Lue keskustelun säännöt.
Mitä ette tienneet raskaudesta/synnytyksestä/vastasyntyneistä
20.11.2014 |
Tuli vaa ittelle mielee kun sain esikoisen, vaikka siis kaikki kirjat ja vihkoset luettu vauvoista ja muusta meinasin saada sydärin synnärillä kun vauvalla tuli eka iso musta läjä kakkaa, en ollu koskaan kuullutkaa tuollaisesta :D
Ja toinen oli että pitääkö mulla pestä nännit aina imetyksen jälkeen, kätilö varmaa ihmetteli mikä tumpelo olin :)
Kommentit (119)
Ai niin, mitä osaatte kertoa hengityksestä synnytyksen aikana? Joku kirjoitti nähneensä koiransa synnytyksen ja piti sitä hyvänä apuna. Miten se koira sitten hengitti? :)
T. 83
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppuraskaudessa mahasta kuului iltaisin naksuttelua :) eka kerralla luulin et kalvot puhkes mutta ei...
ihan kirkas,selvä naks,naks. Mieskin kuuli ne. En tiedä vieläkään mistä ääni tuli, jotkut väittää kalvojen naksuvat, toiset että vauvan nivelet naksuu.
se oli hassua :)
Minun lapseni ovat jo isoja, mutta kotikuntani sairaala oli aika alkeellinen. Terveysside jälkivuotoon oli valtava vaippa, jonka molemmissa päissä oli kuitukankaasta " narut". Äidin vyötärön ympäri sidottiin kuminauha ja nuo siteen narupäät solmittiin kiinni kuminauhaan. Eli tyyliin sumopainija. Siellä se verestä likomärkä rätti heilui mukana. Päällyshousuja ei tietenkään ollut, kauhtunut aamutakki vain. Verivana kulki joka äidin perässä käytävillä. :D
Rinnat sidottiin pitkällä, paksulla puuvillakankaalla tiukasti kiinni kehoon. Maito ei vuotanut, rinnat eivät saaneet kylmää eivätkä kuulemma alkasi roikkumaan niin helposti. Hakaneulalla kiinni vaan.
Mutta kaikkein hassuinta oli, että kukaan henkilökunnasta ei kertonut, miten noita tuotteita käytetään. Sanottiin vain, että pesuhuoneessa on "rintaliinoja" ja siteitä, hae sieltä. Me ensisynnyttäjät sitten yritimme porukalla keksiä, mikä niiden funktio oli, kun emme kehdanneet kysyä. :D Piti esittää niin Vuoden äitiä.
Tämä kaikki 80-luvun lopulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 23:25"]
Ettei lapsivesi aina tulekaan, tai että se tulee niin salakavalasti, ettei sitä huomaa. Ekassa synnytyksessä lapsivettä ei löytynyt mistään, epäilen sen solahtaneen kotona pönttöön pissalla käynnin yhteydessä, tokassa ja kolmannessa kätilö puhkaisi kalvot. Jospa neljännessä sais kokea normaalit vedet. Sekin tuli yllätyksenä, ettei sitä tiedäkään, onko synnytys alkanut oikeasti, vaikka olis kuinka kokenut synnyttäjä. Kolmannen kohdalla vannoin varmaan viidesti, että nyt on tosi kyseessä, sen verran oikean oloisia ja kivuliaita supistuksia tuli!
[/quote]
Lapsivettä en minäkään ole ikinä nähnyt, vaikka olen kolme lasta synnyttänyt. Limatulpista puhumattakaan.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 09:28"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 23:25"]
Ettei lapsivesi aina tulekaan, tai että se tulee niin salakavalasti, ettei sitä huomaa. Ekassa synnytyksessä lapsivettä ei löytynyt mistään, epäilen sen solahtaneen kotona pönttöön pissalla käynnin yhteydessä, tokassa ja kolmannessa kätilö puhkaisi kalvot. Jospa neljännessä sais kokea normaalit vedet. Sekin tuli yllätyksenä, ettei sitä tiedäkään, onko synnytys alkanut oikeasti, vaikka olis kuinka kokenut synnyttäjä. Kolmannen kohdalla vannoin varmaan viidesti, että nyt on tosi kyseessä, sen verran oikean oloisia ja kivuliaita supistuksia tuli!
