ostitko lapsellesi lahkeista 10 senttiä liian pitkiä housuja, jotta niitä voidaan käyttää sitten myöhemmin kun on kasvanut pituutta?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi ulkoiluvaatteita olen ostanut kokoa isomman, vaikka pienempikin olisi sopinut nipin napin päälle. Eskarilaiseni on kasvanut vauhdilla oikeastaan koko ajan (syksyllä ostetut 140 koon verkkarit ovat jo pienet), ja välttyäkseni ostamasta joka kausi kahdet uudet haalarit, ostan suoraan sen isomman. Siltikin syksyyn ostetut ulkovaatteet ovat yleensä keväällä jo pienet. Ostohetkellä testataan liikkuminen, ettei esim. haalarin haarus roiku polvissa, hihat yletä sormenpäihin asti tai lahkeet jää jalan alle ja estä normaalia liikkumista, pitkät lahkeet tyssäävät onneksi resoreillaan kenkien varteen.

Sisävaatteissa olen tarkka mallin kanssa. Tytölle on helppo ostaa tunikoita, jotka menevät vielä hyvin paitana. Housujen pitkät resorit lahkeissa mahdollistavat helpon lyhennyksen taitoksella. Tai pitävät housut vähän pussilla, pääasia on, etteivät lahkeet jää jalan alle.

Toiselle lapselle olen ostanut hänen kokoisiaan vaatteita, sillä kasvuvauhti on niin hidasta. Käytti samaa talvihaalariakin taaperona kaksi talvea. Hänelle on turhaa ostaa käyttöön koon isompia vaatteita, sillä ne ehtivät kulumaan puhki ennen kuin lapsi ehtii kasvamaan vaatteen mittoihin :D.

Mulle ostettiin 160cm talvitakki joskus 90-luvulla kun mallit olivat vielä isompia. No se sama takki meni mulle vielä aikuisenakin:D Toki annoin sen pois, kun siinä oli ne lapsuuden muistot. Se oli sellainen parempi takki, ei mikään römytakkia. Juuh, ja lopulliseksi pituudeksi mulle jäi 161cm.

Todellakin ostan kasvuvaralla. Muutaman kerran olen ostanut jotain täysin sopivan kokoista ja parin kuukauden päästä se ei ole enää mahtunut lapsen päälle. Ihan älytöntä ajan ja rahan tuhlausta. Helpompaa ostaa kerralla kasvuvaralla, jolloin vaatteet menee pidempään. Tietenkin järkevällä kasvuvaralla, että lapsen on helppo olla vaatteissa. Resoreita saa aika helposti käännettyä vaatteista ilman, että ne ovat epämukavat lapselle.

Muistan lukeneeni takavuosina lehdestä, jossa ortopedi varoitteli juuri liian isojen kenkien ostamisesta lapsille 'kasvuvaraan vedoten". Liian isojen kenkien käyttäminen voi aiheuttaa jalan virheasennon ja luu ja tukielin sairauksia myöhemmä iällä, koska jalka on ns kasvanut kieroon epäsopivien kenkien takia. Moni vanhempi ei tajua minkä karhun palveluksen lapsilleen tekevät kun eivät raaski ostaa sopivan kokoisia kenkiä heille.

Vierailija kirjoitti:

kun itse olin kakara, niin minulle ostettiin 42 numeron luistimet, ettei tarvi uusia ostaa. Jalkani on nyt 69-ikäisenä edelleenkin kokoa 36. Eipä noita luistimia tullut monesti käytettyä.

Mulla on yhä äidilleni samalla periaatteella ostetut luistimet, onneksi ei olleet lopulta kuin noin numeroa liian isot, niin menee villasukan kanssa. Äidistäkin aika jo jättänyt, mutta mulla on yhä noi luistimet. (Mulla saman kokoinen jalka.

Pitää varmaan antaa ne seuraavaksi tyttärelle, saa nähdä montako polvea menee ennen kuin löytyy sopivan kokoinen käyttäjä ja onko luistimista silloin mitään jäljellä. Tai sitten pitäisi museoida luistimet.

Kyllä. Lopetin tämän siinä vaiheessa, kun lapsella alkoi olla selkeä oma maku eikä sen vaihtelua voinut ennustaa. Kasvuvaraa ostin niin pitkään, kun lapsi kasvoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä tapa ostaa "kasvunvaraa" juontaa juurensa? Pula-ajasta vai 90-luvun lamasta? Vai onko kysymys taloudellisesta tilanteesta/säästämisestä? Tässä kasvun varan ostamisessa ei pääsääntöisesti ole mitään järkeä, vaan ainoastaan haittaa.

