Olen liikalihava enkä ymmärrä, miten erotan oikean näläntunteen feikkinälästä! Lääkäreiden mukaan se on avain painonhallintaan, mutta

Aloituksen oire on lähes kaikilla ja vähempään syömiseen ja pidempiin taukoihin ruokailujen välillä pitää vain totutella, se on vähän kuin venyttely, tuntuu ikävältä mutta viikko viikolta sitä vain venyy enemmän ja enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia eivät lääkkeet auta mutta kuulostaa siltä, että sinä hyötyisit Ozempicin käytöstä.

Ehdottomasti kannattaisi kokeilla Ozempicia. Kylläiseksi tulee pienemmistä ruoka-annoksista ja näläntunnetta ei juurikaan tule. Itselläni ei tullut edes mitään haittavaikutuksia. Puolessa vuodessa on tippunut 15kg syömällä ihan normaalia ruokaa, eikä ole ollut nälkä.

Suosittelen minäkin Ozempicia. Ruokahalu normalisoituu, kylläisyydentunne tulee nopeasti ja kestää pitkään. Kaikki napostelu jää pois ja pystyy noudattamaan säännöllisiä ruoka-aikoja. Myös ruokavalion muuttaminen on helpompaa (ja toki pakollista). Mielihalut melkein kokonaan poissa. 1:stä keksistä tai konvehdista ei lähde syöminen enää lapasesta, vaan se riittää. Paino tippuu vauhdilla. 3 kk ja -16 kg on nyt. Vielä ainakin vuosi Ozempicin käyttöä ja sitten lopetus pikkuhiljaa. Tässä on nyt reilusti aikaa oppia uusille, pysyville tavoille. Ennen ruoka ja herkut hallitsivat, tällä hetkellä syön elääkseni. Aiemmin olen laihduttanut 3-6 kk.n jaksoja. Nyt motivaationa on terveyden parantaminen ja pysyvä elämänmuutos.

syöppöhirviö kirjoitti:

Nälkäisenä tulen kiukkuiseksi ja ilkeäksi. Minun on pakko saada ruokaa, tai tilanne vain pahenee. Siinä tilanteessa rikkoutuu kaikki rajat ja päätökset. Hyökkäys jääkaapille on karseeta katsottavaa. Pois tieltä risut ja männynkävyt. Täältä tullaan ...

Addiktio.

Siten, että kukaan ei ole nälkään kuollut syötyään edellisen kerran neljä tuntia sitten.

Ihmiset ovst tietoisempia terveydestä kuin koskaan aiemmin ja silti ollaan syöty itsemme manaateiksi. Iso bisneshän tämä on, tv-laihdutusohjelmia myöten.

Ylipainoinen työkaverini syö useamman kerran työpäivän aikana ja aterioiden välissä mussuttaa jatkuvasti jotain rasvaista tai sokerista. On lihonut viimeisen kolmen vuoden aikana järkyttäväksi läskivuoreksi ja liikkuminen hidastunut ja vähentynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse käynyt ravitsemusterapeutin vastaanotolla muutamia kertoja, ja näläntunteesta olemme jutelleet paljon. Ruoka täyttää parhaiten kun se sisältää kasviksia, proteiineja ja hitaastisulavia hiilareita. Eli esim. täysjyväriisiä, kasviksia ja pihvit. Rasvaa saa olla mutta maltillisesti ja mieluiten kasvipohjaista (esim. öljyinen salaattikastike).

Kun koostaa jokaisen ateriansa niin että niissä on nämä komponentit niin nälkä ei yllätä niin pahasti. Jos kaipaa neuvoja ruokailuun niin Sydänliitolla on hyviä terveellisiä reseptejä toteutettavaksi.

Varmasti onkin, mutta terveellisiä ne ei ole.

Hmm mitä meinaat? Sydänliitto eritoten kiinnittää huomiota sydän- ja verisuonisairauksiin, joten näitten puolesta ruokaohjeet ovat varmasti terveellisiä. Sen sijaan jos puhut laihduttamisesta niin ei, sydänliiton ohjeet eivät ole pelkästään laihduttajille joten kannattaa tarkastaa annoskoko jos haluaa itselleen kalorivajetta entiseen verrattuna.

