Lue keskustelun säännöt.
Ei enää ikinä Subwayhin
23.11.2014 |
Kävin tänää ensimmäistä kertaa subwayssä.
Astuessani ravintolaan tunsin jo kuumotuksen ja mietin, että vielä ei oo liian myöhäistä perääntyä "pitää mennä moi". Kuitenkin eteisestä päästyäni nielaisin ja astuin peremmälle myymälään, olin kuitenkin ainoa asiakas joten "pikku moka" tilauksessa tuskin haittaa eivätkä ihmiset pääsisi nauramaan.
Kävelin suoraan siihen kassalle ja sanoin neidille että "yks tommonen päivän subi". Tässä vaiheessa myyjä katsoi minua hieman epäröivästi päästäen "eeeeh :E" äänähdyksen. Vaikka ravintola oli tyhjä, tunsin kuinka seinätkin rupesivat tuijottamaan minua, lävistäen katseillaan kehoni kuin miekat. Sykkeeni oli varmaan valehtelematta 180 ja tunsin, kuinka veri pakkautuu päähäni. Aika pysähtyi.
Myyjä neuvoi minua kävelemään linjaston päähän ja kertomaan haluamani leivän täytteet kolleegalleen (joka ei ollut siellä missä piti!). Kuittasin tilanteen sanomalla "ahaa" ja kävelin lasivitriinien päähän, jossa näinkin lapun "Valitse leipä". Koitin tuskaisesti miettiä mikä niistä leivistä on se, joka mainoskuvassakin on. Tätä miettiessäni taakseni ilmaantui ihmisiä jonottamaan ja pian tämä leiväntekijäkin ilmaantui paikalle.
Sanoin reippaasti että "moro tommonen vaalea seesam", oletin että tämä riittäisi tässä vaiheessa, mutta ilmeisesti ei riittänyt. Myyjällä oli tyhjä, mutta odottava ilme. Jälleen tunsin kuumotuksen ja veren pakkautumisen päässäni "miksi en päästäny noita ennen mua...". Myyjä kuitenkin korjasi tilanteen kysymällä minkä aterian otan. Osasin sanoa päivän subi (joka muuten oli spicy italian), jonka jälkeen tuli lisäkysymys "puolikas vai kokonainen". Taas olin erittäin hämmilläni, miksi tahtoisin puolikkaan patongin (Mietin siis päässäni, että puolikas meinaisi yhtä puolta patongista, eli poikittain leikattua), päädyin siis kokonaiseen, kunnes hetkeä myöhemmin hiffasin että ei *******, sehän on toi iso leipä. En kuitenkaan viitsinyt korjata että tahdon pienemmän koon. Vannoin, että nyt loppu menee kuin vettä vaan.
"Paahdetaanko?", "paahdetaan vaan". Jes, tiesin että tää on helppoo. Koitin nopeasti lukea vitriinistä ohjeita, kuinka toimin seuraavaksi, mutta jotenkin kuumotus painoi vielä päätä ja ajatteleminen oli vaikeaa, tahdoin vain kadota. Nyt oli vihannesten aika, tarkoitukseni oli ottaa kaikkia, paitsi suolakurkkua. Aloin siis luettelemaan yksitellen kasvisten nimiä, kunnes viimein tajusin, että olisin voinut sanoa "Kaikki paitsi suorakurkku". Myyjällä oli jostain syystä hieman vittuuntunut ilme ja takana oleva naputteli jalalla maahan. Ei varmaan tarkoituksella, mutta tiesin sisimmissäni, että vika on minussa.
"Mikä kastike?" Pyysin luettelemaan soossit, nyökkäsin aina ymmärtäväisesti kun kastikkeen nimi kerrottiin, otin kuitenkin sen ensimmäisen sanomalla "tota tossa" ja osoitin sormella. Toki se oli varmaan vaikeaa hahmottaa, mihin osoitin, mutta pienen tuumailun jälkeen myyjä kysyikin "Niin siis tämä eka?", vastasin kyllä.
