70-luku, minkä ikäinen olit, vieläkö muistat?

miten se lee cooper mainos meni, peffasta tiukat reisistä svengaa?

1977 keväällä olin niiiin ihastunut. Elämää suurempi tunne. Kun loppui, luulin etten iiikinä toivu ja unohda. Ja ettei kukaaaan koskaaaan ole kokenut samaa. Olin siis 16v.

Täytin 10 vuotta vuonna 1970. Paljon urheilumuistoja. Näin Pelen pelaamassa MM-kisoissa, Suomen yleisurheilumenestys 70-luvun alussa, kiekkomaajoukkueen loputtomat pettymykset mitalijahdissa ja jalkapallomaajoukkueen rämpiminen mutasarjassa.

Oppikouluun menin 1971 ja ylioppilaaksi kirjoitin 1979. Televisio oli mustavalkoinen ja siinä 2 kanavaa. TV2 meni kesälomalle 70-luvun alussam joten jäi vain TV1. Lähetykset alkoivat n. klo 18 ja päättyivät useimpina iltoina  n. 22.30.

Aloitin koulun vuonna 70. Silloin oli koulua vielä lauantaisin. Lauantai oli lyhyt päivä ja opettaja luki satuja. Matematiikassa opeteltiin joukko-oppia, alkioita, unioneita, leikkauksia. Siitä on ollut hyötyä ohjelmointiharjoituksia tehdessä opiskellessa.

Meillä oli mustavalkotelevisio varmaan koko 70-luvun, vasta vuosikymmenen vaihteessa taidettiin vaihtaa väritelevisioon. Kanavia taisi olla yksi ja sitten tuli toinen. Ärsytti kovasti, kun suosikkisarjani Avaruusasema alfa siirrettiin kakkoselle ja se ei näkynyt meillä, tai ainakaan meidän telkkarissa, mihin olisi pitänyt hankkia joku lisälaite.

Yläasteella koulun tanssikurssilla opeteltiin kovasti Travoltan tanssiliikkeitä Saturday Night Feveristä.

Menin kouluun 1973 ja se oli Itä-Suomessa jo peruskoulu. Piirreltiin matematiikan tunnilla ympyröitä erilaisten alkioden ympärille.

Telkku oli mustavalkoinen putkitelkku ja vahvistinputket paloivat aina silloin tällöin ja telkka pimeni. Pahimmassa tapauksessa ei ollut varaputkia laatikossa, vaan piti odottaa seuraavaan päivään, kun kaupasta ostettiin uusia.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin koulun vuonna 70. Silloin oli koulua vielä lauantaisin. Lauantai oli lyhyt päivä ja opettaja luki satuja. Matematiikassa opeteltiin joukko-oppia, alkioita, unioneita, leikkauksia. Siitä on ollut hyötyä ohjelmointiharjoituksia tehdessä opiskellessa.

Meillä oli mustavalkotelevisio varmaan koko 70-luvun, vasta vuosikymmenen vaihteessa taidettiin vaihtaa väritelevisioon. Kanavia taisi olla yksi ja sitten tuli toinen. Ärsytti kovasti, kun suosikkisarjani Avaruusasema alfa siirrettiin kakkoselle ja se ei näkynyt meillä, tai ainakaan meidän telkkarissa, mihin olisi pitänyt hankkia joku lisälaite.

Yläasteella koulun tanssikurssilla opeteltiin kovasti Travoltan tanssiliikkeitä Saturday Night Feveristä.

Antenni, siihen toiseen kanavaan piti olla lisäantenni.

Vierailija kirjoitti:

Olin teini-ikäinen 70- luvulla. Radiosta tuli hyvää musiikkia vain Nuorten Sävellahja-ohjelmassa kerran viikossa ja vastaavassa ruotsinkielisen kanavan ohjelmassa. Näitä yritin nauhottaa kasettinauhurilla. Laatu oli huimaava. Telkkarista näin ensimmäisen kerran musavideon. Se oli Boney M ja Daddy Cool. Farkut oli järkyttävän kireitä persuksista ja reisistä ja leveitä lahkeista. Itse kaventelin ja äiti raivosi kun pilasin uudet kalliit farkut. Huulikiilto maistui mansikalta ja silmät rajattiin mustalla kajalilla. Koululla pidettiin konvia, joissa pääsi tanssimaan oman koulun poikien kanssa. Hitaat oli illan odotetuin tapahtuma.

