Miksi kumppanin löytäminen 35+ naiselle Helsingissä on käytännössä mahdotonta?
Olen pohdiskellut tätä jo monta vuotta. Ratkaisua tai kumppania ei ole löytynyt. Tosin parikymppisenä se oli minulle ihan yhtä vaikeaa. Silloin ei vielä ollut yleisesti muotia miesten parissa hankkia nuoria kumppaneita, joten ehkä itselläni on ollut huonoa onneakin syntymävuoteni osalta. Itse ihastuisin melkein jokaiseen, joka edes vähän ja mukavasti juttelee minulle, ikähaarukassa n. 30-70 vuotta. Olen hoikka ja muuten ihan ok, mutta ilmeisesti jotenkin liian tylsä ja ruma sitten kuitenkin.
T. N35+ Helsingistä
Kommentit (239)
No jos 35v hoikka ja kivännäköinen ja psyykkisesti terve nainen ei saa seuraa (olet ollut sinkkuna 8v?) niin joo kyllä sun pitää katsoa peiliin..vika on kyllä silloin sinussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat maakunnissa ja naiset kaupungeissa…Paitsi Keski-Pohjanmaalla ei ole ketään raitista vapaana…
Kuka edes haluaisi raivoraitista?
Mulle alkoholin käyttö on ainakin paha turn-off. Tulee sellainen vaikutelma, että ihmisellä on ns. heikko luonne, jos on taipumusta alkoholin käyttöön tai vaikkapa ylensyöntiin ym. mielen velttouteen. En pidä edes sellaisesta, että on tarve miettiä aina johonkin tilaisuuteen alkoholijuomatarjoilua tai saunakaljojakaan tai jos on tarve käydä baarissa muutamilla oluilla. Se on sellaista kritiikitöntä massakulttuuria Suomessa, joka vähän ärsyttää. Silti voin joskus harvoin juoda vaikkapa uuden vuoden vaihtuessa lasin-kaksi shampanjaa tai ulkomaanmatkalla paikallisen ruoan kanssa lasin viiniä, mutta siinä kaikki.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen mies ja nainen saa joka iässä oman tasoisensa kumppanin. Ongelmat syntyvät siitä, kun niin moni tietämättään tavoittelee parempaa kuin on itse. Esim ap tapaisi jo tänään miehen, jos alkaisi katsella ikäisiään taviksen näköisiä ja vähän rumempia homssuisia miehiä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota ulkonäköönsä ja menisi itse tekemään niille vieläpä aloitteen.
T. Keski-ikäinen nainen HelsingistäMiksi minun pitäisi tehdä aloite? Joku nörttimies kelpaisi ja olisi kelvannut nuorempanakin, mutta miitä old school -nörttejä ei taida olla enää olemassakaan.
T. Ap
Vai pitäisi arvon prinsessalle kaikki tuoda hopeatarjottimella eteen. Valitettavasti maailma ei toimi silleen. Maailma ei ole sinulle mitään velkaa. Ihan täytyy itse olla aktiivinen jos jotain haluaa saada aikaiseksi.
Mutta miesten kuuluisi tehdä aloite. Oma olettamukseni on sellainen, että jos nainen on tarpeeksi hyvännäköinen, hän saa aivan takuuvarmasti miehen. Eli mun pitää vain laittautua ja muuttua huomattavasti paremman näköiseksi ja sitten vain odotella lisää. Harmi vain, että näillä palstoilla kiistetään ulkonäön merkitys.
En nimittäin periaatteesta halua olla aloitteellinen, sillä se sotkisi parisuhdedynamiikan. Saisin vaivoikseni sellaisen miehen, joka olisi passiivinen ja tyytyisi minuun laiskuuttaan (jos siis itse hoitaisin suhteen edistämiseen liittyvät asiat). Monenkin parisuhdeoppaan perusteella miehen pitää saada olla se "saalistaja".
