Lue keskustelun säännöt.
Ekaluokkalaisen koulumatkaongelma
21.11.2014 |
Tyttäreni menee ensi vuonna ekalle luokalle kouluun. Hänen äidinkielensä on ruotsi, minun suomi. Isänsä on ruotsinkielinen ja vaatii tiukasti että koulut käydään ruotsiksi. Olemme eronneet, ja isä ei siis osallistu kuljetuksiin tai arkeen millään muotoa, tapaa lasta 2 x kuukaudessa.
Lähin suomenkielinen koulu olisi 300 m päässä kotoamme.
Lähin ruotsinkielinen kouluu 7 km päässä, tarkoittaen bussimatkaa yksin (en pysty kuskailemaan aamuisin lasta, enkä näe järkeä sille että veisin aamulla ennen kahdeksaa lapsen odottelemaan koulunpihaan, jos koulu alkaa vasta yhdeksältä jne).
On tärkeää että lapsen ruotsinkielentaito säilyisi. Mutta, minusta on kohtuutonta lasta kohtaankin jo vaatia tätä kulkemaan ekalla luokalla yksin bussilla kouluun 7 km. (kävelyä pysäkille kotoa 300 m + koulun päässä 100m) Isänsä ei edes neuvottele asiasta, vaan sanoo että ruotsikieliseen kouluun on mentävä, piste. Käytännön apuja ei ole luvassa vaan vaatii että minun olisi a) lopetettava työt jotta voin kuljettaa lasta ( :D) b) järjestettävä kuljetus omakustanteisesti (taxi).
Olisi NIIN helppoa laittaa lapsi siihen suomenkieliseen lähikouluun.
Mitä sanotte?
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:40"]
En usko että tuollainen olisi lapsen etu ja siksi sitä tuskin noin päätettäisiin. Eikö lähikoulussa ole mitään ruotsinkielenopetusta? Saahan moni ei suomenkielinen äidinkielen opetusta ja tiedän että niihin ryhmiin on päässyt muitakin. Isä tuskin tekee mitään kompromissejä, mutta ainakin viranomaisille sinun tekemät kompromissit näyttäisivät hyvältä. Selvitä kauanko menee 7km koulumatkaan ja kuka sen maksaa. Oma lapseni vaihtoi luokkaa ja pihan lapset jäivät toiselle luokalle (sama koulu) kummasti hän vierottui pihan porukasta. Itse ajattelen, että laittaisin sinne missä kaveritkin on ja mihin ei tarvitse kulkea yksinää koulumatkoja.
[/quote]
Koulumatka kestäisi ruotsinkieliseen noin 30 min. Suomenkielinen on 300 m päässä. Matka ei olisi mikään ongelma jos lapsi olisi vaikka 10 vuotias, mutta on vasta 6 vuotias mennessään kouluun. Mielestäni sen ikäistä ei vaan voi pistää kulkemaan bussilla tuota matkaa yksin. Pysäkinvälejä tulee joku 10 kpl.
Haluaisin ehdottomasti että lapsen ruotsinkielentaito säilyy, en edes harkitsisi tällaista jos vaihtoehtoja olisi. En voi sitoutua kuljettamaan lasta joka aamu autolla kouluun, tai voisin jos isä olisi tekemässä edes puolet hommasta. Tuntuu epäreilulta laittaa lapsi aamuisin johonkin kerhoon vaikka klo 7.30 alkaen, kun koulu alkaisi vaikka klo 10. aamuista lapsi selviäisi varmasti hyvin yksin, jos herätä ennen kuin lähden töihin ja vaatteet yms aamupala on valmiina, jos lapsen koulumatka on 300 m päässä.