Farkkukaupassa myyjän piti vetää mulle vetoketju kiinni, kun farkut oli niin kireät. Sitten ne piti kotona pestä heti juuriharjalla, että olisivat vähän kuluneemman näköiset. Ja taas oli niin kireät, että piti selälleen mennä makaamaan, että sai vetoketjun kiinni. Taisi ihan mustelmat tulla lonkkaluiden päälle, kun farkut kiristi.

Vierailija kirjoitti:

miten se lee cooper mainos meni, peffasta tiukat reisistä svengaa?

Muistelen, että peffasta istuu, reisistä svengaa.

Juotiin teininä minttu-suklaaviiniä maidon kanssa! Nyt yököttää ajatuskin.

Olin 21 v vuonna 70.

Menin naimisiin keväällä 71 ja esikoinen syntyi keväällä 73. Samalla opiskelin ja piipahdin synnyttämässä siinä sivussa. Kotiutumista seuraavana päivänä olikin tenttiin meno.

Onneksi se oli illalla.

Asuttiin vanhan omakotitalon yläkerrassa ja sitten otettiin isohko laina ja ostettiin oma asunto. Yksö 25 neliötä😅.

Hyvin mahduttiin.

75 muutettin pikkukaupungista Helsingin keskustaa. Minua peloteltiin, että landepaukut ei saa kavereita, mutta parissa viikossa puistossa tapasin muita äitejä, joista osa on edelleenkin ystäviä, vaikka kaikki ovat muuttaneet sinne ja tänne.

Ihania ihmisiä.

Muut äidit vahtivat lapsia, niin aina jokainen pääsi yksin kaupungille vähän shoppailemaan, vaikka kellään ei oikeasti ollut rahaa.

77 syntyi toinen lapsi ja hänen kanssaan olin myös aika pitkään kotona, vaikka tiukoilla oltiin.

Välillä tein yötöitä ja välillä oli joku lapsi hoidossa, sillä yhden pienipalkkaisen miehen tuloilla ei paljon juhlittu.

Apuna oli se taakse jääneen yksiön vuokratulo, joka meni kokonaan sen lainan lyhennyksiin.

Oltiin koko ajan yritetty säästää pientä pesämunaa ja saatiin yksiö myytyä, niin alettiin 79 keväällä rakentaa omaa taloa lähikuntaan, mistä sai ylijäämä tontin edullisesti.

Jouluksi 79 muutettiin puolivalmiiseen taloon. Muuttoluvan sai kun oli keittiö, vessa ja yksi huone valmiina.

Sitten alkaakin jo seuraava vuosikymmen.

70-luku oli nuoruuteni vuosikymmen , olin 16v 1970.

Se oli upeaa aikaa vaikka ei myöhemmissäkään valittamista ole.

Onneksi oli sallivat vanhemmat , sain "lennellä" aika vapaasti ja tulihan sitä tehtyä kaikkea älytöntä jopa vaarallista sen vapauden myötä. Mitään en kadu, mutta hieman ikävöin.

Olin lapsi 70-luvulla ja muistan kun vanhempi serkkuni (17-18 vuotias) käytti niin kireitä farkkuja että kun hän yritti vetää ne jalkaansa niin siinä ähräämisessä meni todella kauan aikaa. Kun hän oli saanut pitkän puurtamisen jälkeen farkut vedettyä tarpeeksi ylös, niin sitten alkoi taistelu napin ja vetoketjun kanssa. Sä tapahtui sängyssä selällään ja vatsaa piti vetää sisään ja olla hengittämättä kunnes nappi ja vetskari olivat kiinni.

Farkkujen lahkeet olivat leveät ja niin pitkät että laahasivat maata ja toimivat kurankerääjinä. Pyöräillessä ne piti kuulemma kiinnittää pyykkipojilla kiinni etteivät jääneet ketjujen väliin.

