Lue keskustelun säännöt.
Mitä ette tienneet raskaudesta/synnytyksestä/vastasyntyneistä
20.11.2014 |
Tuli vaa ittelle mielee kun sain esikoisen, vaikka siis kaikki kirjat ja vihkoset luettu vauvoista ja muusta meinasin saada sydärin synnärillä kun vauvalla tuli eka iso musta läjä kakkaa, en ollu koskaan kuullutkaa tuollaisesta :D
Ja toinen oli että pitääkö mulla pestä nännit aina imetyksen jälkeen, kätilö varmaa ihmetteli mikä tumpelo olin :)
Kommentit (119)
Se, että mieslääkäri (varmaan nainenkin vois?) yrittää väkisin tehdä sisätutkimusta juuri kun supistaa ihan saatanasti. Tajusihan se lopettaa kun potkaisin kuulemma kunnolla suoraan leukaan :D Mies on kertonut jälkeenpäin...
Se, että vedän ilokaasua kuin hengenhädässä eikä tapahdu mitään. Hulluna yritän kiskoa sitä että auttais ees jotain ja mies sanoo opiskelijalle, että noi letkut ei oo tossa seinässä kiinni... Sitten myöhemmin, kun ne oli kiinni, kiskoinkin samaan tahtiin ja ei olis saanu ku pari kertaa vetästä. Sitten sitä jo oksennettiinkin urakalla pahvikippoon :(
Se, että kohtu voi avautua 9 senttiin, kestät kaiken sen saatanallisen tuskan ja kivun ja haluat oikeasti synnyttää alateitse ja sitten 36 tunnin synnytyksen jälkeen lääkäri ilmoittaa, ettei se lapsi kertakaikkiaan mahdu ulos. Ikinä. Pitäisi olla alle 2 kiloinen, että tulisi. Liian ahdas lantion ala-aukeama :(
Se, että sektion jälkeen hoitajat ei millään meinaa uskoa, että en missään tapauksesssa halunnut vauvaa vauvalaan, vaan hoitaa itse. Mies oli vauvan kanssa sen aikaa, kun selvisin pöllyistä. Onneksi hyväksyivät mukisematta sen, etten halunnut vauvalle tuttia, enkä mitään lisämaitoja, ennenkuin itse tulin antamaan ensimaitoa.
Se, että pissahädän tunnetta ei olut päiväkausiin, lämmintä vettä suihkuttamalla pöntöllä istuen pissa alkoi tulla. Jälkivuoto viikkotolkulla.
Se, että maidon nousu rintoihin oli niin kivuliasta. Suihkutissit :)
Se, että rakkaus vauvaan syttyi heti, vaikka olin aivan kauhuissani, ettei äidinvaistot syty kun menikin sektioon (joo, eka lapsi ja luettu aivan liikaa kaikkea vauva-aiheesta, ja joo, tiedän, että ei kaikilla välttis heti sytykään).
Se, että yhtäkkiä joku onkin oikeasti täysin riippuvainen sinusta. Imetysuskonto vitutti, vaikka itse onnistuinkin imettämään pitkään jne.
Oi tätä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut yllätti se, että imetys voi epäonnistua koska vauva ei vaan osaa imeä. Olin vain kuullut maidon loppumisesta tai riittämättömyydestä. En ollut tiennyt, että vika voi olla vauvassakin.
Mä huomasin että mulla oli kolmas nänni tissin alapuolella, luulin aina että se on luomi :D raskausaikana se kasvoi ja ihmettelin että miten noi liivit on aina märät tosta tissin alta imettäessä. Vilkaisin peliin ja puristi "luomea" ja maitoahan sieltä tuli :D mun veljelläkin on kolmas nänni ja näköjään munkin poika peri sen...
Että synnäriltä saa parhaat alushousut synnytyksenjälkeiseen elämään. Että sektiopöydälle voi nukahtaa (näin tein siinä vaiheessa kun minua kursittiin kokoon ja vauva oli jo miehen hoidossa). Että leikkaussalissa on niin paljon porukkaa. Miten IHANALTA ensimmäinen suihku homman jälkeen tuntuu (vaikka vauva pitää siksi hetkeksi jättääkin). Miten usein vastasyntynyt saattaa kakata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tiennyt että rinnat voivat vuotaa jo raskauden aikana niin paljon. Hillittömät vesimelonitissit tuli myös puun takaa. Oli yksinkertaisesti pakko pumpata ne tyhjiksi koska en kestänyt sitä oloa. Enkä osannut odottaa sitä kauheata ummetusta synnytyksen jälkeen - muistaakseni vasta kahdeksantena päivänä sain neljän microlaxin jälkeen vatsan toimimaan. Minulla alkoi myös hiki haista järkyttävän pahalle parin viikon päästä synnytyksestä. Kainalohiki oli suht ok mutta hyi sitä tissivakohikeä!