T. Ap
Kauneinkaan nainen (eihän sellaista kaikkien mielestä kauneinta edes ole) ei saa lähestymisiä miehiltä, jollei ole kohdattavissa missään, ei deittipalstoilla, ei baareissa eikä yökerhoissa, välttelee sosiaalisia harrastuksia, ei viihdy julkisissa tiloissa, ei ole ystäviä eikä kavereita, eikä herranen sentään voi tehdä itse aloitteita.
Minä kohtasin monen peräkkäisen sattuman kautta yhden naisen, joka ei sitten kuitenkaan halunnut parisuhdetta (minun kanssa.) Eli jos sattumalta joku mies kaikesta ihmisten välttelystäsi huolimatta sattuisi kiinnostumaan sinusta, todennäköisyys, että sinä kiinnostuisit hänestä on vielä yhden prosentin luokkaa.
Jos itse olisit aloitteellinen, todennäköisyys kohdata ihminen josta sinä voit kiinnostua vähintään kymmenkertaistuu.
Toki voisit vieläkin tehokkaammin piileskellä miehiltä ja jatkaa "etsimistä," eli suomeksi ihmeen odottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen mies ja nainen saa joka iässä oman tasoisensa kumppanin. Ongelmat syntyvät siitä, kun niin moni tietämättään tavoittelee parempaa kuin on itse. Esim ap tapaisi jo tänään miehen, jos alkaisi katsella ikäisiään taviksen näköisiä ja vähän rumempia homssuisia miehiä, jotka eivät kiinnitä mitään huomiota ulkonäköönsä ja menisi itse tekemään niille vieläpä aloitteen.
T. Keski-ikäinen nainen HelsingistäMiksi minun pitäisi tehdä aloite? Joku nörttimies kelpaisi ja olisi kelvannut nuorempanakin, mutta miitä old school -nörttejä ei taida olla enää olemassakaan.
T. Ap
Vai pitäisi arvon prinsessalle kaikki tuoda hopeatarjottimella eteen. Valitettavasti maailma ei toimi silleen. Maailma ei ole sinulle mitään velkaa. Ihan täytyy itse olla aktiivinen jos jotain haluaa saada aikaiseksi.
Mutta miesten kuuluisi tehdä aloite. Oma olettamukseni on sellainen, että jos nainen on tarpeeksi hyvännäköinen, hän saa aivan takuuvarmasti miehen. Eli mun pitää vain laittautua ja muuttua huomattavasti paremman näköiseksi ja sitten vain odotella lisää. Harmi vain, että näillä palstoilla kiistetään ulkonäön merkitys.
En nimittäin periaatteesta halua olla aloitteellinen, sillä se sotkisi parisuhdedynamiikan. Saisin vaivoikseni sellaisen miehen, joka olisi passiivinen ja tyytyisi minuun laiskuuttaan (jos siis itse hoitaisin suhteen edistämiseen liittyvät asiat). Monenkin parisuhdeoppaan perusteella miehen pitää saada olla se "saalistaja".
T. Ap
Onko tämä sinun teoriasi toiminun käytännössä? Sinulla on vuosikymmenten kokemus nykyisesta tavastasi toimia. Jo pelkästään tämän keskusteluketjun olemassaolo kertoo totuuden siitä asiasta.
Voit jatkaa elämääsä kuten tähänkin saakka, mutta älä kuvittele minkään asian muuttuvan. Maailma ympärilläsi ei muutu vastaamaan sinun odotuksiasia. Jääräpäisesti pitämällä kiinni omista tavoistasi varmistat paikoillaan pysymisen. Päästäkseen eteenpäin on oltava valmis oppimaan uutta. Kehittämään itseään ja haastamaan omia mielipiteitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut deittailla Tukholman puolella tai Tallinnassa? Enemmän miehiä, enemmän valikoimaa. Monet käy Suomen puolella töissä. Voitte sopia treffit satamaan/lentokentälle.