Ymmärrän isänkin tuohtumuksen mutta ei vaihtoehto ole missään nimessä se että lapsi muuttaa pois minun luotani. Eron jälkeen isä hylkäsi lapsen hetkellisesti, eli ei nähnyt tätä moneen kk. Lapsen perusturvallisuuteen kuuluu minä. Isä on muutenkin epävakaa, opiskee tällähetkellä, oli työtön monta vuotta, MT-ongelmaa, itsariyrityksiä, minun pahoinpitelyitä yms.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä lapsesei puolta, jos hän itse haluaa lähikouluun. Tuttavaperhe laittoi ekalla lapsen ruotsinkieliseen kouluun, vaihtoivat neljännelle luokalle takaisin lähikouluun, koska lapsi jäi ilman kavereita sitten omassa asuinympäristössään vapaa-ajalla.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 09:03"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 08:58"]
Jos huoltajat eivät pääse sopuun koulusta, niin asian voi viedä käräjille. Uskon, että ap olisi siellä perusteluineen vahvoilla. Onko lapsen isä sellainen, että jaksaa käräjöidä?
[/quote]
Voi kyllä. Käräjillä on oltu eron jälkeiset 3 vuotta joka ikisestä pikkuasiasta. Isälle on tarjottu mahdollisuutta tavata lasta enemmän mutta hän ei halua, tämä 2 x kk on kuulemma jo aivan riittävästi. Isällä on mielestään pelkästään oikeuksia, eikä lainkaan velvollisuuksia. Olen nyt jo kuljettanut lasta ruotsinkieliseen päiväkotiin ja eskariin autolla, (en siis pidä autoa mistään muusta syystä kuin lapsen päiväkodin takia, sinne ei pääse julkisilla järkevästi) isän vaatimuksesta. Koen että olen yksin suorittanut velvollisuuteni ja nyt on isän vastuulla hoitaa loppu mikäli hän jatkaa lapsen hoitoa ja koulutusta koskevien vaatimusten esittämistä.
AP
[/quote]
Jos lapsen isä on tuollainen, niin mun mielestä sulla olisi hyvät mahdollisuudet uksihuoltajuuteen sillä perusteella, että vanhemmat eivät pääse sopuun asioista. Suosittelen, että otat asiasta yhteyttä hyvään asianajajaan.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:30"]..Miehen tekstarilla äsken ilmoittama ratkaisu tähän ongelmaan: Lapsi muuttaa hänen luokseen. Mies asuu pienessä kaksiossa tyttöystävänsä kanssa toisella paikkakunnalla (n. 60 km päässä meistä, muutti sinne eron jälken). Meillä on omakotitalo, jossa lapsella oma huone, tutut kaverit ja kuviot. Ja mies alkaa nyt vaatia sitten että lapsi hänen luokseen tosta vaan. Lapsi ei halua muuttaa isälleen missään nimessä, jopa nämä joka toinen viikonloppu tapaamiset ovat alkaneet olla lapselle vastentahtoisia.
Voiko isä saada lapsen itselleen asumaan tällaisella perusteella? Ja siis tätä ennen tapaamisten suhteen on ollut ehdoton, joko hän saa kokonaan lapsen huoltajuuden ja minä tapaisin lasta 2 x kk, tai hän tapaa lasta sen 2 x kk. mihinkään kompromisseihin ei ole suostunut, viikko-viikko systeemiin, arkitapaamisiin eikä mihinkään muuhun mitä olen ehdottanut. Lisäksi isän työ on sellainen että on maailmalla 2-3 viikko putkeen ja palaa sitten suomeen ja on täällä pari viikkoa ja taas reissuun. Tämä tarkoittaa että jos lapsi asuisi isällään, yli puolet ajasta lapsi olisi isän uuden tyttöystävän hoidossa. Olen paniikissa.
AP
[/quote]
Älä ole paniikissa. Isällä ei ole mitään mahdollisuutta saada tollaisessa tilanteessa lasta itselleen. Oikeuden lähtökohtana on lapsen etu ja siihen kuuluu mahdollisimman vähän muutoksia elämään, jos kaikki on hyvin. Vaikka isällä olisi unelmaomakotitalo ja teillä kaksio, niin tossa tilanteessa oikeus ei asumisjärjestelykä muuttaisi. Ymmärrän kyllä paniikkisi, oon itsekin (tyhmästi) pelännyt exäni absurdeja uhkailuja. Jotkut vain "osaa" sen.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:51"]Pidä lapsesei puolta, jos hän itse haluaa lähikouluun. Tuttavaperhe laittoi ekalla lapsen ruotsinkieliseen kouluun, vaihtoivat neljännelle luokalle takaisin lähikouluun, koska lapsi jäi ilman kavereita sitten omassa asuinympäristössään vapaa-ajalla.
