Sinulla on rahaa ja asunto. Olet terve. Mikä masentaa? Miksi olet allapäin?
Etkö yhtään ihmettele tätä? Eikö mikään riitä? Etkö saa mistään iloa elämääsi vaan on vain loputonta tylsyyttä?
Kommentit (42)
Olen sairas ja jatkuvalla vahvoilla lääkkeillä oloni on siedettävää, sairaus masentaa ja olen jättänyt raha-asoitani hoitamatta ja joutunut ulosottoon. Rahat ei riitä elämiseen ja käyn ruokajonossa. Asuntoni liian kallis, mutta en ole saanut edullisempaa. Muualle en silti täältä muuta, kun vanhempani asuvat täälläpäin. Ovat minuakin huonommassa kunnossa ja käyn heitä auttelemassa.
Moni luulee, että olen kotona pelkän tämän masennuksen takia. Näytän kuulemma terveeltä.
Seksin puute masentaa. Muuten on mukavaa elämä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sairas ja jatkuvalla vahvoilla lääkkeillä oloni on siedettävää, sairaus masentaa ja olen jättänyt raha-asoitani hoitamatta ja joutunut ulosottoon. Rahat ei riitä elämiseen ja käyn ruokajonossa. Asuntoni liian kallis, mutta en ole saanut edullisempaa. Muualle en silti täältä muuta, kun vanhempani asuvat täälläpäin. Ovat minuakin huonommassa kunnossa ja käyn heitä auttelemassa.
Moni luulee, että olen kotona pelkän tämän masennuksen takia. Näytän kuulemma terveeltä.
Tuli varmaan väärään ketjuun.
Mulla on kaksi sairasta läheistä, joista kantaa huolta.
Materia ei tuo onnea. Raha kyllä vähentää stressitekijöitä, mutta ei tuo onnellisuutta.
Läheinen voi olla sairas tai juuri kuollut, useampikin.
Kummasti latistaa tunnelmaa, kun mies kuolee ja sen jälkeen aikuinen oma lapsi, molemmat syöpään.
Huono työ, mutten löydä uusiakaan.. (kyllä, haku on päällä)
Ihmissuhteet on vähän niin ja näin.
Olen umpikujassa, josta en näe ulospääsyä.
Kaikki lähtee ajatusmaailmasta. Uhrautua ei kannata, se on loputon suo.
Miehen vanhemmat ovat olleet kamalia meidän perhettä kohtaan.
Terveyden kanssa niin ja näin, mutta se mikä masentaa on työ ja kiusaava esimies. Vienyt ilon kaikesta, koko elämästä. Masentaa myös se että tod näk joudun olemaan tuossa työpaikassa eläkeikään asti (nyt 47v) koska uutta työtä ei nyt vaan millään tunnu löytyvän. Hakemuksia lähetetty useita ja aina vastaus ”kiitos, mutta ei kiitos”. Joko olen liian kokenut, liian kokematon, liian vanha jne jne.
Eipä naurata ei.
Varallisuus ei tuo onnea. Moni rikas ja menestynyt ihminen tekee itsemurhan.
Mutta, me olemme kaikki erilaisia. Varmasti moni itsemurhan tehnyt rikas ihminen olisi ollut onnellisempi toisenlaisissa olosuhteissa. Minä taas uskon että olisin erittäin hyvä miljonääri.
Huoli tulevasta. Kun olin työtön, niin kyllä sitä mietti saako töitä ennen kuin tippuu pois ansiosidonnaiselta ja jatkuvat epäonnitumiset syövät miestä. Samoin huoli omien nuorten aikuisten pääsemisestä työelämään ja heidän tulevaisuudesta muutenkin.
Olen paljon miettinyt mikä minua masentaa.
Olen kohtuullisen terve, hiukan on ylipainoa, mutta niin vähän, että korostaa vain muotojani. Ja paino putoaa muutamassa viikossa kun vain saisin liikuttua.
Minulla on oma velaton tilava (80 m2) uusi rivarikoti. Kauniisti laadulla kalustettu.
Asun yksin, omasta halustani, en jaksa miehiä enää, enkä koskaan onnistu valitsemaan minulle sopivaa miestä.
Minulla on ihanat rakkaat lapsenlapset ja erinomaiset välit lapsiini ja heidän puolisoihinsa.
Sain juuri tililleni perinnön, joka turvaa mukavan (ei rikkaan mutta huolettoman) vanhuuden, eläkkeeni on keskitasoa parempi.
Ulkonäköni on ihan kiva, olen ikäistäni nuoremman näköinen, niin aina kuulen.
Mutta olen masentunut ja alakuloinen.
Summa summarum, kertokaapa, mistä masennuksen johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Olen sairas ja jatkuvalla vahvoilla lääkkeillä oloni on siedettävää, sairaus masentaa ja olen jättänyt raha-asoitani hoitamatta ja joutunut ulosottoon. Rahat ei riitä elämiseen ja käyn ruokajonossa. Asuntoni liian kallis, mutta en ole saanut edullisempaa. Muualle en silti täältä muuta, kun vanhempani asuvat täälläpäin. Ovat minuakin huonommassa kunnossa ja käyn heitä auttelemassa.
Moni luulee, että olen kotona pelkän tämän masennuksen takia. Näytän kuulemma terveeltä.
Täällä palstalla teitä riittää 🤦🏻♂️
Kiitollisuus! kirjoitti:
Kaikki lähtee ajatusmaailmasta. Uhrautua ei kannata, se on loputon suo.
Kumpaa tarkoitat, uhriutumista vai uhrautumista?
Rahaa on hyvin vähän vuosien syöpähoitojen jälkeen ja asun liian kalliissa vuokra-asunnossa, vaikka olen vuosien ajan yrittänyt löytää halvempaa asuntoa.
Ei masenna, koska olen edelleen hengissä. :)
Vierailija kirjoitti:
Olen paljon miettinyt mikä minua masentaa.
Olen kohtuullisen terve, hiukan on ylipainoa, mutta niin vähän, että korostaa vain muotojani. Ja paino putoaa muutamassa viikossa kun vain saisin liikuttua.
Minulla on oma velaton tilava (80 m2) uusi rivarikoti. Kauniisti laadulla kalustettu.
Asun yksin, omasta halustani, en jaksa miehiä enää, enkä koskaan onnistu valitsemaan minulle sopivaa miestä.
Minulla on ihanat rakkaat lapsenlapset ja erinomaiset välit lapsiini ja heidän puolisoihinsa.
Sain juuri tililleni perinnön, joka turvaa mukavan (ei rikkaan mutta huolettoman) vanhuuden, eläkkeeni on keskitasoa parempi.
Ulkonäköni on ihan kiva, olen ikäistäni nuoremman näköinen, niin aina kuulen.
Mutta olen masentunut ja alakuloinen.
Summa summarum, kertokaapa, mistä masennuksen johtuu?
Vali vali vali vali vali vali vali jasaatanaVALI!!!
Loistava aloitus. Tulipa hyvä mieli....
Aurinkokin paistaa.