Kyse on maalaisjärjestä. Ei kukaan halua laittaa rahaa uusiin farkkuihin kiinni 130€ jos ne ovat 2 kk päästä jo pienet. Mielummin ostaa reilulla mitalla ja kääntää lahkeita kuukauden, sitten voikin pitää jo kohta kääntämättä.

Melkoista kaurapuuroa teidän perheessä syödään, jos lapsetkin kasvavat kuukaudessa useampia senttejä. Sehän tekee jo vuodessa useita kymmeniä senttejä! Ihan mahtavaa.

Et ole koskaan kasvupyrähdyksistä kuullut?

Höh. Eihän se nyt tarkoita, että urheiluvehkeet ja kypärät ovat liian suuria, jos vaatteisiin kasvuvaraa ottaa. Kypärässä on hyvät säädöt, oli sitten pyöräily- , ratsastus- tai jääkiekkokypärä. Menee kauan, jos ei ota osumaa. Muita välineitä saa edullisesti käytettynäkin ja ihan sopivina.

Eikä kasvuvara tarkoita sitäkään, ettei sopivia vaatteita olisi. Eihän ne vanhat vaatteet mihinkään katoa. Tavallaan kahta kokoa mennään koko ajan, vaikka yksi koko saattaa välistä taulukon mukaan jäädäkin.

Tuntuu, että ihmisillä on nykyään liian vähän liikkumista, puuhaa ja oikeaa touhuamista, kun joka hihanmittaa pitää kytätä. Ei lapset välitä, jos trikoopaita on hihoista vähän käännetty tai takki menee pari kautta. Lapsia kiinnostaa, onko lämmin, kuiva ja mukava olo. Tarpeeksi kivaa puuhaa, turvallista ja vatsa täynnä.

Tai no. Kai se aikuisten natkuasenne lapsiinkin tarttuu. Maalla sitä näkee vain ehkä sitten hieman vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

kun itse olin kakara, niin minulle ostettiin 42 numeron luistimet, ettei tarvi uusia ostaa. Jalkani on nyt 69-ikäisenä edelleenkin kokoa 36. Eipä noita luistimia tullut monesti käytettyä.

Minulle myös ostettiin liian isoja kenkiä ja traumat tuosta on jäänyt ja olivat myös turvallisuusriski. Ostettiin 40 kokoiset kumisaappaat ja jalkani ei koskaan kasvanut 37 kokoa suuremmaksi, kenkien kanssa oli hankala liikkua ja olisivat voineet jäädä jalustimeen kiinni, jos olisin pudonnut. 

Vaatetuksesta myös oli ikäviä muistoja eli en saanut ostaa mieleisiäni vaatteita. Näin vanhemmiten pukeutuminen on minulle edelleen hyvin tärkeää, naisellisuus ja kauneus. Rumissa vaatteissa kulkeminen voi aiheuttaa lapselle isot traumat. 

Vierailija kirjoitti:

Höh. Eihän se nyt tarkoita, että urheiluvehkeet ja kypärät ovat liian suuria, jos vaatteisiin kasvuvaraa ottaa. Kypärässä on hyvät säädöt, oli sitten pyöräily- , ratsastus- tai jääkiekkokypärä. Menee kauan, jos ei ota osumaa. Muita välineitä saa edullisesti käytettynäkin ja ihan sopivina.

Eikä kasvuvara tarkoita sitäkään, ettei sopivia vaatteita olisi. Eihän ne vanhat vaatteet mihinkään katoa. Tavallaan kahta kokoa mennään koko ajan, vaikka yksi koko saattaa välistä taulukon mukaan jäädäkin.

Tuntuu, että ihmisillä on nykyään liian vähän liikkumista, puuhaa ja oikeaa touhuamista, kun joka hihanmittaa pitää kytätä. Ei lapset välitä, jos trikoopaita on hihoista vähän käännetty tai takki menee pari kautta. Lapsia kiinnostaa, onko lämmin, kuiva ja mukava olo. Tarpeeksi kivaa puuhaa, turvallista ja vatsa täynnä.

Tai no. Kai se aikuisten natkuasenne lapsiinkin tarttuu. Maalla sitä näkee vain ehkä sitten hieman vähemmän.