[/quote]
Ei noin pienelle lapselle pidä antaa päätösvaltaa asiassa. Siinä on liian iso vastuu ja taakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:40"]
En usko että tuollainen olisi lapsen etu ja siksi sitä tuskin noin päätettäisiin. Eikö lähikoulussa ole mitään ruotsinkielenopetusta? Saahan moni ei suomenkielinen äidinkielen opetusta ja tiedän että niihin ryhmiin on päässyt muitakin. Isä tuskin tekee mitään kompromissejä, mutta ainakin viranomaisille sinun tekemät kompromissit näyttäisivät hyvältä. Selvitä kauanko menee 7km koulumatkaan ja kuka sen maksaa. Oma lapseni vaihtoi luokkaa ja pihan lapset jäivät toiselle luokalle (sama koulu) kummasti hän vierottui pihan porukasta. Itse ajattelen, että laittaisin sinne missä kaveritkin on ja mihin ei tarvitse kulkea yksinää koulumatkoja.
[/quote]
Koulumatka kestäisi ruotsinkieliseen noin 30 min. Suomenkielinen on 300 m päässä. Matka ei olisi mikään ongelma jos lapsi olisi vaikka 10 vuotias, mutta on vasta 6 vuotias mennessään kouluun. Mielestäni sen ikäistä ei vaan voi pistää kulkemaan bussilla tuota matkaa yksin. Pysäkinvälejä tulee joku 10 kpl.
AP
[/quote]
En nyt kommentoi muuta, kuin että oma lapseni kulki ekaluokalla bussilla (ennen kuin lähikoulu valmistui). Matka kesti n. 35 min ja kiersi ympäri kylää (vuoroliikenteen bussi). Ihan hyvin pärjäsi, vaikka välillä joutui yksinäänkin kulkemaan. On siis aika lailla kiinni siitä lapsesta.
Totta kai ymmärrän, että helpointa olisi saada lapsi lähikouluun, samaa tuskailtiin meillä aikanaan mutta eri syystä.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:50"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:40"]
En usko että tuollainen olisi lapsen etu ja siksi sitä tuskin noin päätettäisiin. Eikö lähikoulussa ole mitään ruotsinkielenopetusta? Saahan moni ei suomenkielinen äidinkielen opetusta ja tiedän että niihin ryhmiin on päässyt muitakin. Isä tuskin tekee mitään kompromissejä, mutta ainakin viranomaisille sinun tekemät kompromissit näyttäisivät hyvältä. Selvitä kauanko menee 7km koulumatkaan ja kuka sen maksaa. Oma lapseni vaihtoi luokkaa ja pihan lapset jäivät toiselle luokalle (sama koulu) kummasti hän vierottui pihan porukasta. Itse ajattelen, että laittaisin sinne missä kaveritkin on ja mihin ei tarvitse kulkea yksinää koulumatkoja.
[/quote]
Koulumatka kestäisi ruotsinkieliseen noin 30 min. Suomenkielinen on 300 m päässä. Matka ei olisi mikään ongelma jos lapsi olisi vaikka 10 vuotias, mutta on vasta 6 vuotias mennessään kouluun. Mielestäni sen ikäistä ei vaan voi pistää kulkemaan bussilla tuota matkaa yksin. Pysäkinvälejä tulee joku 10 kpl.
Haluaisin ehdottomasti että lapsen ruotsinkielentaito säilyy, en edes harkitsisi tällaista jos vaihtoehtoja olisi. En voi sitoutua kuljettamaan lasta joka aamu autolla kouluun, tai voisin jos isä olisi tekemässä edes puolet hommasta. Tuntuu epäreilulta laittaa lapsi aamuisin johonkin kerhoon vaikka klo 7.30 alkaen, kun koulu alkaisi vaikka klo 10. aamuista lapsi selviäisi varmasti hyvin yksin, jos herätä ennen kuin lähden töihin ja vaatteet yms aamupala on valmiina, jos lapsen koulumatka on 300 m päässä.