Moni edellä lueteltu yllätti minutkin, mutta myös se imetysajan sairas hikoilu. Yökkäri märkänä monta kertaa yössä! Aiemmin olin ajatellut, että hormonien vaikutukset on vähän turhaa puhetta, vaan kuinkas kävikään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 20:52"]
Minut yllätti se, että imetys voi epäonnistua koska vauva ei vaan osaa imeä. Olin vain kuullut maidon loppumisesta tai riittämättömyydestä. En ollut tiennyt, että vika voi olla vauvassakin.
[/quote]
Miksi alapeukku?
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 21:17"]Mä huomasin että mulla oli kolmas nänni tissin alapuolella, luulin aina että se on luomi :D raskausaikana se kasvoi ja ihmettelin että miten noi liivit on aina märät tosta tissin alta imettäessä. Vilkaisin peliin ja puristi "luomea" ja maitoahan sieltä tuli :D mun veljelläkin on kolmas nänni ja näköjään munkin poika peri sen...
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllätyin siitä, että synnytyksen jälkeinen yöhikoilu oli jotain jäätävää. Joka yö oli lakanat ihan litimärät ja piti vaihtaa joka aamu.
Mä ajattelin, että pahan raskauspahoinvoinnin, tukalan olon ja synnytyksen jälkeen elämä oikeesti helpottuu kun saa vauvan syliinsä. Siitähän ne vaikeudet vasta alkoi! Imetys tökki pahasti, tuli koliikkia, suuritarpeinen vauva (ei viihtynyt muualla kuin sylissä ekat 2kk), yösyötöt tunnin kahden välein...mä olin niin väsynyt että elin sumussa puol vuotta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 20:52"]
Minut yllätti se, että imetys voi epäonnistua koska vauva ei vaan osaa imeä. Olin vain kuullut maidon loppumisesta tai riittämättömyydestä. En ollut tiennyt, että vika voi olla vauvassakin.
[/quote]
Miksi alapeukku?
[/quote]
En ole tuo alapeukuttaja, mutta vastaan kuitenkin. Tässä taustalla on todennäköisesti se, että jotkut haluavat ottaa imetyksen onnistumisesta täyden kunnian vain itselleen. Ei ymmärretä, että imetys on kahden ihmisen yhteistyötä: äidin ja vauvan. Minulla ensimmäinen lapsi ei koskaan osannut ottaa nänniä suuhunsa, ei koskaan. Toisen lapsen kohdalla taas imetys sujui kun vain laittoi tissin suuhun.
Minä luulin, että supistukset sattuvat ihan koko vatsaan, kun synnytys alkaa, mutta nehän sattuivatkin vain ihan alhaalla. Loogistahan se on jos kipu tulee kohdunsuun avautumisesta, mutta jotenkin en ollut sisäistänyt asiaa. Ja kun kaikki sanoivat että "kyllä sä sitten tiedät mitkä on niitä synnytyssupistuksia eikä harkkasuppareita", niin ihmettelin siinä kotona monta tuntia että kun on vähän hankala olo :D lopulta kun synnärille lähdettiin niin olinkin jo 8cm auki.
Kun vauva-arkeen alettiin kotona tottua, niin miehelle ilmeisesti tuli yllärinä minun hormonisekoiluni. Hän tunnusti pitäneensä puheita baby bluesista ja synnytyksenjälkeisestä masennuksesta vähän höpöhöpöjuttuina, mutta sanoi että taitaa niissä sittenkin olla jotain perää, koska en kuulemma ollut ollut ihan oma itseni :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut osannut varautua siihen, että mulla olisi korvat tukossa koko raskausajan. Toisen raskauden kohdalla tiesin ennen raskaustestiäkin olevani raskaana juuri siitä, että korvat alkoivat olla tukossa. Synnytyssaliin on tuo vaiva molemmilla kerroilla jäänyt samoin kuin muutkin raskausvaivat.
Itse synnytyksessä yllätyksenä tuli se, miten hyvän mielialan kropassa jylläävät endorfiinit voivat saada aikaiseksi. Varsinkin avautumisvaiheen alkupuolella supistusten välillä olo oli uskomattoman hieno.