Että säälitti tyttö tallilla, jonka kypärä valui koko ajan nenälle, kun oli liian iso. Opettele siinä sitten ratsastamaan. Liian isoista kumisaappaista kerroin, nämä vanhemmat voisivat itse ostaa itselleen liian isot kengät ja kokeilla juosta ja elää niiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan lukeneeni takavuosina lehdestä, jossa ortopedi varoitteli juuri liian isojen kenkien ostamisesta lapsille 'kasvuvaraan vedoten". Liian isojen kenkien käyttäminen voi aiheuttaa jalan virheasennon ja luu ja tukielin sairauksia myöhemmä iällä, koska jalka on ns kasvanut kieroon epäsopivien kenkien takia. Moni vanhempi ei tajua minkä karhun palveluksen lapsilleen tekevät kun eivät raaski ostaa sopivan kokoisia kenkiä heille.

Lieneekö jalkaongelmani tuosta peräisin? Koko lapsuuden kuljin liian isoissa kengissä, aina oli mielikuva, ettei pysty kunnolla kävelemään, vaikka kaipa ne nuorempana olivat joskus sopivatkin. Luistelukin oli yhtä tuskaa, kun jalassa on liian isot luistimet.

Liian pienissä kengissä sai aina kulkea, kun piti ostaa juuri sopivat ja jalkahan kasvaa läpi iän. Kun kengät oli kalliita ne piti käyttää loppuun, ei raaskinut heittää pois. Ei haittaa olenkaan jos kenkäon numeron liian iso kuin pieni. Pohjallisetkin on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta ole järkevää ostaa kovin isolla varalla vaatteita. Uutena ne näyttävät jonkun toisen vaatteilta ja sitten kun ovat sopivat ovat jo kuluneet. Kälyni harrasti tuota ja minulla oli tunne, että lapsilta puuttui kokonaan mahdollisuus nauttia kauniista vaatteista. 

Kuvitelkaapa itsenne luistelemassa tai hiihtämässä väärän kokoisilla välineillä. Itse hiihdin kerran aikuisena numeroa liian isoilla monoilla ja jalka kipeytyi niin vietävästi, kun mono taipui väärästä kohdasta. Luistelemaan opetellessa tuki on vieläkin tärkeämpi.

Yhtä numeroa liian iso kenkä ei kyllä aiheuta tuollaisia ongelmia (on ihan yleistä ostaa talvikäyttöön hiukan isot kengät jotta alle mahtuu esim. villasukat). Ne sun monot oli vaan huonot.

Nykyisin moni ostaa juuri sopivaa eli monet vaatteet ovat käytössä 1-2 kk ajan, kun lapsi sitten kasvupyrähtääkin ja vaate jää käyttämättä. Ei 50 vuotta sitten 10 cm liian pitkiä housuja ostettu (ei ollut muuten pula-aika silloinkaan...), mutta kyllä niissä 4-6 cm verran kasvunvaraa oli ihan jo siitä syystä, että vaatteet olivat kestävämpiä ja niitä oli lapsilla vähemmän. Nykyinen tuhlaajasukupolvi uhoaa ilmastouhasta ja syyttää suuria ikäluokkia maailman tuhosta, mutta todellisuudessa kuluttaa maapalloa huimasti enemmän kuin isovanhempansa.

Mikään ei ole rasittavampaa kuin ostaa nippa nappa sopiva. Minun äitini ja siskoni antaa näitä lahjaksi. Saamme mm. joka joulu talviset juhlamekot, joille ei ole joulun jälkeen mitään käyttöä ja kun toisella vihdoin on omat synttärit, se mekko on paitsi liian pieni, myös liian talvinen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin moni ostaa juuri sopivaa eli monet vaatteet ovat käytössä 1-2 kk ajan, kun lapsi sitten kasvupyrähtääkin ja vaate jää käyttämättä. Ei 50 vuotta sitten 10 cm liian pitkiä housuja ostettu (ei ollut muuten pula-aika silloinkaan...), mutta kyllä niissä 4-6 cm verran kasvunvaraa oli ihan jo siitä syystä, että vaatteet olivat kestävämpiä ja niitä oli lapsilla vähemmän. Nykyinen tuhlaajasukupolvi uhoaa ilmastouhasta ja syyttää suuria ikäluokkia maailman tuhosta, mutta todellisuudessa kuluttaa maapalloa huimasti enemmän kuin isovanhempansa.