Ymmärrän isänkin tuohtumuksen mutta ei vaihtoehto ole missään nimessä se että lapsi muuttaa pois minun luotani. Eron jälkeen isä hylkäsi lapsen hetkellisesti, eli ei nähnyt tätä moneen kk. Lapsen perusturvallisuuteen kuuluu minä. Isä on muutenkin epävakaa, opiskee tällähetkellä, oli työtön monta vuotta, MT-ongelmaa, itsariyrityksiä, minun pahoinpitelyitä yms.
AP
[/quote]
Ymmärrän viimeisen kappaleen jälkeen miksi olet niin peloissasi tästä. Mun neuvoni sulle on, että ehdottomasti otat yhteyttä riitaisiin perheasioihin erikoistuneeseen asianajajaan ja haet yksinhuoltajuutta. Ja koita lopettaa se, että löydät kumpaakin tyydyttävän ratkaisun ongelmatilanteissa. Exäsi ei tule ikinä olemaan kuitenkaan tyytyväinen ja vaatii aina vain lisää. Tämän "epäreiluuden" tunteen kanssa oppii elämään ajan kanssa. Been there, done that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olette olleet jo käräjillä, niin sinulla on varmaankin asianajaja. Ota häneen ( ja lastenvalvojaan) yhteyttä asiasta.
On myös otettava huomioon, että lapsen oikea äidinkieli, eli se kieli, jota hän enemmän puhuu lähihuoltajan kanssa, onkin suomen kieli vaikka virallisesti se on ruotsi.
Älä turhaan murehdi, Mikään oikeus ei määrää lasta isän luokse sillä perusteella, että et jaksa kuljettaa lasta kouluun joka aamu.
Isä lopettakoon työnsä, jotta pääsee kuskaamaan aamuisin tai sitten kustantaa sen taksin. Lpasi on ruotsinkielinen, joten isä on velvollinen siitä ruotsin kielestä mpitämään huolen. Jos taas lapsi olisi suomenkielinen, niin sinä vastaisit kustannuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:08"]Isä lopettakoon työnsä, jotta pääsee kuskaamaan aamuisin tai sitten kustantaa sen taksin. Lpasi on ruotsinkielinen, joten isä on velvollinen siitä ruotsin kielestä mpitämään huolen. Jos taas lapsi olisi suomenkielinen, niin sinä vastaisit kustannuksista.
[/quote]
Ei todellakaan ole lapselle parasta olla päivittäin tekemisissä noin epävakaan ihmisen kanssa! Ja vaikka isä suostuisi tähän: mitä äiti tekee sitten, kun isä ei vain vie/hae lasta kouluun/koulusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:50"]
Isä on muutenkin epävakaa, opiskee tällähetkellä, oli työtön monta vuotta, MT-ongelmaa, itsariyrityksiä, minun pahoinpitelyitä yms.
AP
[/quote]
Ja tällaisten kanssa ei kannata tehdä niitä lapsia. Miksi teit? Etkö muka huomannut piirteitä hänessä? Yhtäkkiä muuttui tuollaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:50"]
Isä on muutenkin epävakaa, opiskee tällähetkellä, oli työtön monta vuotta, MT-ongelmaa, itsariyrityksiä, minun pahoinpitelyitä yms.
AP
[/quote]
Ja tällaisten kanssa ei kannata tehdä niitä lapsia. Miksi teit? Etkö muka huomannut piirteitä hänessä? Yhtäkkiä muuttui tuollaiseksi?
[/quote]
Tollaiset muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa eikä niitä toisen kanssa eläessä huomaa/osaa kyseenalaistaa. Kaikkeen tottuu ja oma suhteellisuudentaju katoaa. Itsetunto murskautuu ja kyseenalaistaa itsensä. Joykut ihmiset ovat todella taitavia sälyttämään syyn aina toisille. Ehkä siksi, että oikeasti eivät näe vikaa itsessään. Been there, done that. Meidän lapset ovat sivan ihania!
Kiitos vastauksista.