Tukholmassa on tämä täysin sama ongelma ja ellei ap ole tyyppiä Linda Lampenius niin ei ole minkäänlaista saumaa ruotsalaisten miesten kanssa. Ei kannata hukata aikaa siihen suuntaan.
Olin juuri sanomassa samaa. Ruotsissa suomalaisnaisia pidetään metsäläisinä juntteina joita saa hävetä eikä niitä kehdata esitellä kavereille eikä varsinkaan vanhemmille.
Tämä on täysin totta. Vaikka olisi hoikka, ihan perusnätti ja tyylikäs (kuten olen ollut parhaimmillani ja voisin olla periaatteessa edelleenkin), niin ei se vain riitä. Se hienoinen aksentti tai tietyt, peitellytkin "itäiset" kasvonpiirteet kavaltavat suomalaisuuden ja se on siinä. Lisäksi ujo luonne (omalla kohdallani) sinetöi sen, ettei edes kykene sulautumaan mihinkään sosiaalisiin ympyröihin kivasti. Eli siis ei ole mitään saumaa suomalaisnaiselle Ruotsissa edes teoriassa.
T. Ap
Onpa ääliömäinen näkemys. Ruotsalaiset ovat kivoja, ystävällisiä ja vähän pinnallisia. Suomalaisesta - samoin kuin ruotsalaisesta - on tietty ennakkokäsitys joka haihtuu 1 minuutissa kun avaat suusi - siis jos sieltä tulee muutakin kuin hiljattain nautitun "hemlängtanin" vieno tuoksu. Sen jälkeen olet omillasi. Auttaa kyllä jos osaat sanoa jotain ruotsiksi.
AP, olet varmsti ihan kivan näköinen ja mukava ihminen jolla on sanottavaa keskustelussa. Älä selittele itsellesi miksi et kelpaa, vaan mieti miksi ehkä kuitenkin kelpaisit.
Miksi kumppanin löytäminen on mahdotonta 35 naiselle missä tahansa?
Itse teet siitä itsellesi mahdotonta, ethän edes etsi.
Näissä ketjuissa jossa valitellaan selviää aina joko että nainen on lihava tai nainen ei edes yritä etsiä seuraa eli ei ole nettideiteissä tai irl ei tee aloitteita miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Reality kirjoitti:
No jos 35v hoikka ja kivännäköinen ja psyykkisesti terve nainen ei saa seuraa (olet ollut sinkkuna 8v?) niin joo kyllä sun pitää katsoa peiliin..vika on kyllä silloin sinussa.
En mä ehkä "kivannäköinen" ole (siis sellainen oikein esimerkillinen nätin tyttöystävän prototyyppi), mutta silleen ihan ok ja saa minusta nättejä kuvia tarvittaessa. 🙂
T. Ap
Idiootti ja pinnallinen, sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Muille ihmisille on vain jostain "tupsahtaneet" ne puolisonsa ja sitten asuvat yhdessä onnellisina elämänsä loppuun saakka. Olen sitä tupsahtamista odotellut oikeastaan teini-iästä lähtien. En ymmärrä, miten ne muut käytännössä löytävät ne kumppaninsa vähällä vaivalla ja normaalin arjen ohessa. Se on jäänyt minulle täydeksi mysteeriksi.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Idiootti ja pinnallinen, sori vaan.
Ai minäkö? Olen pinnallinen osittain kyllä, vaikka tavallaan en kuitenkaan ole. En esim. puunaa juurikaan itseäni, vaikka haluankin olla tyylikäs. Mutta pidän kauniista asioista ja ilmiöistä. Samasta syystä en pidä omasta ulkonäöstäni juurikaan, sillä en täytä omia kriteerejäni ulkonäön suhteen. En ole idiootti oikeasti, mutta esim. alkoholi tai ylensyöminen eivät vain kiinnosta potentiaalisissa kumppaniehdokkaissa, samoin kuin eivät muutkaan addiktiot.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Olen odotellut kumppania teini-iästä lähtien. Että siis sellainen ilmestyisi elämääni. Mutta en jotenkin osaa "etsiä" sellaista, kun se tuntuu niin epätoivoiselta.
