Olen viimeisilläni raskaana ja mies syyttää minua aivan käsittämättömistä asioista
Olen viimeisimmilläni raskaana ja mies on nyt muutaman kuukauden ajan saanut tasaisin väliajoin aivan käsittämättömiä raivokohtauksia ja alkanut syyttämään minua ihan hulluista asioista. Kaava menee aina samalla tavalla, että mies syyttää minua jostain (mitä en ole tehnyt) ja sitten sanoo, ettei halua viettää kanssani aikaa, koska olen niin hirveä ihminen ja kunnon paholainen kun olen kehdannut tehdä niin. Sitten olemme erillään 1-3 päivää, kunnes mies pyytää voisimmeko olla kivasti yms. (Mutta ei pyydä koskaan anteeksi vaan asia lakaistaan maton alle). Itselläni tunteet saattoivat heitellä alkuraskaudessa, mutta nyt loppuraskaudessa olen ollut hyväntuulinen enkä ole itse suuttunut mistään enkä siis ole antanut aihetta suuttumiseen. Siksi hänen ”kohtauksensa” tuntuvatkin niin pahalta, kun jokainen tilanne alkaa siitä, että minä jotenkin autan häntä/teen jotain hyvää ja hän kääntää asian sitten täysin päinvastoin.
Esimerkiksi viimeisimpänä syytöksenä miehen kello on ollut pitkään kateissa ja minä olen kertonut hänelle sen todennäköisesti olevan jossain hänen laatikostaan (vaikka en tietenkään ole voinut olla siitä varma, mutta näin olen veikannut kun sitä ei ole muuallakaan näkynyt) ja olen pyytänyt katsomaan niistä. No, ilmeisesti mies on sitten kaivanut osan laatikoitaan, mutta ei kaikkia (niitä ei ole montaa). Eilen sitten ajattelin auttaa häntä kun muutenkin järkkäilin tavaroita ja pyysin häntä nostamaan painavan laatikkonsa hyllyltä ja katsomaan olisiko se siellä. Siellähän se oli ja sen sijaan, että mies olisi ollut kiitollinen avustani, hän raivostui ja alkoi syyttämään, että minä olen piilottanut hänen kellonsa sinne enkä ole kertonut paikkaa, vaikka hän on pitkään sitä etsinyt. Hän meni syytöksissään jopa niin pitkälle, että alkoi kyselemään mahtaako minun vanhempanikin olla tietoisia, että kello oli aina siellä, kun hekin olivat tuoneet meille yhden uuden tavaralaatikon samaan kaappiin, jossa kello oli. Minä luonnollisesti raivostuin sitten täysin turhasta syytöksestä, joka oli sitten taas mieheni mielestä niin törkeää, että mies sitten poistui kotoamme joksikin aikaa ja tämän jälkeen hän on sitten tämän päivän ollut kotonamme eri tilassa ja lähetellyt minulle viestejä, jossa kyselee kaikkea järjetöntä kuten kuinka kehtasin piilottaa kellon yms. ja haukkunut minua kuinka hirveä ihminen olen kun teen sellaista yms. Välillä itse ”kellon piilottaminen” ei ollutkaan se pahin asia vaan minun suuttumiseni hänen syytöksestään yms. eli kuhan keksii vain ihan mitä tahansa syitä, jotta voisi ilkeillä minulle ja sanoa ettei halua viettää kanssani aikaa.
Mies ei tue mitenkään raskaudessa vaan aiheuttaa näin vain mielipahaa ja minusta tuntuu, etten pysty enää olemaan kotona vastaanottamassa hänen syytöksiään vaan että minun olisi parempi sitten olla yksin. Olen pyytänyt häntä muuttamaan pois, mutta hän ei tee sitäkään. Hän on aina sitten jokusen päivän kivasti ja sitten taas tulee uusi ”kohtaus” jostain täysin tyhjästä.
Onko muilla kokemusta vastaavasta ja mistä miehen käytös johtui ja loppuiko se koskaan?
Kommentit (56)
Mielenterveyspotilaita hoitaneena kuullostaa pahalta. Harhaisuutta, voi viitata alkavaan skitsofreniaan. Jos näin on niin tilanne voi ääritapauksessa mennä vaaralliseksi. Tällaiseen tilanteeseen ei nyt pidä jäädä. Lapsen syntymä voi pahentaa vielä asioita.
Apua, miten te uskallatte oikein perheitä perustaa, kun miehet on näin ihmeellisiä sekopäitä :( hitto miten raskaalta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva kannatta antaa pois, jotta tilaa tulee parisuhteelle.
Miehen voi pistää kiertoon
Ongelmajätettä ei pidä kierrättää
Ap trollaa, naureskelee lukiessaan.
Vielä kun se beibi on vatsassa niin on helppo lyllertää selvemmille vesille. Eroa. Mies käyttäytyy noin kun vihdoin tietää ettet pääse pakoon ja käytös tulee pahenemaan. Vaikka turvakodin kautta omilleen mutta kunhan eroat.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järjettömältä. En katselisi tuollaista hetkeäkään.
Mies käyttää hyväkseen kun olet heikoimmillasi ja antaa taantua itsensä täyteen sekotilaan. Eroa ennen lapsen syntymää jo. Tuo on kelvotonta yhteiselämää jota mikään lapsi ei kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi mielenterveys ei selvästi ole kunnossa, tuollainen paranoia ja syyttely ei ole normaalia. Voit kysyä esim. äitiysneuvolan terkalta, miten teidän kunnassa saa apua ko. tilanteeseen.