Olen käynyt aamun ajan isän kanssa kirjeenvaihtoa asiasta, ja todella ymmärtänyt hänen tuohtumustaan ja yrittänyt perustella ratkaisuani. Olen kokoajan sanonut että mikäli isä muuttaisi vaikka lähemmäs meitä, hän voisi viedä lasta kouluun jne. Olen oikeasti yrittänyt keksiä vaikka ja mitä. MIKÄÄN EI KÄY. Mutta nyt viestit koostuvat aiheesta minä ja nykyinen parisuhteeni. Mies siis latelee faktoja siitä kuinka nykyinen mieheni on minulle väärä ja tulemme eroamaan jne. En kommentoi näihin, vaan sanoin että juttelen ainoastaan lapseen liittyvistä asioista. Mies jankkaa tästä. Vaatii että asiasta pitää puhua puhelimitse, mutta se on todistettu mahdottomaksi miehen raivotessa ja lyödessä luuria korvaan. Lastenvalvojan kanssa isä on muutentulehduttanut välinsä, eli käyttäytynyt ala-arvoisesti näissä tapaamisissa. (heitellyt minua tavaroilla, huoritellut, häipynyt kesken tapaamisen.. syyttänyt minua lapseni murhayrityksista jne älytöntä) Mutta, uskokaa tai älkää, yritän SILTI että lapsella säilyisi isä ja äiti ja yritän että lapsi olisi paljon isänsä kanssa. vaikka mieli tekisi lyödä hanskat tiskiin.
Ehkäpä teen kuten se yksi kirjoittaja neuvoi. Lopetan kompromissien etsimisen koska ikinä isälle ei tule mikään kelpaamaan. Ilmoitan lapsen suomenkieliseen kouluun ja sillä hyvä.
AP
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:16"]
Kiitos vastauksista.
Olen käynyt aamun ajan isän kanssa kirjeenvaihtoa asiasta, ja todella ymmärtänyt hänen tuohtumustaan ja yrittänyt perustella ratkaisuani. Olen kokoajan sanonut että mikäli isä muuttaisi vaikka lähemmäs meitä, hän voisi viedä lasta kouluun jne. Olen oikeasti yrittänyt keksiä vaikka ja mitä. MIKÄÄN EI KÄY. Mutta nyt viestit koostuvat aiheesta minä ja nykyinen parisuhteeni. Mies siis latelee faktoja siitä kuinka nykyinen mieheni on minulle väärä ja tulemme eroamaan jne. En kommentoi näihin, vaan sanoin että juttelen ainoastaan lapseen liittyvistä asioista. Mies jankkaa tästä. Vaatii että asiasta pitää puhua puhelimitse, mutta se on todistettu mahdottomaksi miehen raivotessa ja lyödessä luuria korvaan. Lastenvalvojan kanssa isä on muutentulehduttanut välinsä, eli käyttäytynyt ala-arvoisesti näissä tapaamisissa. (heitellyt minua tavaroilla, huoritellut, häipynyt kesken tapaamisen.. syyttänyt minua lapseni murhayrityksista jne älytöntä) Mutta, uskokaa tai älkää, yritän SILTI että lapsella säilyisi isä ja äiti ja yritän että lapsi olisi paljon isänsä kanssa. vaikka mieli tekisi lyödä hanskat tiskiin.
Ehkäpä teen kuten se yksi kirjoittaja neuvoi. Lopetan kompromissien etsimisen koska ikinä isälle ei tule mikään kelpaamaan. Ilmoitan lapsen suomenkieliseen kouluun ja sillä hyvä.
AP
[/quote]
En keskustelisi muista kuin tapaamisasioista edes postitse.
Ilmoitat sen lapsen sinne lähikouluun.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:16"]
Kiitos vastauksista.