Öljyn, pippurit sun muut jutut skippasin ihan mallikkaasti. Viimein pääsin kassalle jossa tuotettani paketointiin jo muovipussiin, vaikka olisin syönyt sen paikan päällä, en kuitenkaan viitsinyt ruveta siinä neuvottelemaan vaan hyväksyin kohtaloni, ehkä minusta haluttiin eroon? Haisinko liian pahalle? Onko minunlaiset tervetulleita ravintolaan? Näitä kysymyksiä päässäni pyörittäen en kuullut mitä myyjä minulta kysyi, joten jouduin kysymään "Anteeks mitä?". Myyjä tahtoi tietää otanko ateriana, sanoin että kyllä. Pian hän luettelikin kaikki mahdolliset ateriavaihtoehdot, joista ymmärsin vain sanan jogurtti. Ilmeisesti niitäkin on useampi vaihtoehto kuin yksi. Seuraavat hetket menikin aivan pimennossa, kuumotus oli jo hieman laskenut, mutta soijaa pukkas eikä helle auttanut ei niin pätkääkään. Sain jonkun helvetin viljajogurtin ja tyhjän kupin.
Maksoin ostokset ja mietin hetken, että mitä ****** mä tyhjällä mukilla. Epäröiden kuitenkin sanoin "niin se limu?" ja myyjä neuvoi minut juomapisteelle, jossa toimi itsepalvelu limuhana. Laitoin kupin täyteen raikasta ja ravitsevaa kokista, mutta tajusin liian myöhään, että enhän mä tota voi kantaa ulos myymälästä ilman läikyttämästä puolia lattialle. Niitä kansiakaan ei ollut missään, enkä varmasti kysy enää yhtään ***** mitään. Hörppäsin kupistä noin desin, jotta varmasti pääsen turvallisesti ulos.
Ulkona harmittelin, että missä mä tän kehtaan syödä, kotiinkin on matkaa. Istuin semmoselle betonitasolle ja avasin kääreet. Noin puolet sisälmyksistä kaatui rinnuksille. Päätin, että ***** ihan sama, otin haukun, en pitänyt, heitin leivän roskiin ja kävelin kotiin.
Ei enää ikinä subwayhyn. ***** että on elämä vaikeeta.
Kommentit (210)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen että ap:n elämä on muuallakin kuin subwayssa vaikeaa...
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 20:22"]
En ole ikinä nähnyt miesmyyjää Subwayssa. Taitaa seksismi iskeä työnhaussa nuoriin miehiin ja miksei niihin vanhoihinkin. Subwayn mainoksissakin taitaa olla vain naisia. Työttömyys on miesten tehtävä.
[/quote]Mitäpäs höpäjät? Asun pk-seudulla ja käyn monesti Subwayssa Hesassa, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Kaikissa missä olen käynyt, on ollut miespuolisia työntekijöitä, tyypillisesti ulkomaalaistaustaisia.
Liian hankalaksi tehty tilaaminen. Kerran käynyt enkä toiste mene. Myyjät ylimielisiä ja huokailevat kun ensikertalainen asiakkaana. Mua ainakin hävetti niin perkeleesti. Ahdistaa vieläkin koko tilanne.
Se eväs ei ole vaivan väärti. Hyi, mikä paikka.
Miksei vain sanoisi myyjälle ettei ole aiemmin käynyt ja tarvitsen tilaamisessa apua/voitko auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama ongelma, en osaa tilata subilta :D siksi en siellä käykään.
:D:D:D Miten voi jonkun elämä olla näin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hitto että rupes ahistamaan jo tämän lukeminen :D Mulla on kans kammo tällasia "miljoona vaihtoehtoa"-tilanteita kohtaan, ei safkan ostamisen tarvis olla niin hemmetin vaivalloista.
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:06"]
Itsekin olin ihan pihalla tilaamisen suhteen, kun ensimmäistä kertaa subissa asioin. Ja todellakin ne myyjät olivat helvetin ylimielisiä ja pyörittelivät silmiään. Miksi ei voi asiallisesti neuvoa ensikertalaista?
[/quote]
Ne myyjät on nuoria eikä ne oikein tajua, jos joku on ekaa kertaa asialla. Mua on palveltu ihan asiallisesti, vaikka oonkin joskus että "öööö....mitä mä nyt ottasin". Ensiks kannattaa muutenkin katsoa, mitä haluaa ja sitten vasta kun on jo jotain mielessään valinnut, menee siihen tiskille.
Mutta turhaan mä nyt ap:ta enää neuvon, hänhän vihasi Subwayn leipää ja nakkasi sen kokonaisena roskikseen eikä aio enää mennä toiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn "pakon edessä" Subissa ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään, ja aina se tuntuu hankalalta. Idea ihan kiva, että kaiken saa rakentaa sellaiseksi kun haluaa, mutta toteutus ontuu.
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:08"]
Miten voit olla pitämättä leivästä johon saat valita jokaikisen täytteen?
