Lue keskustelun säännöt.
Mistä syystä et enää haluaisi olla tekemisissä aikuisen lapsesi kanssa?
Kommentit (63)
41/63
|
04.10.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri vastaamassa, että olen katkaissut välini narkkarilapseeni. 5 vuotta on häntä yritetty auttaa kaikin keinoin, on tehty lasuja ja ollaan oltu terapiassa ym. Mikään ei silti muutu. Hän lupailee kaikenlaista mutta mitään muuta ei ole vailla kun rahaa. Nyt on taas joutumassa asunnottomaksi mutta enää en auta häntä muuttamaan tai hankkimaan uutta asuntoa. Nyt makaa niinkin petaa. Omaan kotiini en häntä ota asumaan missään tapauksessa.
Yhden kerran meille on jo käyty kostamassa hänen asioitaan (tuhottiin omaisuutta), nyt kuulemma velanperijät on taas perässä ja pelkää henkensä puolesta. Minä pelkään, milloin on joku meidän pihalla odottamassa ja vaatimassa rahaa.
Olen alkanut kallistua sille kannalle, ettei hän tuosta ikinä selviä vaan menee vaan syvemmälle. Välillä jopa odotan, että olisi poliisit ovella kertomassa ikäviä uutisia. Loppuisi tämä paska vihdoinkin.
Ymmärrän sua. Mutta yritä silti jaksaa toivoa että lapsesi selviää. Oma lapseni selvisi ja tunnen muutaman muunkin jotka ovat täysin pohjalta ponnistaneet normaaliin elämään. Ainahan ei ikävä kyllä näin käy mutta toivo ei maksa mitään. Tsemppiä sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettelisi, jos vanhempani väsyisi ja päättäisi katkaista välit sen takia. Olen itsekin täysin loppu tähän kroonistuneeseen mielenterv.häiriöön...
Silti ei ole hylännyt, ihme kyllä.
No jos lapseni olisi hitler tai stalin tai mussoliini.
Mutta sittenkin aitina yrittaisin takoa jarkea paahan.
Kaikki ihmiset ei synny viattomina ja hyvina.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettelisi, jos vanhempani väsyisi ja päättäisi katkaista välit sen takia. Olen itsekin täysin loppu tähän kroonistuneeseen mielenterv.häiriöön...
Silti ei ole hylännyt, ihme kyllä.
Ei kukaan normaali vanhempi hylkää mielenterveysongelmaista lastaan
Väkivaltaisuus, valehtelu, huumeiden käyttö/alkoholin käyttö, rahahuijaukset ja muu vilpillinen toiminta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus, valehtelu, huumeiden käyttö/alkoholin käyttö, rahahuijaukset ja muu vilpillinen toiminta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan syitä useitakin. Alkoholismi, pitkäaikaistyöttömyys, rikollisuus tulevat ekana mieleen.
Miksi pitkäaikaistyöttömyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tekisi jotain Koskekan tapauksen kaltaista, voisi olla vaikea tavata enää kasvokkain, ainakaan pariin vuosikymmeneen.
Sähköpostise voisin olla yhteydessä aina.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi epävakaa persoona, välillä pakko katkaista välit on niin kauheaa hänen kanssaan. Mutta ei ole hyvä sittenkään olo olla välit poikki.
Epävakaaksi persoonaksi ei synnytä. Ihan itse olet kasvatuksellasi saanut aikaan. Voin vain kuvitella miltä lapsestasi tuntuu elää tämän sairauden kanssa. Ymmärtääkö hän, että ei ole synnynnäinen sairaus vaan kasvatuksen tulos. Kaikki empatia sairaalle aikuiselle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa, ehkä itseeni kohdistuva väkivallan uhka olisi sellainen asia
En panisi välejä poikki, mutta ottaisin kunnolla etäisyyttä, jos lapsi hurahtaisi johonkin uskontoon ja paasaisi vain siitä aina kun ollaan tekemisissä keskenämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettelisi, jos vanhempani väsyisi ja päättäisi katkaista välit sen takia. Olen itsekin täysin loppu tähän kroonistuneeseen mielenterv.häiriöön...
Silti ei ole hylännyt, ihme kyllä.