[/quote]
Lapsivettä en minäkään ole ikinä nähnyt, vaikka olen kolme lasta synnyttänyt. Limatulpista puhumattakaan.
[/quote]
Ja jatkan vielä: kolmannen lapsen kohdalla minulle tuli ainoastaan yksi, valtavan kova supistus, jonka jälkeen kohdunsuu oli täysin auki. Onneksi asuimme silloin sairaalan pihapiirissä ja ymmärsin lähteä saman tien sairaalan ovesta sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkeasti vain yrittämään, ei se kaikki niin kamalaa ole! Keskiraskaudessa sujui ihan hyvin. Ei ollut liikaa mahaa, mutta sen verran, että näytti söpöltä. Iho ja hiukset voivat hyvin. Jaksoin urheilla, kahvakuula heilui kuin vettä vaan. Seksi oli hyvää ja hormonit hyrisi. Ja jonkin aikaa ennen kuin vauva alkoi painaa joka paikkaan, nukuinkin aivan sairaan makeasti.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 19:07"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 14:07"]
Siitä kohdun painelusta synnytyksen jälkeen en etukäteen tiennyt. Kyllä teki kipeää, ja tietysti kohtu vielä tyhjeni huonosti.
[/quote]
Anteeksi mitä? Voisiko joku kertoa aiheesta lisää? Kuukelilla löytyy vain keskusteluja 8 vuoden takaa, joten nykypävän informaatio olisi paikallaan...
[/quote]
Kohtua painellaan, että sieltä saadaan kaikki rojut ulos. Jouduin sektioon ja luulin, että mut ois ns. siivottu siellä, mutta niin vain osastolle tultiin painelemaan vatsaa. Olin tosi huuruissa lääkkeistä, mutta silti sattui!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tienny että ponnistaessa voi syntyä muutakin kuin vauva, ennenkuin sattu toisessa synnytyksessä itelle. En kerenny enää vessaan ku piti jo alkaa ponnistaa:)
Ja synnytyksen jälkeen peräpukamat ja vasta kolmannen raskauden jälkeen.
Ainoa mikä yllätti oli se loiskahdus, mikä kuului kun nousin sängyltä ekan kerran ja veret holahti lattialle.
Lisäksi jälkivuodon määrä yllätti.
Toisella kerralla pääsi kätilö yllättämään kun alkoi painelemaan mun mahaani. Sattui niin saaaaaatt... tosi paljon, mutta ymmärsi lopettaa kun toisen kerran jälkeen sanoin että jättää koskematta.
"meillä on tää ohjeistus että pitää painella"
- no mä ohjeistan nyt että ei pidä. Näpit irti mun mahastani.
Uskoihan se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäsin epiduraalin laittoa kamalasti, itkeä tuhersin kun anestesialääkäri tuli huoneeseen, mutta eihän sitä edes huomannut kun se laitettiin! Mut piti kesken synnytyksen katetroida ja kiljuin ja huusin kun luulin että sekin sattuu mutta hups, eihän sitäkään edes huomannut. Hoidon ja palvelun tasosta yllätyin kans, tosi positiivisesti! Jyväskylän synnärille peukut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 17:20"]Mulla oli niin helppo raskausaika, että vieläkin ihmettelen, mitä ovat liitoskivut, turvotus, se ettei jaksa liikkua yms. Olin vikaan päivään asti liikkeellä ja tuntui ihan normaalilta. Toivottavasti jäävät mulla vain teoria-asteelle, jos joskus päätän toista yrittää. Mutta ne raskausarvet. Olin öljynnyt ja rasvannut mahaa ja hermoillut raskausarvista, mutta niitä ei tullutkaan yhtään. Mutta auta armias, ne tulivat tisseihin, kun maito yhtäkkiä nousi. Olin ihmetellyt, kun kaikki sanoi että raskausaikana tissit kasvaa, no eipä vaan mulla. Sen takia varmaan niihin tulikin ne arvet, kun eivät kasvaneet odotusaikana vaan kaikki yhdessä yössä. Harmittaa, en kyllä tiedä olisiko öljyäminen auttanut mitään. [/quote] Ihan samat kokemukset, paitsi että en rasvannut ja öljynnyt mahaa (mutta silti ei tullut mahaan raskausarpia). Eli olen kokenut kolme fyysisesti helppoa raskautta. Synnytystenkin helppous ylätti. Minun mielestäni kivut olivat ihan siedettäviä. No ilokaasua otin, mutta se riitti oikein hyvin varsinkin ekassa ja tokassa synnytyksessä, kolmannestakin selvisin jotenkin sen turvin. Kolmannessa synnytyksessä koin kuitenkin myös todella kipeitä supistuksia (viimeisen tunnin ajan), ja ymmärsin, miksi moni haluaa epiduraalin. Eihän sellaista tuntitolkulla kestäisikään! Ikäviä yllätyksiä olivat synnytyksen jälkeiset kivut: vatsan painelu (aivan karseeta!), peräpukamat, alapää ihan tohjona ja kipeenä kaksi viikkoa (ekan synnytyksen jälkeen siis). Yllätyin, että mun AA-kuppikoon rinnoista tuli niin valtavasti maitoa. Suihkutissit. Toisesta tissistä suihkusi samalla kun toisesta imetti. Kun rinnat oli täynnä, ne olivat ihan kivikovat ja vauvan oli vaikea saada otetta. Oi niitä aikoja..! ;)
[/quote]
Liitoskipuja tulee melko usein vasta toisessa raskaudessa. Ja jos ekassa odotuksessa on paikat joutuneet venymään paljon, niin liitoskivut saattavat alkaa jo hyvin alkuvaiheessa odotusta.