Olen käynyt aamun ajan isän kanssa kirjeenvaihtoa asiasta, ja todella ymmärtänyt hänen tuohtumustaan ja yrittänyt perustella ratkaisuani. Olen kokoajan sanonut että mikäli isä muuttaisi vaikka lähemmäs meitä, hän voisi viedä lasta kouluun jne. Olen oikeasti yrittänyt keksiä vaikka ja mitä. MIKÄÄN EI KÄY. Mutta nyt viestit koostuvat aiheesta minä ja nykyinen parisuhteeni. Mies siis latelee faktoja siitä kuinka nykyinen mieheni on minulle väärä ja tulemme eroamaan jne. En kommentoi näihin, vaan sanoin että juttelen ainoastaan lapseen liittyvistä asioista. Mies jankkaa tästä. Vaatii että asiasta pitää puhua puhelimitse, mutta se on todistettu mahdottomaksi miehen raivotessa ja lyödessä luuria korvaan. Lastenvalvojan kanssa isä on muutentulehduttanut välinsä, eli käyttäytynyt ala-arvoisesti näissä tapaamisissa. (heitellyt minua tavaroilla, huoritellut, häipynyt kesken tapaamisen.. syyttänyt minua lapseni murhayrityksista jne älytöntä) Mutta, uskokaa tai älkää, yritän SILTI että lapsella säilyisi isä ja äiti ja yritän että lapsi olisi paljon isänsä kanssa. vaikka mieli tekisi lyödä hanskat tiskiin.
Ehkäpä teen kuten se yksi kirjoittaja neuvoi. Lopetan kompromissien etsimisen koska ikinä isälle ei tule mikään kelpaamaan. Ilmoitan lapsen suomenkieliseen kouluun ja sillä hyvä.
AP
[/quote]
Oh, kai olet tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkaamisesta, mitä esim. huoraksi kutsuminen on puhumattakaan siitä, että toinen syyttää sinua rikoksesta ( murhayritys) , jota et ole tehnyt? Sinullahan olisi todistajakin eli se lastenvalvoja.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:16"]Kiitos vastauksista.
Olen käynyt aamun ajan isän kanssa kirjeenvaihtoa asiasta, ja todella ymmärtänyt hänen tuohtumustaan ja yrittänyt perustella ratkaisuani. Olen kokoajan sanonut että mikäli isä muuttaisi vaikka lähemmäs meitä, hän voisi viedä lasta kouluun jne. Olen oikeasti yrittänyt keksiä vaikka ja mitä. MIKÄÄN EI KÄY. Mutta nyt viestit koostuvat aiheesta minä ja nykyinen parisuhteeni. Mies siis latelee faktoja siitä kuinka nykyinen mieheni on minulle väärä ja tulemme eroamaan jne. En kommentoi näihin, vaan sanoin että juttelen ainoastaan lapseen liittyvistä asioista. Mies jankkaa tästä. Vaatii että asiasta pitää puhua puhelimitse, mutta se on todistettu mahdottomaksi miehen raivotessa ja lyödessä luuria korvaan. Lastenvalvojan kanssa isä on muutentulehduttanut välinsä, eli käyttäytynyt ala-arvoisesti näissä tapaamisissa. (heitellyt minua tavaroilla, huoritellut, häipynyt kesken tapaamisen.. syyttänyt minua lapseni murhayrityksista jne älytöntä) Mutta, uskokaa tai älkää, yritän SILTI että lapsella säilyisi isä ja äiti ja yritän että lapsi olisi paljon isänsä kanssa. vaikka mieli tekisi lyödä hanskat tiskiin.
Ehkäpä teen kuten se yksi kirjoittaja neuvoi. Lopetan kompromissien etsimisen koska ikinä isälle ei tule mikään kelpaamaan. Ilmoitan lapsen suomenkieliseen kouluun ja sillä hyvä.
AP
[/quote]
Et voi päättää kouluasiaa yksin, jos teillä on yksinhuoltajuus, ikävä kyllä. Tai siis isältä ainakin pitäisi myös pyytää nimi papereihin. Sun homma ei kuitenkaan ole huolehtia siitä vaan virkamiesten. Suosittelen silti yksinhuoltajuuden hakemista. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että näkeekö isä lastaan vai ei. Yksinhuoltajuus tarkoittaa vain sitä, että sun ei tarvitse pyytää isältä lupaa tehdessäsi lapsen elämää koskevia päätöksiä. Ja tosiaan se voidaan määrätä, vaikka molemmat vanhemmat olisivat ihan "kunnollisia", jos he eivät pääse keskenään sopuisiin ratkaisuihin.
Vain porvoossa on tällasia paikkakuntia ja ihmisiä.