Kaipaavatko naiset oikeasti miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Moni mies ei taida tajuta, kuinka stressaavaa miehen läsnäolo on naiselle. Miehet ovat usein vaativia, jankkaavia sottapyttyjä tai vaihtoehtoisesti etäisiä ja puhumattomia riippakiviä. Usein miehet pyrkivät dominoimaan, ne vaativat seksiä, haisevat pahalle, jättävät kylppärin siivottomaksi ja ovat kiinnostuneita lähinnä itsestään. Miehen pitää olla uskomaton helmi, että sitä jaksaa katsella joka päivä.

En usko, että naisen läsnäolo on miehille keskimäärin yhtä rasittavaa. Ennemmin rauhoittavaa.

Moni nainen ei taida tajuta että moista ei kannata sietää. Nainen on ihan vapaa lähtemään jos mies on lähinnä vain vaivaksi. Juuri tällaisten miesten sietäjän mahdollistavat sen että miesten ei tarvitse kasvaa aikuisiksi.

En kaipaa parisuhdetta. En pidä sitä edes kivana. Olen tyytyväinen omaan elämääni enkä kaipaa siihen miehen kaltaista rasitetta.

Ei ole minkäänlaista kaipuuta. Helpottunut vain olen kun ei ole ketään enää työllistämässä.

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

Vierailija kirjoitti:

Evoluutiopsykologiaa: emme polveudu niistä, joita ei pariutuminen kiinnostanut. Heidän geeninsä ovat karsiutuneet populaatiosta.

Höpö höpö. Tässä ei ole vielä eletty kuin n. 100 vuotta aikaa, jolloin naisella on ollut mitään mahdollisuutta olla pariutumatta tai lisääntymättä.

Joo kyllä mies on vaan rasite lopulta. Joku tapailujuttu voisi käydä, mutta ei mitään yhteistaloutta enää. 

Tottakai kaipasin miestä vierelleni silloin, kun olin sinkku, pois lukien edellisen parisuhde-eroni jälkeiset pari vuotta, kun olin liian vereslihalla voidakseni edes kuvitella koskaan kiinnostuvani kenestäkään. Ja kaipasin nimenomaan romanttista(kin) rakkautta. Mutta ei sellaisia ihmisiä tule elämässä kohdalle kovin usein, ei edes silloin, kun asuu pks:lla ja on suhteellisen aktiivinen ihminen. Ehdin olla kaiken kaikkiaan reilut seitsemän vuotta sinkkuna sen edellisen eroni jälkeen, siis yli viisi vuotta vielä senkin jälkeen, kun aloin jälleen kaivata elämänkumppania.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

Jätä se sika.

nainen kaipaa miehen rahapussia ja yhteistä tiliä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

Onneksi on ratkaisu. Ero. Ihan liian vähän käytetty. Naisten ei pitäisi sietää tuollaista noin pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

Jätä se sika.

Sehän on erittäin tyypillinen suomalainen mies. Tällaisten takia naiset eivät miestä kaipaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

On aina surullista lukea näitä tarinoita. Niiden myötä tajuaa miten onnekas on itse kun mies haluaa ja kehuu vielä melkein 30 yhteisen vuoden jälkeenkin. Ja että meillä on sitä mukavaa yhdessäoloa arjessa ja kotityöt sujuvat mieheltäkin vähintään yhtä hyvin kuin minulta.

Vierailija kirjoitti:

nainen kaipaa miehen rahapussia ja yhteistä tiliä

Kela on parempi rakastaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

Olen ollut yhdessä mieheni kanssa yli 15 vuotta ja edelleen kaipaan samaa miestä elämääni. Jos hän on työmatkalla, olen aivan haltioissani, että saan olla yksin, mutta loppuviikosta alkaa jo kova ikävä painamaan. Kaipaan juuri niitä asioita, jotka mainitsin ensimmäisessä viestissäni. Vieläkin tunnen syvää iloa vatsanpohjassa, kun hän tulee kotiin, hymyilee ja halaa. 