Kerkesin elää 70-lukua 5v ja pari kuukautta päällekin, mutta ei ole hirveästi muistoja kumminkaan. Muutettiin uuteen neukkukuutioon vajaat nelivuotiaana 1978, ja muistan, että kerrostalon ulkovuorauksen saumat olivat pehmeitä kosketella ja niissä oli joku tietty haju. Värimaailma 70-luvulta on jotenkin jäänyt mielikuva, että ne oli syksyisiä, siis räiskyvän keltaista, ruskeaa, myrkynvihreää, jopa punaistakin. En tykännyt.

Pidin paljon enemmän maltillisemmista 80-luvun lämpimän vaaleanruskeista sävyistä.

Yksi leikkipuisto on jäänyt mieleen, jossa joskus vieläkin olen unissani kiipeilemässä :D

Täyttäessäni seitsemän vuotta vuonna 1975 sain synttärilahjaksi radiomankan. Se oli menoa se, sillä tuohon aikaan tehtiin paljon hyvää musiikkia, ja myös 80-luvulla sitä tehtiin. Mutta 70-luvulta mieleen on jäänyt monen muun asian ohella sellainen juttu, että jopa Syksyn sävelessä kuuli hyviä biisejä. Mikko alatalo, Erkki Liikanen, Freeman ja mitä niitä oli. Sitten tietysti Rupettes, Hurriganes, Mud, Sweet... listaa voisi jatkaa.

Aika oli jotenkin vapaampaa kuin nykyaika. Olen onnellinen, että olen saanut viettää lapsuuteni ja nuoruuteni 70- ja 80-luvuilla. Minulle rock on aina ollut tärkeä osa elämää, ja noihin aikoihin sitä riitti.

Syntynyt -73. Seitkytluvusta muistan mm. päiväkotiajat, jossa leikittiin lääkärileikkejä ja hiihdettiin talvella karvahatut päässä lähipellolla ja juotiin ladossa kuumaa mehua. Äiti, jos ei ehtinyt hakea päiväkodista klo 17 mennessä, pääsin päiväkodin tädin kotiin odottelemaan. Sunnuntai-iltaisin katsottiin Pieni talo preeriallaa ja käytiin saunassa. Usein syötiin lämpimiä voileipiä, joissa oli paksu siivu lauantaimakkaraa ja juustoa.

Paljon touhuttiin ulkona ja alle kouluikäisinä pyöräiltiin pitkin kyliä ilman aikuista. Ja ilman kypärää, totta kai. Naapurin poika haki 6-vuotiaana isälleen isänsä pyynnöstä lähikaupasta askin punaista norttia ja olutta. Isä vain soitti kauppiaalle ja asia oli sillä selvä.

Tällaista oli elämä maalaiskunnassa lähellä pk-seutua.

Mä olen syntynyt kesäkuussa -79 eli muistikuvia ei sattumoisin ole 70-luvusta. :D 

Olin kuukauden, kun 70-luku loppui. Silti, olen elänyt 70-luvulla :D

Näitä on hauska lukea! 70-luku on jostain syystä aina kiehtonut minua, vaikka olen itse syntynyt -92.

Aloitin koulun 1975. Ekana päivänä satoi ja mulla oli uusi keltainen sadetakki. Oli tarkoitus, että kuljen lyhyen koulumatkan siskon ja veljen kanssa (olivat mua vanhempia), mutta he eivät tästä tykänneet vaan määräsivät minut kulkemaan 10m heidän takana :D. Koulunkäynti oli ihanaa, mutta niin oli myös kesälomat. Kaikki päivät juostiin metsissä ja uimarannoilla, koko kylän lapset yhdessä. Pikkukylässä oli hyvä kasvaa, lapsia oli paljon. 

1970 täytin 15 v, 1971 16 v, 1972 17 v, 1973 18 v, 1974 19 v, 1975 20 v, 1976 21 v, 1977 22 v, 1978 23 v, 1979 24 v ( sain esikoiseni) ja 1980 25 v.