Onko kukaan tullut raskaaksi pitkän yrittämisen jälkeen?

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:50"]

Eikö hoitoihin voisi mennä heti? Kaksi vuotta on pitkä aika yrittää.

[/quote]

Mekin ollaan yritetty jo lähes kolme vuotta ja käyty tarkistuttamassa tänä aikana vain perussairaudet, tulehdusarvot, miehen siittiöt ja minut ultrattu. Näissä ainakaan ei ole ollut mitään vikaa ja minäkin todistetusti ovuloin niin on jatkettu sitten vielä omin päin.. Kun tuntuu jotenkin oudolta että miksi ei voisi onnistua jos kaikki on kunnossa? Jos se sitten vaatikin vaan vähän enemmän aikaa...

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:29"]

Tuo on kyllä todella pitkä aika yrittää. Itsellä keski 3 kk ja jo se tuntui todella pitkälle

[/quote]

Tässähän sitä kivasti oppii kärsivällisyyttä ja sitä, että aina ei saa kaikkea...

No, onneksi meillä on miehen kanssa niin hyvä perhe ihan kahdestaankin karvalapsien kanssa, ettei se enää niin kauhea kohtalo olisi jos nyt sitten ei lasta saada. Oikeastaan, nyt kun on pitänyt laittaa ajatukset uusiksi, olen huomannut miten paljon lasten hankkiminenkin koetaan vain sellaisena ehdottomuutena. Minäkin haaveilin ainakin kahdesta lapsesta ja kouluttautumisesta matalasti, jotta olisi näille aikaa. Nyt kun hommat on uusiutuneet, lähdin korkeakouluun opiskelemaan alaa jossa on mielenkiintoisempia työtehtäviä. Tätä tuskin olisin tehnyt, jos olisin saanut lapsen.

Ei se elämä lopu siihen ettei saa lapsia. Päinvastoin, voi huomata että maailmassa on muitakin suuntia kuin äitiys.

T. 10

Viestin 10 kirjoittajalle. Kait siihen joku syy on vaikka raskaus en onnistu vaikka syytä ei perustesteistä löytynyt?

Siis kun ei onnistu...

Aika harva onnistuu noin pitkän yrityksen jälkeen

Puoltoista vuotta yritystä. Työstressi eskaloitui viimein burn out sairaslomaksi ja heti tärppäsi lomalla. Se stressi oli se syy, ei muu.

Viisi vuotta meni ehkäisyttä, ja sitten vain eräänä päivänä olin raskaana. Ennen plussaa ei enää edes yritetty. Olin oikeastaan käynyt jo surutyön ja luovuttanut. Asia ei ainakaan enää pyörinyt päivittäin mielessä. Kaikki on siis mahdollista. 

me yritettiin vauvaa säännöllisen epäsäännöllisesti ilman ehkäisyä melkein 3vuotta, ilman yhtäkään raskautumista. emme käyneet hoidoissa tms mä kävin vaan gynellä tsekkaamassa et sinänsä kaikki ok. sitten kokeilin ovistikkuja ja bongasin ovilaation ja seksin jälkeen ohuella ruiskulla ruiskautin spermat uusiksi sisään ja hups, olinkin raskaana ja vauva syntyy parin viikon päästä... en vieläkään usko tätä todeksi ennenku vauva on sylissä <3 :D olin ihan varma että meille ei raskautta suoda koskaan. mutta kaikki on näköjään mahdollista!

Toista lasta ei kuulunut 4vuoteen.miehen siittiöitä hyvät ja minusta ei vikaa löytynyt.keltarauhashormoonia ja vitamiineja söin pari vuotta ja sitten stressi helpotti töissä ja yhtäkkiä olinkin raskaana.olin luovuttanut toisen lapsen suhteen.ylipainollakin ehkä vaikuttanut asiaan.mutta kun 4.v jälkeen näkyi plussa raskaustestissä ei tullut enään sanoja suusta,itkettiin vain molemmat.koskaan ei saa luovuttaa..kohta meitä on neljä❤️Lapsille tulee 5,5v ikäero..

Minulla kesti tasan kaksi vuotta tulla raskaaksi. Gynellä kävin vain, mitään syytä ei löydetty, eikä mitään hoitoja aloitettu. Olen ajatellut, että ehkä niin olikin tarkoitus, ihminen ei voi itse kaikkiin asioihin vaikuttaa. Toista aloin odottamaan, kun ensimmäinen oli 8kk. Toivoa siis on!

Itse tulin raskaaksi kun ehkäisyn käytön lopettamisesta oli kulunut 10vuotta.

Neljä vuotta yrittämistä. Ajattelin lopulta että meille ei varmaan yhteistä lasta siunaudu mutta jatkoin kuitenkin ovulaation seuraamista (minulla on yksi edellisestä suhteesta). Plussasin isänpäivänä. Nyt raskaana viikolla 18 ja toivomme niin että saamme kesällä elävän vauvan syliin. Ei käyty missään tutkimuksissa niin en osaa sanoa miksi kesti näin kauan.