Minä ainakin olen parisuhteissa aina joutunut elättäjän rooliin ja kaikkeen tyytymätön nainen on lähtenyt nostelemaan, kaikista perseestä tässä on se että kaikista huonoista kokemuksista huolimatta pil - lua tekee kuitenkin mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Tuo oli kivaa silloin, kun oli vielä rakastunut. Vuosien kuluessa mies on menettänyt kiinnostuksen ja niin minäkin. Miehen arvosteltuaan ulkonäköäni loppui oma kiinnostukseni, eikä miehen silmissä ollut siis enää halua ja intohimoa, vaan kritiikkiä. Nyt on enää kotona asuva mies, jonka kanssa ei ole tuota kuvaamaasi vetovoimaa ja intohimoa. Sen sijaan on huonot yöunet, kun mies kuorsaa, ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvat kotityöt ja seksin puute elämässä, kun ei saa parisuhteessa pettääkään.

Jätä se sika.

Sehän on erittäin tyypillinen suomalainen mies. Tällaisten takia naiset eivät miestä kaipaakaan.

Se on tyypillinen suomalainen mies koska se on sellaisena tyypilliselle suomalaiselle naiselle kuitenkin kelvannut. Jos ei kelpaisi, miesten olisi pakko muuttua.

En ymmärrä miksi jotkut naiset jaksaa passata aikuista miestä kuin lasta, joka ei itse muka osaa laittaa pyykkiä, ruokaa, siivota tai kasvattaa sitä oikeaa lasta, jos sellainenkin löytyy.

Näitä nurkassa eläjiä, mitkä ei varmaan seksinkään suhteen ole kummoisia, löytyy huima määrä keski-ikäisistä ja varsinkin sitä vanhemmasta sukupolvesta. Haluan uskoa alle 40 vuotiaiden kohdalla ettei tilanne ole noin vanhoillinen.

Vierailija kirjoitti:

Minä kaipaan miestä elämääni. Tykkään seksistä yhdessä toisen kanssa, yksin se on paljon huonompaa. Tykkään miehen tuoksusta ja siitä, että mies ehkä osaa asioita, mitä itse en osaa. Pidän miehisestä olemuksesta tai siis siitä, että miehessä on jotain erilaista kuin itsessäni. Pidän lämmöstä, älykkäästä keskustelusta ja hassuttelusta kumppanin kanssa. Tykkään seksuaalisesta jännitteestä, vihjailusta, leikistä ja siitä intohimosta miehen silmissä, kun hän katsoo minua. Tarvitsen miehen kainaloa, että saan hyvin nukuttua. 

Vau! Kiva lukea tekstiä ihmiseltä, joka ei ole kyynistynyt. Itsekin haluan vielä uskoa kestävään romanttiseen parisuhteeseen, joka antaa enemmän kuin ottaa. Siihen, että nainen voi olla rakastaja ja paras ystäväni.

M44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin jo ihan pienenä, miten nainen häviää ja mies voittaa parisuhteessa. Naisen työpäivä on loputon. Mies tulee töistä ja odottaa, että häntä passataan. Nainen tulee töistä ja työpäivä jatkuu passaamisen merkeissä. Yövuorona sitten sänkypalvelut, tosin niistä en onneksi lapsena tiennyt. Mies odottaa, että nainen on häntä varten. Miksi sellaista haluaisin? Lapsuuden haaveeni liittyivät kaikki siihen, mitä minä itse tekisin ja saavuttaisin, yksin. Miten asuisin, yksin. Kylässä asui yksi vanhapiika, ja minun mielestäni hänen elämänsä oli tosi siistiä ja tavoittelemisen arvoista. 

Elin sitten aika tavanomaiset kuviot, nuoruuden romanssit, perheen perustamisen ja noin. Yritin pitkään sinnitellä lankeamatta miesten pauloihin, mutta luonto kutsui. Noh, nyt viidenkympin paremmalla puolella luonto on tehtävänsä tehnyt ja tahtoisin taas olla vapaa. En koskaan kadu äitiyttä, mutta haaveilen kyllä, että saisin joskus taas elää ihan vain itselleni. Miestä en kaipaa rinnalleni. Yritän suostutella nykyisen eroamaan ja jos se onnistuu, uutta en ota ikinä enää. Heistä on niin paljon enemmän työtä, vaivaa ja harmia kuin iloa. Ikävä sanoa, mutta totta se on.

Tämänkö vuoksi naiset elää pidempään?

Ei vaan koska naiset ovat sitkeämpiä kuin miehet ja pitävät itsestään paremmin huolta.

Minulla ei ole energiaa mieheen näin 43 vuotiaana. Se määrä työtä ja omasta elämästä luopumista minkä mies vaatii, en ole siihen enää valmis. Nuorena sitä vielä jaksoi sinnitellä ja laittaa itsensä aina viimeiseksi, mutta ei enää.