Kuulostaa minusta enemmän kaasuvalottamiselle. Se helpottuu kun vauva alkaa valvottaa ap:tä. Yrittää tehdä vaimonsa pelokkaaksi ja hulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Apua, miten te uskallatte oikein perheitä perustaa, kun miehet on näin ihmeellisiä sekopäitä :( hitto miten raskaalta kuulostaa.
Kiitos mukimiesten aina vain harvemman tarvii enää huolia omaa miestä.
Ap, pakene.
Tuollaista oireilua on usein pitkälle dementoituneilla vanhuksilla. Sanoisin, että kyse on jostain vaikeasta psyykkisestä ongelmasta, kun on vielä lapsentekoikäinen. Voi olla jokin persoonallisuushäiriö ja tahallaan vaikeuttaa sun elämää. Nyt pakkaat kamasi ja menet vaikka vanhemmillesi tai muutat ekaan vapaaseen vuokrakämppään. Toi tulee korkeintaan pahenemaan.
Juu suosittelen hanki oma asunto ASAP ennen vauvan syntymää.
Saat sen kunnalta nopeasti kun olet raskaana ja tuo tilanne.
Jos tilanne sitten myöhemmin paranee ja mies pystyy järkevästi selittämään toimensa niin voit palata yhteen
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyspotilaita hoitaneena kuullostaa pahalta. Harhaisuutta, voi viitata alkavaan skitsofreniaan. Jos näin on niin tilanne voi ääritapauksessa mennä vaaralliseksi. Tällaiseen tilanteeseen ei nyt pidä jäädä. Lapsen syntymä voi pahentaa vielä asioita.
Komppaan - harhaisuus todennäköisesti lisääntyy - todennäköisesti raskaus voi olla jo pahentava tekijä, saati sitten lapsi. Itse olen töissä oppinut, ettei harhaisen henkilön kanssa väittelystä ole apua, mutta vielä tärkeämpää ja toisaalta sinulle hankalampaa on pitää itsensä aina sellaisessa positiossa, että pääset tarvittaessa pakenemaan.
Ei loppunut, vaan jatkui eron jälkeen vainoamisena. Kokemus ei ole oma vaan käräjäpäätöksistä luettua.
Hae apua itsellesi. Ehkä mieskin jossakin vaiheessa havahtuu ja hankkiutuu hoitoon. Muuten tämä story jatkuu murheellisen loppuun, jonka saamme lukea Alibista.
Vierailija kirjoitti:
Ap trollaa, naureskelee lukiessaan.
Tällainen trolli ei naurata niitä, jotka joutuvat pakenemaan tuollaista miestä. Oikeasti ei pidä trollata vakavilla asioilla.
Ehkä joku oikeasti tuollaisessa tilanteessa oleva saa tästä ketjusta apua ja rohkeutta tehdä asialle jotain.
Kuulostaa narsistilta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalta, jos sanot jotain vastaan se vain ns.lisää vettä myllyyn ja jos et sano mitään sekin voi ärsyttää. Kyllä on kokemusta, toinen sukulainen käyttäytyi noin mutta aikuisena selvisi syy: yhdellä sukulaisella olikin avain ja hän kävi salaa varastamassa pikkukolikoita, jonka takia yksi sukulainen kuvitteli muiden aina vieneen niitä. Sitten kun leluja hävisi tajusin että kuka ne varasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap trollaa, naureskelee lukiessaan.
Tällainen trolli ei naurata niitä, jotka joutuvat pakenemaan tuollaista miestä. Oikeasti ei pidä trollata vakavilla asioilla.
Ehkä joku oikeasti tuollaisessa tilanteessa oleva saa tästä ketjusta apua ja rohkeutta tehdä asialle jotain.
Toivottavasti saa apua. Trollina pidän, koska ei ole kommentoinut, mutta voihan siihen olla muitakin syitä.
T. 2
Turvakotiin. Mies ei ole lainkaan terve ja tilanne vain pahenee, kun lapsi syntyy. Pelasta itsesi ja vauva. Tuskin tulee terveeksi tulevaisuudessakaan. Sen varaan ei ainakaan kannata elämäänsä laskea
Ai Ap lähtisi pois ja sitten joka toinen viikko lapsi siellä yksin isänsä kanssa? Ei kuulosta pelottavalta, monet äijät tekee tota. Laittavat tavaroita johonkin eikä muista mihin ja aina syy on vaimon. Normimeininkiä. Ei ihme että eronneita niin paljon jos heti ollaan lähdössä eri teille kun tulee vähän vaikeuksia. Miten luulette että entisaikaan on oltu yhdessä 50-70 vuotta? Jos aina oltais erottu kun tällaisia juttuja tulee eteen niin suurin osa olis eronnu.
Oletteko naimisissa? Toivottavasti ette. Eroa, muuta omaan asuntoon, äläkä suostu yhteishuoltajuuteen. Jos ette ole naimisissa, niin yhteishuoltajuuteen tarvitaan joko suostumus sinulta tai käräjäoikeuden päätös.
Mies ei ole ihan terve. Hän tarvitsee todennäköisesti ammattilaisen apua. Huolehdi ensin itsesi turvaan jo lapsesikin takia.
Onko miehellä läheistä sukulaista, esim veljeä tai isää jonka kanssa voisi keskustella asiasta ja kysellä ovatko muut huomanneet muutosta käytöksessä? Miehet usein kuuntelevat paremmin toista miestä, joten vaikkapa veli voisi saadakin hänet houkuteltua avun piiriin. Vaikeaa varmasti on.