Raskausarpien rasvaaminen on turhaa puuhaa. Se kudos mikä repeää, repeää sen verta syvältä ihonalaisessa kudoksessa, ettei mikään rasva imeydy niin syvälle. Toi on vielä vinkeän ristiriitaistakin; samat ihmiset jotka kauhistelee hiusten värjäämisiä, veivaa mahaansa ties mitä liemiä kun toivovat ettei raskausarpia tule.
Enempi se on kiinni siitä, paljonko ja miten nopeasti painoa tulee. Ja mahan kohdalla kannattaa muistaa tukea sitä vatsaa tukiliivin avulla niin ei kudokset joudu tiukille. Lisäksi se on vielä perinnöllistäkin osittain; eli jos äitisi iho on kuin pakanamaan kartta, niin saattaapi sullekin tulla.
Imetys ei rupsauta rintoja, odotusaika ja väärän kokoiset liivit sen tekee. Rintakudos kasvaa odotusaikana ja silti harva odottaja vaihtaa liivikokoa, vaan venuttaa perässään niitä samoja vanhoja mitä ennen odotustakin. Ja sitten rintakudos onkin jo venähtänyt mutta sen huomaa vasta imetysajan jälkeen ja syyttää imetystä siitä ettei enää tissit niin terhakkaasti uhmaa painovoimaa.
Bonussektori:
maitoa voi tulla imettäessä muualtakin kuin vain nännistä. Sitä saattaa tihkua nännipihastakin. SE se vasta jännää on ekoilla kerroilla :)
Yllätyin, että raskausarvet ovat ikuiset. Toki ovat hieman haalenneet, mutta edelleen 10v raskaudesta ja arvet näkyvät
Kun maito nousi niin se tissien koko kyllä yllätti aivan täysin! Onneksi ei tullut ostettua ennen synnytystä liivejä, olisin kyllä ostanut liian pieniä. Miehen ilme oli aika legendaarinen kun se tuli meitä laitokselta hakemaan ja mun tissit oli yön aikana paisunut aivan valtaviksi.
86:
Kohtua painellaan, jotta se supistuisi ja verenvuoto loppuisi.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 20:27"]
86: Kohtua painellaan, jotta se supistuisi ja verenvuoto loppuisi.
[/quote]
Jälkisupistukset ovat sitä varten että kohtu supistuu luonnollisella tavallaan. Tuo painelu on muka auttamista tuossa prosessissa, mutta ei todellakaan tarpeellista.
Että lasta ei alakaan rakastaa sen synnyttyä. Minulla meni yli puoli vuotta.
Ah, voi tätä kauhua ja jännitystä vatsan pohjassa joka tulee, kun lukee näitä juttuja! :O miten ihmeessä näistä voi selvitä? Apua :/
Meillä on pian ajankohtaista jättää ehkäisy pois. Toisaalta mietin, kannattaako näitä keskusteluja lukea. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että parempi varautua kaikkeen. Jos vaikka yllättyis sitten positiivisesti :-)
T. Oikeasti kauhea jännitys ja pelkokin tuli taas