Lue keskustelun säännöt.
Mies valittaa lapsen harrastuksesta
29.09.2021 |
Jos lapsen harrastus nousee toistuvasti keskustelujen aiheeksi parisuhteessa, onko väärin laittaa lapsi lopettamaan harrastuksensa?
Tilanne on siis seuraavanlainen: Meillä on 11-vuotias poika, joka käy höntsäjoukkueessa pelaamassa jalkapalloa kahdesti viikossa. Harrastusmaksu ei päätä huimaa, ja koska kyse on ei kovinkaan tavoitteellisesta hyvän mielen pelailusta, kuvioon ei kuulu pelireissuja, talkoita tms. Poikaa kuskataan treeneihin, koska matka on n. 30km per suunta.
Usein minä olen se, joka hoidan kuskaamisen, ja usein minä myös ehdin hoitaa harrastukseen liittyvät maksut. Toisena harrastuspäivänä miehellä on usein oma harrastuksensa, joten ymmärrettävää, että menee ennemmin sinne.
Mies on kuitenkin pari kertaa aiemminkin kritisoinut pojan harrastusta ja tuonut ilmi, ettei pidä siitä, että tätä joutuu kuskata noinkin pitkälle. Viime viikolla mies sitten räjähti, että tähän kuluu kaikki aika ja raha ja voimavarat. Näin ei mielestäni ole, mutta keskustelun päätteeksi tuli hirveän väsähtänyt olo ja ajatus siitä, että jos mies kerran toistuvasti ottaa tämän asian esille, niin antaa sitten olla. En jaksa kuskata lastamme, jos siitä pitää kuunnella aikuisen miehen valitusta.
Eilen ilmoitin miehelle, että en aio huomenna (tänään) ajella pojan kanssa futistreeneihin, ja mies alkoi päristä, että kyllä sinne nyt mennään, totta kai poika pitää viedä sinne jne.
Mikä hitto tässä nyt maksaa? Vien poikamme harkkoihin, mies valittaa. En aio viedä poikaamme harkkoihin, mies hiiltyy.
Kommentit (63)
Tätä voi jo sanoa kuskaamiseksi, huh.
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11160684
Näytä miehellesi tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuskataan yhtä lasta 6-7 kertaa viikossa harkkoihin; 4 kertaa baletti/jazztanssi ja 2-3 kertaa viikossa taekwondo. Eipä ole tullut ongelmaksi.
Itse en koskaan suostuisi tuommoiseen rumppaamiseen. Harrastuksiin suostuisin viemään max 2krt/vko, eikä mitään kalliita harrastuksia, jotka edellyttää kaiken maailman pelireissuja saatikka että pitäisi ruveta ilmaiseksi omien töiden jälkeen myymään harrastuspaikan nakkikioskilla yhtään mitään. Ihan järkytyin töissä, miten työkaverit omien töidensä päälle joutuvat näihin kaiken maailman kissanristiäisiin menemään melkein joka viikonloppu, toimimaan myyjinä ja portsareina, että lapsi voi harrastaa. Jos lapsi harrastaa, miksi vanhemman pitää vielä maksumiehenä toimimisen lisäksi itsekin osallistua tuolla panoksella? Jos oliskin kerran vuodessa myyjäiset, niin vielä siedettävää, mutta en omaa vapaa-aikaani uhraa ilmaisiin "töihin".
Lähtökohtaisesti jos ei ole lähellä harrastuksia, joihin lapsi (yli 10v) pääsee itse, niin jääkööt minun puolestani harrastamatta. Jos lapsen harrastuksesta tulee vanhemmille rasite, niin selvähän se, ettei sitä enää jatketa, koska 1. aikuisten ei tarvitse väsyttää itseään lapsen takia täysin uuvuksiin 2. lapsen ei tarvitse kokea sitä, että vanhemmat väsyttävät itsensä hänen takiaan uuvuksiin. Koska kyllä se lapsikin vaistoaa/tajuaa olevansa "vaivaksi" ja se syö sitä harrastamisen intoa.
Älkää laittako lasta pelinappulaksi. Yhden harrastuksen kuljetukset pitäisi pystyä sopimaan vanhempien kesken. Harrastusten tukeminen on tärkeää ja saattaa kantaa hedelmää myöhemminkin. Teini-iässä kun tulee se taantuma, niin pitäisi pikkuisen kannustaa enemmän.