Äiti menehtyi keisarileikkauksessa Pietarsaaressa, olisiko hengissä jos
olisi synnyttänyt alakautta?
Nuori nainen menehtyi keisarileikkauksessa
12.08.2008 06:20
Vastasyntynyt menetti äitinsä viime perjantaiaamuna, kun nuori pietarsaarelainen nainen kuoli keisarileikkauksen yhteydessä Pietarsaaren sairaalassa.
Sairaalan johtavan lääkärin Kimmo Kuisman mukaan kyseessä on erittäin harvinainen kuolema. Synnyttäjä ei ollut missään riskiryhmässä, eikä ongelmia ollut odotettavissa.
- Synnytyksen yhteydessä tuli äkillinen komplikaatio. Nainen tuli synnytykseen täysin terveenä, ja yhtäkkiä tuli jotakin.
- Työskentelimme hänen pelastamisekseensa monta tuntia, mutta se ei auttanut, selvittää Kuisma.
Vauva oli ehtinyt syntyä ennen traagista käännettä.
Hän kertoo, että mukana olivat erittäin kokeneet lääkärit.
- Missä sairaalassa tahansa olisi käynyt näin. Häntä ei olisi voitu pelastaa edes yliopistollisessa sairaalassa.
Kuisma muistuttaa, että Suomessa äidin ja lapsen kuolemat synnytyksen yhteydessä ovat erittäin harvinaisia.
Kommentit (105)
Ehkä se selviää - ehkä eivät kerrokaan.
Mitä mieltä olet pelkosektioista? Alan ammattilaisen näkökulmasta?
Mikäli kyseessä on hallitsematon pelko, jota ei voida ammattilaisen (psykiatri/psykologi tms.) antamalla terapiallakaan voittaa, niin silloin se sektio on turvallisin vaihtoehto. Yhteistyökyvytön ja kauhuun vaipunut äiti ei useinkaan ole niin yhteistyökykyinen että alatiesynnytys onnistuisi. Ja jossain kätilö jo kommentoikin että ihan hormonaalisista syistä synnytys pitkittyy ja vaikeutuu, vaikka fyysiset edellytykset alatiesynnytykselle olisivatkin olemassa.
Ja myös, onko tehty tutkimuksia äidin pelon vaikutuksesta sikiön kehitykseen? Enkä tarkoita mitään pientä synnytyspelkoa, vaan jos äiti oikeasti on kauhuissaan alkuraskaudesta lähtien, vaikuttaako se jotenkin sikiöön?
Tarkoitan sitä, että oli sitten suunnitteilla minkä tyylin synnytys tahansa, mutta jos äiti kärsii koko raskauden ajan vakavista pelkotiloista, niin jääkö sikiölle pysyviä vaurioita?
Tähän en osaa mitään faktaa antaa, omasta kokemuksesta voin kertoa keskimmäisen lapseni kohdalla, että olin koko raskausajan kauhusta kankea koska eka synnytys ei ollut aivan helppo kokemus. Keskimmäinen lapsi oli vauva-aikana tosi levoton ja herkästi itkuinen ja selkeästi stressaantuneen oloinen vauva. Joten luulisin sillä jatkuvalla panikoinnilla jotain vaikutusta olleen. Mutta tämä ei ole mikään lääketieteellinen fakta...
Kun haluisi lapsia, mutta synnytys tuntuu ylitsepääsemättömältä. Totuus on, että se on riskialtista hommaa, mutta silti se on 'normaali tapahtuma', joka naisen tulee vain hoitaa. Miksi sen täytyy olla niin tuskallista ja vaarallista? Miksei miehillä ole mahdollisuutta synnyttää? Miksi naisten täytyy käydä tämä läpi?
Ja kun kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi. Kukaan ei pysty takaamaan, että kaikki menee hyvin. Ei ole yhtään ketään kehen turvautua : (
Miettikääpä pikkusen mitä kirjoitatte.
Ei todellakaan ollut mikään pelkosektio, eikä myöskään hätäsektio. Sektioon jouduttiin koska painoarvio oli tehty väärin. Normaalissa synnytyksessä olisi ollut vielä suuremmat riskit. Ja nyt lopettakaa asiasta juoruilu kun ette tiedä tapauksen yksityiskohtia. KIITOS!
Se oli suunniteltu sektio.
(Myös sektio tarkoittaa synnyttämistä tai sektioon meneminen synnyttämään menemistä.)
Mun kirjoittamat asiat on faktoja joilla toivoin teidän ajattelemattomien ihmisten lopettavan asiattomien viestien kirjoittelun tästä tapauksesta. Pyysin tätä keskustelua poistettavaksi ja toivottavasti se myös tehdään.
toiset on hyvin manipuloitu uskomaan alatiesynnytykseen. Raha se on mikä siinä puhuu...sektio 2X kalliimpi.
Jos se on raha, mikä puhuu, niin miksi yleensä otetaan sairaalaan synnyttämään?
Kyllähän ne sektion riskit ja haitat ovat kiistattomia. Tämän voit varmistaa keneltä lääkäriltä tahansa (myös niiltä, jotka eivät päätä raha-asioista)
toiset on hyvin manipuloitu uskomaan alatiesynnytykseen. Raha se on mikä siinä puhuu...sektio 2X kalliimpi.
Jos se on raha, mikä puhuu, niin miksi yleensä otetaan sairaalaan synnyttämään?
Kyllähän ne sektion riskit ja haitat ovat kiistattomia. Tämän voit varmistaa keneltä lääkäriltä tahansa (myös niiltä, jotka eivät päätä raha-asioista)
Se oli suunniteltu sektio.