Eivät muutkaan tee sen asian eteen mitään - heille vain jostain tulee ne kumppanit. Oletan, että he nyt vain ovat parempia kuin minä kumppanipotentiaaliltaan ja siksi heille jostain löytyy se kumppani ilman kummempaa vaivannäköä. Nuorempana ajattelin, että he nut vain ovat paremmannäköisiä, niin homma menee omalla painollaan.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Muille ihmisille on vain jostain "tupsahtaneet" ne puolisonsa ja sitten asuvat yhdessä onnellisina elämänsä loppuun saakka. Olen sitä tupsahtamista odotellut oikeastaan teini-iästä lähtien. En ymmärrä, miten ne muut käytännössä löytävät ne kumppaninsa vähällä vaivalla ja normaalin arjen ohessa. Se on jäänyt minulle täydeksi mysteeriksi.
T. Ap
Ei minulle ainakaan ole elämässä mitään "tupsahdellut".
Työpaikan olen saanut hakemalla aktiivisesti ja käymässä työhaastatteluissa. Maisteriksi valmistuin kun hain yliopistoon ja tein töitä opintojeni eteen. Puolison löysin käytyäni usean vuoden ajan treffeillä monenlaisten ihmisten kanssa. Otin sen ihan tavoitteeksi, että löytääkseni kumppanin minun täytyy tutustua uusiin ihmisiin. Pyrin siihen, että ainakin kerran kuukaudessa kävisin uuden ihmisen kanssa treffeillä. Jos olisin vain passiivisesti odottanut en olisi ikinä tavannut näitä ihmisiä. Tarpeeksi monen ihmisen kanssa kun käy treffeillä on niin ennemmin tai myöhemmin jonkun kanssa on molemmin puolista kipinää ilmassa. Se on ihan sellainen luonnon laki.
Itse en tee aloitteita, enkä voisikaan, sillä etsin taas itseäni älykkäämpää naista, eikä satunnaisen vastaantulijan kyvykkyydestä saa helposti selvää. Eräs oli, mutta hän kuoli muutama vuosi sitten ja toista tuskin enää kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Olen odotellut kumppania teini-iästä lähtien. Että siis sellainen ilmestyisi elämääni. Mutta en jotenkin osaa "etsiä" sellaista, kun se tuntuu niin epätoivoiselta.
Eivät muutkaan tee sen asian eteen mitään - heille vain jostain tulee ne kumppanit. Oletan, että he nyt vain ovat parempia kuin minä kumppanipotentiaaliltaan ja siksi heille jostain löytyy se kumppani ilman kummempaa vaivannäköä. Nuorempana ajattelin, että he nut vain ovat paremmannäköisiä, niin homma menee omalla painollaan.
T. Ap
Jep. Kumppaneita tupsahtelee vaan. Kaverille tupsahti vaimo Perusta. Toiselta puolen Suomea kotoisin oleva nainen tupsahti kaverilleni ja tups vaan muuttivat yhteen.
Toiset eivät löydä ketään aktiivisenkaan etsimisen jälkeen, ja sinä odottelet maagista tupsahdusta. 🤣
Ei taida olla kuin rupsahdus yksinäisenä edessä. 😂
Helsigissä kai on lähinnä naisia, joten miesten löytäminen on vaikeampaa. Muutamien suurempien kaupunkien ulkopuolella tilanne on toisinpäin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Muille ihmisille on vain jostain "tupsahtaneet" ne puolisonsa ja sitten asuvat yhdessä onnellisina elämänsä loppuun saakka. Olen sitä tupsahtamista odotellut oikeastaan teini-iästä lähtien. En ymmärrä, miten ne muut käytännössä löytävät ne kumppaninsa vähällä vaivalla ja normaalin arjen ohessa. Se on jäänyt minulle täydeksi mysteeriksi.