[/quote]
No eikö se tullut selväksi, ettei ap lopulta edes tiennyt, mitä lopulta otti, kun alkoi ahdistaa monet vaihtoehdot ja tilaamisen vaikeus?
Subissa pitäisi olla töissä joku leppoisa keski-ikäinen mamma, joka osaisi asennoitua asiakkaisiin oikein. Nuoret ovat juuri tuollaisia silmiään pyöritteleviä idiootteja paria poikkeusta lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos palvelu on ylimielistä, siitä kannattaa antaa palautetta kyseisen ravintolapisteen vetäjälle. Kyllä sitä varmasti kiinnostaa, että työntekijöiden käytös karkottaa asiakaskandidaatteja. Fiksu työntekijä tajuaa kyllä, että vaikka tämä on hänelle tuttu konsepti, kuviot voivat olla ensikertalaiselle uusia, ja osaa ottaa sen huomioon.
Mä tykkään subwaystä ja olen käynyt siellä aika monta vuotta. Ensimmäistä kertaa tilatessani kysyin, kun en ymmärtänyt, ja sain selvemmät ja laajemmat selostukset. Se myyjä osas hommansa.
Itse en uskalla mennä videovuokraamoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:12"]
Miksei vain sanoisi myyjälle ettei ole aiemmin käynyt ja tarvitsen tilaamisessa apua/voitko auttaa?
[/quote]
Varmaan näkyi päälle päin. Subissa unohdetaan, että ravintolabisnes on asiakaspalvelua. Tämänkin tilanteen olisi voinut hoitaa niin, että ap tulisi uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:13"]
Hitto että rupes ahistamaan jo tämän lukeminen :D Mulla on kans kammo tällasia "miljoona vaihtoehtoa"-tilanteita kohtaan, ei safkan ostamisen tarvis olla niin hemmetin vaivalloista.
[/quote]
Nyt ollaan kuitenkin Suomessa. Mua on joskus ahistanut ulkomailla Mäkkärissä, kun sönkkäät enkuksi ja vastapuoli ei osaa oikein sitäkään kieltä ja tenttaa huonolla englannillaan limukokoja ja vaihtoehtoja. Siinä on joskus oltu vähän sormi suussa.
Mä kävin ekaa kertaa Subwayssa Lontoossa, kun ketjua ei vielä edes ollut Suomessa. Täytyy myöntää, että aavistuksen piti miettiä, mitä ottaisi, mutta selvisihän siellä, kun ihan ystävällisesti myyjät selittivät systeemin. Luojan kiitos myyjät olivat äidinkielisiä enkunpuhujia, jollakin murtaen puhutulla lontoolla olisi voinut olla vähän haastavaa...
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:10"]
Ihana ap! :)
[/quote]
Ei ollut kun juttu päättyi onnettomasti ja subi lensi roskiin. Hauskaksi tarkoitetulla tarinalla pitäisi olla myös hauska loppu.
No onpas taas vaikeaa ja elämä hankalaa kun yhden patongin tilaaminen aiheuttaa tällaisen kriisin.
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:20"]
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 13:13"]
Hitto että rupes ahistamaan jo tämän lukeminen :D Mulla on kans kammo tällasia "miljoona vaihtoehtoa"-tilanteita kohtaan, ei safkan ostamisen tarvis olla niin hemmetin vaivalloista.
[/quote]
Nyt ollaan kuitenkin Suomessa. Mua on joskus ahistanut ulkomailla Mäkkärissä, kun sönkkäät enkuksi ja vastapuoli ei osaa oikein sitäkään kieltä ja tenttaa huonolla englannillaan limukokoja ja vaihtoehtoja. Siinä on joskus oltu vähän sormi suussa.
[/quote]
Ihmiset on erilaisia. Monille ihan normaali kaupassa käyntikin omassa lähikaupassa tuottaa tuskanhikeä. Itse en ole kokenut Mäkkärissä asiointia ulkomailla vaivalloiseksi. Siellä on selkeät ohjeet, Subista en tiedä.
Mietit ihan liikaa. Mun yks ystävä on samanlainen, luulee että ihmiset aina katsoo ja arvostelee häntä ja kaikki on niin noloa. Ei olis voinut edes yksin mennä ekaa kertaa subiin koska noloo mennä yksin ja jossei just osaakaan valita täytteitä !? Yli 20 v aikuinen siis kyseessä. Tosi raskasta tollanen.