(Myös sektio tarkoittaa synnyttämistä tai sektioon meneminen synnyttämään menemistä.)
Lapseton kyselee: Miksi sillä on väliä, millä tyylillä lapsi on maailmaan pukerrettu? Niin kauan kuin äiti ja lapsi ovat kunnossa?
Lapsi pitää puskea ulos alakautta, täysimettää tasan puolivuotiaaksi, sen jälkeen pukea reimatecciin ja hoitaa kotona tasan kolmevuotiaaksi. Sitten voit vaikka unohtaa koko muksun, kaikki tärkeä on hoidettu.
Ainakin tän palstan mukaan.
Ainakin ystäväni sai sektion, kun vain ilmoitti, että hän ei aio synnyttää. Ei halunnut.
Nyt tietysti joku alkaa meuhkata, että varmasti pelkäsi jne jne. No ei pelännyt. Ei vain halunnut.
Pelkoakin voisi hoitaa ihan oikeasti muilla keinoin kuin sektiolla, mutta harvapa sitä haluaa, haluaa vain leikkauksen.
Vähän kunnioitusta vainajaa ja hänen perhettään kohtaan. Spekuloida voi toki aina, jos ei olisi ollut juuri silloin siellä kun onnettomuus sattui, jos ei olisi juuri silloin synnyttänyt, jos ei olisi ollut raskaana...Lopettakaa oikeasti.
Ikävä asia on tapahtunut, ja oli sitten suunniteltu tai ei, pieleen se meni. Itse vain oikeasti hengähdän vähän helpotuksesta kolmen sektion kokeneena, että onneksi kaikki sujui osaltani hyvin. Niin ja oli suunniteltuja. Niin ja oli niissä ongelmansa. Ja kuka sanoi että MUKAVUUDEN takia sektioon. Joku joka ei ole sitä kokenut. Luulisin että moni ottaisi mielummin taas normaali synnytksen jos vain voisi. Ei ole mukavaa olla viikkotolkulla toipilas ja ihan pirun kipeä. Ei se ole mukavuutta vaan kaukana siitä. Itse leikkaus hereillä ei myökään mitään onnenhuumaa. Itselläni kävi verenpaineet 65/40 joten oli aika heikolla hapella välillä, hemppa laski 50..että lisää verta tuli ja olo oli onnellinen ja mukava..jep.
Mutta älkää nyt syyllistäkö kuollutta äitiä. saati lääkäreitä. Näitä kun vain elämässä sattuu. Kaikki myötätuntoni pienelle lapselle, joka jäi ilman äitin rakkautta, ja isolle sisarukselle joka menetti myös paljon ja voimat isälle joka hoitaa yksin tästä eteenpäin.
toiselta keskustelupalstalta että puudutusaineen aiheuttamaan verenpaineen laskuun olisi kuollut
t. anestesiahoitaja
Ei tuo nyt ollut kyllä juoruilua. Täältä sen luin. En tunne perhettä. Kaksplussalla oli muuten paljon sivistyneenpää keskustelua asiasta. Kannattaa ehkä poiketa.
sektiossa ja alateissä on sellainen perustavanlaatuinen ero, että sektiossa joudutaan aina tekemään suuret haavat, laittamaan tikkejä, siitä jää aina arvet myös kohtuun jne. Alatie taas voi mennä, ja usein menee ilman mitään pysyviä jälkiä. Jotne siinäkin mielessä mun mielestä on todella outoa yrittää vakuutella, että sektio millään mittarilla voisi YLEISESTI ottaen olla turvallisempi tapa synnyttää.
Puuttumatta siis tähän käsiteltyyn tapaukseen ollenkaan.
Ymmärsin, etä jotenkin liittyisi verenkiertoon. Mutta ei kukaan siellä leikkaussalissa selittänyt mitään. Sitten jouduin melkein kahdeksi tunniksi sähköisen lämpöhuovan sisään kun vain hampaat kalisi ja oli kuin olisi ollut Siperiassa. Muuten hyvä, mutta en vieläkään tiedä mistä nuo kovat, jatkuvat vilunväristyksen tulivat. Ilmeisesti aika yleisiä leikkauksissa, koska heti tuotiin nopeasti se huopa. Vielä kun joku ois kertonut mistä johtuu...
Minä joka pyysin lopettamaan juoruilun, en kylläkään ole kirjoittanut kun kaksi viestiä. Viestit 69 ja 72.
että siinä lapselle ei voi tulla hapenpuutteen aiheuttamaa aivovauriota. Voi tietysti tulla, jos lapsi on saanut hapenpuutteen jo kohdussa istukan irtoamisen tai huonon toiminnan vuoksi. Mutta synnytys ei silloin aiheuta sitä.
Suomessa vammautuu edelleen vakavasti 5-10 lasta vuodessa alatiesynnytyksessä tapahtuneen vaikean hapenpuutteen vuoksi. Meidän naapurissa asui yksi heistä. Lapsi olisi täysin terve, mutta synnytyksen takia on loppuelämänsä pyörätuolissa vaikean CP-vamman takia. Ei pysty itse käymään vessassa, ei puhumaan, ei syömään, ei liikkumaankaan.
mutta asiaa on tutkittu, ja esimerkiksi äidin toiveet vauvan kuolemasta heti raskauden alussa, ajatukset abortista, ajatukset vauvan vahingoittamisesta eivät ainakaan mitenkään vaikuta raskauden etenemiseen verrattuna äitiin joka toivoo vauvalleen vaan kaikkea hyvää. Eli ei kai sitten pelkokaan vaikuta vauvaan.