKKI LIITTYY KAIKKEEN, myös isän toiminta siihen, miten asiat menevät. Kukaan ei ole yksin maailmassa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:49"]
Kirjoitan ny omakohtasen kokemuksen puhelimella, sori kappale jako ei toimi! Meillä oli esikoisen aikana jo miehen kanssa parisuhteessa vaikeuksia, niistä puhuttiin ja niitä käsiteltiin. Sitten tulin raskaaksi ehkäsyn pettäessä, jälkiehkäisy haettiin, mutta niin vaan pärähti plussa testiin. Yksi lapsi olisi riittänyt meille, mutta mulla on selkeä arvomaailma, johon ei kuulu abortin tekeminen. Joten toinen lapsi oli siis tulossa jo aika hankalaan tilanteeseen. Raskausaikana koitettiin parannella parisuhdetta huonolla menestyksellä.
[/quote]
Eli sait ihan itse tilanteen aikaan, koska "arvomaailmasi" ei salli aborttia. Et voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi millään tavalla.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:59"]
29. Vielä kirjoittaa....ei tälläisissä tilanteissa ole suoraan yhtä syyllistä. Tai kiistämätön fakta on se että, äiti on lapsensa ottanut hengiltä ja on syyllinen siihen tekoon. Mutta teon takana on miljoonia asioita joita ei voi ketään tietää, mieleltään terve ihminen ei lastaan tapa. On hyvä että asia herättää keslustelua ja ehkä yhteiskuntakin alkaisi pikkuhiljaa heräilemään ihmisten pahaan oloon...lapsenmurha ei ole mikään uusi asia, mutta sen taustalla vaikuttavat asiat ovat erilaisia kuin vaikka 100 vuotta sitten...
[/quote]
Lapsimurhia tehdään ihan täydessä ymmärryksesäkin. Eli mieleltään terve kyllä saattaa tappaa.
Mihin mies lähti Kuopion tapauksessa? Oliko nainen pyytänyt miestänsä ettei lähtis? Ei sillä että nuo asiat millään muotoa oikeuttaisi lasten murhaamiseen, ei tietenkään, mutta vaikea on miehenkään tietää synnyttäneen äidin tuntemuksia, jos ei niistä puhu.
Meillä toinen lapsi syntyi kun esikoinen oli 2v. Jouduin kotiinpaluun jälkeen palaamaan vauvan kanssa vielä sairaalaan takaisin pilirubiiniarvojen nousun vuoksi. Sieltä sitten kotiuduttiin seuraavana päivänä ja mitä tekee mies? Lähtee keverinsa kanssa ryyppäämään. Mä olin jotenkin niin huolissani lapsesta, sekaisin ja hormoneissani etten edes tajunnut pyytää ettei lähtisi, olin vain ihan järkyttynyt. Muistan edelleen sen kaaoottisen tunteen kun valvoin koko yön itkien lapsen sängyn vieressä ja katsoin onko taas muuttumassa niin keltaiseksi että joudutaan palaamaan sairaalaan ja mitä sitten teen jos joudutaan yht äkkiä lähteä ja 2v on kotona ja mies ryyppäämässä. Tuo yö on yksi elämäni synkimpiä.
Nyt tämä "vauvani" on 9v ja edelleen muistan sen kamalan ahdituksen joka minulla oli ja miehelle olen jälkeenpäin siitä puhunut. Ei hän voinut ajatellakaan että olisin silloin asiasta ollut niin ahdistunut kun en puhunut.
2