Ostin alusvaatteita ja sukkia lukuunottamatta melkein kaiken käytettynä. Ja sopivaa kokoa juuri sen takia, että itse sain kompastella liian suurissa kengissä ja aina vääränkokoisissa ja rumissa, mahdollisimman halvoissa vaatteita. Lapsi sai itse valita vaatteensa pääosin, kirppikselläkin on valinnanvaraa nykyisin.

Jos normaalikasvuinen lapsi ja lahkeet ovat 10cm liian pitkät, niin kyllähän housut ovat monta numeroa liian isot, koska yhtälailla kaavoutuksessa tulee lisää leveyttä esim. vyötäröön ja housut "lököttävät" ja valuvat alas ja estää lapsen liikkumista ja kävelemistä. Ja onhan se ruman näköistä.

Ja lahkeet kuluvat ennen aikojaan, kun viiltävät maata.

En osta, koska myös lapsilla vaatteiden/housujen tarkoitusta on suojata lasta tuulelta ja kylmyydeltä. Iso vaate ei vain lämmitä, koska väliin jää ilmaa.

Ihan sama jos aikuinen pukisi päälleen teltan. Ei ole lainkaan lämpökykyä. Miksi lapsi pitäisi altistaa kylmyydelle. Jos lahkeet 10cm pitkät, niin samassa suhteessa housuissa on leveyttä.

Lapsi 1v 5kk. Tällä hetkellä ostan kaikista muista sopivia mutta yläosat ovat vähän reiluja. Kyseessä pitkäselkäinen lapsi ja jos paidat on leveydestä hyviä niin selkä on paljaana kun paita ei pysy housuissa. (Bodyt olisi käteviä mutta koot loppuu 92cm ja se on pieni)

Haalareissa on myös liian pitkät lahkeet koska koko pitää valita olka-haaramitan perusteella.

Ostan aika paljon kirpparilta vaatteita, kengät on aina uudet. Ja kengistä olen muutenkin tosi tarkka, ostan vain sopivia kenkiä enkä mitään 3 numeroa liian isoja.

Itse olen 90 luvun lapsi ja kaikki vaatteet olivat käytettyinä saatuja ja ihan väärän kokoisia. Sama kokemus kuin monella muullakin, lapsena sain luistimet kokoa 41 ja jalkani on edelleenkin kokoa 36...

Kasvuvaran voi tulkita monin tavoin. Itse ostan vaatteita sen perusteella mitä kokoja ennestään on. Jos juuri nyt on akuutti tarve jollekin vaatekappaleelle, niin sitten siinä on pienempi kasvuvara, koska vaatteen tulee olla nyt sopiva. Kasvupyrähdyksiä ei voi ennustaa, joten vaikka nyt ostankin jonkun sopivan niin se saattaa olla vielä puolikin vuotta sopiva, jos kasvupyrähdys on juuri ollut. Lasten isän kanssa ollaan yritetty jakaa tätä vaatteidenostovastuuta, mutta hän ostaa ihan mitä sattuu. Jos hänen pitää ostaa lapselle housut, jotka on nyt sopivat, niissä saattaa olla 15 cm kasvuvaraa. Joudun siis joka tapauksessa itse ostamaan ne housut, koska isän ostamat housut pyörii päällä vielä kuukausia (joskus jopa pari vuotta). Usein lasten isän ostokäyttäytymistä ohjaakin alennettu ja halpa hinta, ihan sama miten ruma tai iso vaate on kyseessä. Ongelma noissa on se, että ne jäävät usein käyttämättä, koska ovat väärän kokoiset tai eivät ole mieleiset. Itse ostan ennemmin vähemmän ja mieleistä (vaikka sitten kalliimpaa) kunhan ne tulevat käyttöön. Ostin lapselle melkein vuosi sitten merkkihupparin hieman reilussa koossa, jolloin huppari oli oversize-mallia. Vähitellen kasvun myötä hupparista tuli "tavallisen" mallinen, mutta edelleen kovassa käytössä, koska on laadukas ja mieluisa.

Lastemme käyttövaatteet ovat aina sopivan kokoisia. He ovat hoikkia ja liian isot vaatteet näyttävät siltä, kuin hukuisivat niihin. H&M on ainoa mistä saa sopivia housuja. Muiden merkkien vyötäröt ovat isoja ja joudun kiristelemään, tai lisäämään niihin kuminauhoja.

Jonkin verran saatan ostaa varastoon isompia kokoja, jos on tarjouksessa, mutta käyttöön ne eivät tule.