Uskotko ihan oikeasti sydänliiton suositteleman syömisen olevan ihmiselle terveellistä?

Sydäliiton ja niinkuin esim. diabetesliiton suosittelemat syömiset ei liity terveyteen mitenkään, vaan ruokateollisuuteen.

Yksi suuri sydänliiton rahoittaja on margariininvalmistaja.

Koska ihmiset alkavat tajuta??

Ei ole, listaavat sivuillaan rahoittajat

Vierailija kirjoitti:

Tässä kaikille ylipainoisille. Kylläisyyden tunne on rikkoutunut. Se ei palaa juuri koskaan. Sen takia ylipainoisen on käytettävä itsensä ulkopuolella olevia laskureita. Kalorien laskentaa ja talousvaakaa. Järki sanoo, että nyt on syönyt riittävästi, vaikka kuinka vatsa huutaisi. Muuta tietä ei ole painon putoamiseen.

Totta. Kylläisyyden tunne katoaa kokonaan, kun tietty ylipaino saavutettu, sen vuoksi laihtuminen on vaikeaa.

Reippaasti ylipainoinen työkaveri napostelee koko työpäivän jotain, rapina kuuluu kun suklaata pistelee suuhun. Sitten ihmetellään kun hampaat murenee, sukuvika heillä on huono hammasluusto, niin varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset puhu oikeilla nimillä ja sano että olet läski?

Oikeilla nimillä puhuen, sinä olet ääliö.

ehehee tämä:)

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole pahasti ylipainoinen, mutta sama ongelma. Voisin syödä koko ajan. Joskus kun syön todella paljon (eli vatsani niin täyteen että melkein sattuu) vähän ajan kuluttua voisin syödä taas lisää. Ihan sama mitä syön. Raxissa taitaa ennätykseni olla 19 palaa pizzaa ja kolme jäätelöä. 

En ole keksinyt muuta ratkaisua välttääkseni lisäylipainon kertymisen kuin sen, että syön ns. kellon mukaan ja usein mittaan ruokani niin, että makrot ovat tasapainossa ja kaloreita sopivasti. Syön aamulla, lounaalla, iltapäiväkahvilla pienen välipalan, sitten iltaruoan kotona ja viimeisenä illalla pienen iltapalan. Olen todella harvoin normaalin ruoka-annoksen jälkeen tyytyväinen ja kylläinen, vaikka tiedän että kaloreita oli tarpeeksi sekä rasvaa, proteiinia ja hiilareita sopivasti. Voisin santsata AINA. Mutta eipä auta kuin olla syömättä. Minulla ei ylikilot ole tulleet herkuista (niitä syön harvakseltaan) vaan ihan normaalista ruuasta. 

Välttelen siis buffetteja, koska minä todellakin syön koko rahan edestä. Silloin tällöin ei ylensyönti haittaa, muutaman kerran vuodessa annan kyllä itselleni luvan syödä niin paljon kuin vain pystyn. Jouluna ja juhannuksena ainakin. 

Ja ei ole ketoruokavaliosta ollut hyötyä, eikä vhh:sta eikä yhtään mistään vastaavasta. Minulla ei vain taida hormonit toimia kuten pitäisi, kun en kylläiseksi tule. 

Jos minä syön yhden normipitsan(ei pannu) niin loppupäivänä en kykene syömään mitään.

Välttelen pitsaa ja pastaa , koska ne vie voimat ja voin nukahtaa seisaalleni.

Vierailija kirjoitti:

Ylipainoinen työkaverini syö useamman kerran työpäivän aikana ja aterioiden välissä mussuttaa jatkuvasti jotain rasvaista tai sokerista. On lihonut viimeisen kolmen vuoden aikana järkyttäväksi läskivuoreksi ja liikkuminen hidastunut ja vähentynyt.

Lohtusyömistä, aiheuttajana v***umainen työkaveri.