Lue keskustelun säännöt.
Muutettiin yhteen mutta mies ei tajua ettei koti ole mikään esittelytalo...!
02.10.2021 |
Puolisen vuotta yhdessä asuttu mies osti talon ja muutettiin yhteen. Ookoo mutta mies pitää kotia jonain linnana mitä esitellään tiedättehän sellainen asuuko tuol ny kukaan design lehden koti.. Onhan se kivaa kun on siistiä ja puhdasta mutta kun se on myös minun kotini mutta mies kieltää meiltä molemmilta eväiden syönnin olohuoneen sohvalla ja makkarissa (ruoka syödään miehen mielestä vain keittiössä). Keittiökin kiiltelee eikä pöydillä saa olla juuri mitään tavallista tavaraa vaan ainoastaan design juttuja. Mies suutahtaa jos vahingossakin jää leivänmuruja keittiön pöydälle, vaikka siivoan jälkeni kokkailujen ja syömisen jälkeen. En vaan haluaisi stressata elämistä kodissani mutta mies pitää päänsä. :( Saako teillä muilla näkyä eläminen kotona?
Kommentit (93)
Ja kuinka kauan olette olleet yhdessä, tuli ihan yllätyksenä? Ei jatkoon. Keksi parempi juttu ens kerralla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksällä (M) oli tuollaisia taipumuksia. Se johti siihen, että ei pystynyt olemaan rentona kotona, kun sääntöjä oli niin paljon. Osa säännöistä koski myös omaa ulkomuotoani, vaatteitani, kielenkäyttöäni..oikeastaan kaikkea mitä tein. Nykyään on hyvä, kun voin olla rennosti oma itseni ja puolisoni tykkää paljon..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun minullakin olisi tuon miehen kaltainen puoliso, eikä porsas joka kasaa vaatekasoja, jättää astioita, viskoo likaisia vaatteita, piilottelee viikattuja käytettyjä nenäliinoja, räjäyttää keittiön aina kun kokkaa, kolhii kämppää surutta sieltä ja täältä, jättää kaikki kaapit, ovet ja pakkaukset auki.
Stressaa tuollaisen sottapytyn kanssa elo.
Eikö parempaa tarinaa irronnut? Nykäisehän vielä nopea neuvoa antava snapsi ja kirjoittele uusi, ehdit vielä ennen yhtätoista. Ei tällainen sonta lähde lentoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksä oli sitä mieltä, että ruoka syödään ruokapöydässä eikä sohvalla tai sängyssä. Tuosta tuli joskus riitaa.
Design juttuja meiltä ei löydy, mutta muutoin kuulostaa ihan minulta. Ahdistun kaikesta sälästä ja muruista ym. mitä poikaystävä levittelee huomaamattaan joka paikkaan. Mutta tiedostan, että ”ongelma” on lopulta kuitenkin enemmänkin minussa - koska olen niin tarkka - joten pyrin tietyn määrän vain sietämään sotkua ja loput siivoan itse mukisematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Design juttuja meiltä ei löydy, mutta muutoin kuulostaa ihan minulta. Ahdistun kaikesta sälästä ja muruista ym. mitä poikaystävä levittelee huomaamattaan joka paikkaan. Mutta tiedostan, että ”ongelma” on lopulta kuitenkin enemmänkin minussa - koska olen niin tarkka - joten pyrin tietyn määrän vain sietämään sotkua ja loput siivoan itse mukisematta.
Ei sinussa ole mitään ongelmaa. Normaali siisti ihminen korjaa jälkensä ja ohimennen muidenkin epähuomiossa jättämät sotkut.
Suurempi ongelma on minusta ihminen jonka päivittäinen siisteyssaldo on jatkuvasti miinusmerkkinen. Tuo johtaa vain siihen että aina on sotkuista ja viikkosiivoukset ovat monen tunnin lapioitimaratoneja kun kaikki on levällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikossa sanot, että koti ei ole mikään esittelytalo, mutta oletteko keskustelleet miehesi kanssa asiasta?
Miehesi on ilmiselvästi liian pedantti sinulle tai sitten sinun pitää opetella samaa ajatusmaailmaa.
Toivottavasti teillä ei ole toiveissa perheenlisäys, sillä tuollaisen siisteystason ylläpitäminen lapsiperheessä voi olla melko rasittavaa.
Oletteko lukutaidottomia tai vähäjärkisiä te, jotka toivotte itsellenne tuollaista kumppania? Ymmärsittehän, että AP:ta ei haittaa se, että mies on siisti, vaan se, että mies on siisteyspoliisi joka SUUTTUU jos johonkin jää leivänmuruja ja sanelee missä AP saa syödä kuin tämä olisi joku lapsi? Oikeastiko teistä olisi mukavaa elää puolison kanssa, joka on vielä itseännekin neuroottisempi ja pakottaa teidät koko ajan pelkäämään että mitä seuraavaksi teette vahingossa väärin.
En ikinä eläisi sellaisen ihmisen kanssa, joka kokee että siisteys on hyvä syy riehua ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan oppinut ymmärtämään että ruokaa ei syötäisikään keittiössä, ruokapöydän ääressä, jota varten se pöytä on hankittu ja jossa on istuma paikat kaikille perheen jäsenille. En minäkään anna lasten syödä muualla kuin ruokapöydän äärellä, meillä se on perheen yhteinen hetki, syödään ja jutellaan, ollaan yhdessä hetki, lapsetkin tykkää vaikka joskus valittavat kun pitää syödä yhdessä eikä koskaan saa katsoa televisioo samalla. Herkkuja voi syödä missä kukin haluaa kunhan siivoa itse omat sotkunsa, sipsit joskus sattuvat murentua lattialle tai popparit tippuvat, se mielestäni kuuluu elämään ja siivousvälineet on sitä varten että saa helposti siivottua.
Vaimokaan ei tätä oikein ymmärrä eikä edes syö aina meidän kanssa, minun ja 4 lapsen kanssa, se nyt vaan inhoaa minua ylikaiken muutenkin.
Eksä oli tuollainen, yksi syy miksi erottiin. Nykyinen rennomminpi ja eläminen kivaa. :)
Kuka edes haluaa syödä makkarissa? Sohvakin on huono vaihtoehto varsinaiselle ruualle, mutta napostelulle ihan ok.
Kuulostaa unelmamieheltä. Ei mitään eväitä tarvitse napostella sängyssä, hyi hitto.
Monilla ihmisillä kodit on oikeasti hirveitä lääviä. Saattaa olla iso ja kallis talo, mutta kukaan ei juurikaan siivoa, kaikki nurkat ja tasot on romua täynnä, keittiö on kuin pommin jäljiltä.
Minulla edes ole mitään "ruokapöytää". Olohuoneessa syödään niin minä kuin avokkikin. Jos jompikumpi sotkee, niin siivoo jälkensä kun ruoka on syöty. Ei mitään ongelmaa. Eukko syö välillä sängyssäkin, mutta itse koen sen hieman hankalaksi. Kukin tyylillään.
Miksi ees yritätte räpiköisä parisuhteissa, kun kompromisseihin pääsy on noin mahdotonta?
Itse oon huomannut, että yksin on niin paljon helpompi olla.
Sun mies on mun unelma!