Jälkisupistuksista ei ollut kukaan varoittanut. Varsinkin imettäessä supistukset olivat todella rajuja.
Minulle tuli myös yllätyksenä se, että ensimmäiset kuukautiset voivat tulla jo kuukauden päästä synnytyksestä (täysimetyksestä huolimatta).
Opin myös, että hyviä imettäjiä ei ole olemassakaan: on vain vauvoja, jotka osaavat luonnostaan imeä, sitten on niitä vauvoja, jotka tarvitsevat imemiseen apua (rintakumeja, harjoittelua, erikoisia imetysasentoja yms.) ja sitten niitä vauvoja, jotka eivät siihen pysty yritti äiti miten paljon tahansa (syynä suun rakenne tms.). Ja että imetys on yhteispeliä vauvan kanssa.
Luin jostain että synnytys on orgastinen kokemus. Paskan marjat!
Kaksi helppoa synnytystä takana, nyt odottelen iltatähteä.
Ekalla kerralla olin synntyksen jälkeen aivan äimissäni niistä sairaalan verkko-alushousuista ja julmetun kokoisista vaipoista mitä äideille oli tarjota. Eihän sen vaipan kanssa pystynyt normaalisti edes liikkumaan, tokalla kerralla otin tukun omia siteitä ja alushousuja mukaan. Muistan edelleen kun seisoin suihkun jälkeen ja katsoin niitä vaippoja, että nyt on jäänyt kavereilla kertomatta muutama juttu :D
Synnäriltä ei niin vain lähdetäkään omissa normihousuissa kotiin, samoissa äitiyshousuissa piti lähteä kun näytin edelleen siltä kuin olisin ollut paksuna.
Jälkisupparit olivat tosi kivuliaita, piti pyytää moneen otteeseen kipulääkettä
Ettei lapsivesi aina tulekaan, tai että se tulee niin salakavalasti, ettei sitä huomaa. Ekassa synnytyksessä lapsivettä ei löytynyt mistään, epäilen sen solahtaneen kotona pönttöön pissalla käynnin yhteydessä, tokassa ja kolmannessa kätilö puhkaisi kalvot. Jospa neljännessä sais kokea normaalit vedet.
Sekin tuli yllätyksenä, ettei sitä tiedäkään, onko synnytys alkanut oikeasti, vaikka olis kuinka kokenut synnyttäjä. Kolmannen kohdalla vannoin varmaan viidesti, että nyt on tosi kyseessä, sen verran oikean oloisia ja kivuliaita supistuksia tuli!
Jälkisupistukset voi ja ovat todella kivuliaita synnytyksen jälkeen eikä synnytystapa vaikuta. Jälkisupparit tekee saakelin kipeää, jopa pahempaa kuin synnytyksen alussa. Hellä kätilö ois tässä aika tarpeen, kovakourainen saa tämänkin tuntumaan vielä kaameammalta.
Hiki virtasi pitkin kasvoja ähinän kera kun hoitsu syöksyi painelemaan vatsaan ja toinen. Puristin rystyset valkosina sängyn laidoilta itkien onko ihan helvetin pakko ja kuulema on. Sitä hyytynyttä verta voi holahtaa sangosta heittämällä alapäästä kätilöiden kilpapainamisen lomassa. Voi perse että sattui. Sattui niin paljon, että päätin ettei ikinä enää..No toista odotellessa mutta huonoja fiiliksiä on.
Mulle kätilö sanoi vaan aina pari krt päivässä, että nyt ei auta kuin kärsiä, verta vuotaa ja hyytyy mun sisään, pakko painella jotta kaikki tulee ulos..Hyi :s Tässä voitaisiin kuunnella kuitenkin äitiäkin. Teki niin pahaa että alkoi oksettamaan ja taju heittelehti, tavaraa tuli ihan ilman paineluakin. Myös se kätilöiden pöksyyn kurkistelu ja nännien runnominen ärsytti. Ihan kuin oma keho olisi vain esine
Raskaudesta: että elämä on ihan samanlaista kuin ennenkin. Ja, että monestakin raskaudesta voi kroppa selvitä suhteellisen kivan näköisenä.
Synnytyksestä:Että se on niin helkatin kivuliasta, tai tiesin, että on, mutta en tajunnut kuinka paljon supistukset voi sattua!
vastasyntyneestä: että se ällöttävä sinappinen vauvankakka, ei olekaan yhtään ällöttävää kun se on oman vauvan <3