T. Ap
Ei minulle ainakaan ole elämässä mitään "tupsahdellut".
Työpaikan olen saanut hakemalla aktiivisesti ja käymässä työhaastatteluissa. Maisteriksi valmistuin kun hain yliopistoon ja tein töitä opintojeni eteen. Puolison löysin käytyäni usean vuoden ajan treffeillä monenlaisten ihmisten kanssa. Otin sen ihan tavoitteeksi, että löytääkseni kumppanin minun täytyy tutustua uusiin ihmisiin. Pyrin siihen, että ainakin kerran kuukaudessa kävisin uuden ihmisen kanssa treffeillä. Jos olisin vain passiivisesti odottanut en olisi ikinä tavannut näitä ihmisiä. Tarpeeksi monen ihmisen kanssa kun käy treffeillä on niin ennemmin tai myöhemmin jonkun kanssa on molemmin puolista kipinää ilmassa. Se on ihan sellainen luonnon laki.
Tämä on noloa tunnustaa, mutta muut asiat ovat olleet melko helppoja elämässä minulle. Eli en yleensä juurikaan ponnistele minkään asian eteen ja toisaalra kasaan itselleni aivan valtavan määrän velvollisuuksia, joita sitten hoidan ylitehokkaasti.
En ole koskaan oppinut siihen, että joutuisin näkemään vaivaa asioiden eteen ja silti yleensä asiat ovat menneet ihan ok. Sitten olenkin aivan totaalisen helisemässä ja stressaantunut pienenkin vastoinkäymisen jälkeen. Ja siis en oikein osaa jotenkin tiettyjä kirjoittamattomia "sääntöjä" täysin.
Olen joissain asioissa mahdollisesti alisuoriutunutkin, kun en osaa tehdä oikein minkään eteen mitään. Hoidan siis paljon asioita ja tehokkaasti, mutta silti välttelen kaikkea sellaista, jossa olisi pienikin vastoinkäymisen riski. Oletan aina, että minun tulee omaksua ja hoitaa erinomaisesti iso määrä asioita todella pienellä vaivalla ja nopeasti. Kyseessä on koko elämäni ajan jatkunut juttu, josta on vaikeaa päästä irti ja johon on vaikeaa löytää vertaistukeakaan.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset
+35v miehen kriteerit naisista:
- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)
35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:
- ikää maksimissaan 25 vuotta
-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäköMuut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.
T. Ap
Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.
Olen erittäin katkera ja myönnän sen avoimesti.
T. Ap
Tämä ihmetyttää - miksi ap on katkera, vaikka ei edes etsi kumppania, onko koskaan etsinytkään?
Katkera siitä, kun kukaan mies ei heittäydy jalkoihin vain hänet nähdessään jossakin kaupassa tai kadulla. Jos sosiaalista elämää ei ole, seuranhakupalveluita ei käytä, eikä ota miehiin minkäänlaista kontaktia missään, ei ole mitään syytä valittaa.
Silloin saa olla yksin, kun kerran niin kovasti sitä haluaa.
Olen odotellut kumppania teini-iästä lähtien. Että siis sellainen ilmestyisi elämääni. Mutta en jotenkin osaa "etsiä" sellaista, kun se tuntuu niin epätoivoiselta.
Eivät muutkaan tee sen asian eteen mitään - heille vain jostain tulee ne kumppanit. Oletan, että he nyt vain ovat parempia kuin minä kumppanipotentiaaliltaan ja siksi heille jostain löytyy se kumppani ilman kummempaa vaivannäköä. Nuorempana ajattelin, että he nut vain ovat paremmannäköisiä, niin homma menee omalla painollaan.
T. Ap
Jatka vaan odottelua. Kyllä ne metoon säikyttämät miehet tulevat jonottamaan ovesi taakse
30 - 40 vuotias mies elää parisuhdestatuksensa huippukautta. Valinnanvaraa riittää laajalla ikähaitarilla ja monet eivät edes halua pariutua, pitää hauskaa vaan.