Ei kukaan normaali vanhempi hylkää mielenterveysongelmaista lastaan <3
Riippuu täysin miten mt-ongelma oireilee. Oma äitini esimerkiksi on täysin raivopäinen minua kohtaan, kirkuu, uhkailee, syyllistää, yrittää manipuloida, mustamaalaa sukulaisille jne silloin kun hänen tilansa on tietynlainen. Saattaa käydä käsiksikin. Välillä on pitkiä aikoja normaali. Mutta suhde on hyvin raskas, kun koskaan ei tiedä ja välttelen kohtaamisia mahdollisimman pitkälle.
Eli sanoisin, että jos oma aikuinen lapseni olisi tuollainen, voi olla, että ainakin väliaikaisesti laittaisin suhdetta jäähyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi epävakaa persoona, välillä pakko katkaista välit on niin kauheaa hänen kanssaan. Mutta ei ole hyvä sittenkään olo olla välit poikki.
Epävakaaksi persoonaksi ei synnytä. Ihan itse olet kasvatuksellasi saanut aikaan. Voin vain kuvitella miltä lapsestasi tuntuu elää tämän sairauden kanssa. Ymmärtääkö hän, että ei ole synnynnäinen sairaus vaan kasvatuksen tulos. Kaikki empatia sairaalle aikuiselle lapselle.
Mielenterveyden ongelmien syntymekanismit ovat hyvin monitahoisia. Ei kasvatus mitenkään yksiselitteisesti selitä niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi epävakaa persoona, välillä pakko katkaista välit on niin kauheaa hänen kanssaan. Mutta ei ole hyvä sittenkään olo olla välit poikki.
Epävakaaksi persoonaksi ei synnytä. Ihan itse olet kasvatuksellasi saanut aikaan. Voin vain kuvitella miltä lapsestasi tuntuu elää tämän sairauden kanssa. Ymmärtääkö hän, että ei ole synnynnäinen sairaus vaan kasvatuksen tulos. Kaikki empatia sairaalle aikuiselle lapselle.
Mielenterveyden ongelmien syntymekanismit ovat hyvin monitahoisia. Ei kasvatus mitenkään yksiselitteisesti selitä niitä.
Epävakaassa persoonallisuushäiriössä valitettavan usein taustalla esiintyy traumat. Voisi sanoa, että poikkeuksetta. Onneksi siihen on keksitty hyviä hoitokeinoja.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista asiaa ei ole. Aina olen tukena ja auttamassa miten voin. Olen aina hänen äitinsä, vaikka kuinka typeriä tekisi. sitä asiaa ei voi mikään muuttaa.
Olen lukenut paristakin tapauksesta ihan täällä kotimaassa. Aikuinen poika/ mies raiskannut oman äitinsä. Se olisi todella niin kamalaa, etten voisi varmastikkaan antaa anteeksi. Vaikka olisi ollut jossain aineissa/ psykoosissa teon tehdessään. Antaisitko sinä?
Ilkeyttä ja halveksuntaa en jaksa. Pahat sanat satuttavat kovasti. Tulee päänsärkyä ja käy sydämenkin päälle ja yöunet menee.
Jos edes pyytäisi anteeksi.
En silti halua katkaista välejä, vaan elää hiljaisesti omissa oloissani ja toivoa ihmettä.
Vain, jos lapsi kertoisi minun olevan hänelle vahingollinen tai hän haluaisi vahingoittaa minua todella pahasti ja väkivaltaisesti. Kysehän ei olisi edes siitä, etten haluaisi vain en voisi. Aina haluan olla lapseni kanssa yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Minut on hylätty uskonnon vuoksi
Kertoisitko mikä uskonto/lahko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi epävakaa persoona, välillä pakko katkaista välit on niin kauheaa hänen kanssaan. Mutta ei ole hyvä sittenkään olo olla välit poikki.
Epävakaaksi persoonaksi ei synnytä. Ihan itse olet kasvatuksellasi saanut aikaan. Voin vain kuvitella miltä lapsestasi tuntuu elää tämän sairauden kanssa. Ymmärtääkö hän, että ei ole synnynnäinen sairaus vaan kasvatuksen tulos. Kaikki empatia sairaalle aikuiselle lapselle.
Mielenterveyden ongelmien syntymekanismit ovat hyvin monitahoisia. Ei kasvatus mitenkään yksiselitteisesti selitä niitä.
Epävakaalle voi altistaa luonto, mutta se,puhkeaa kasvuympäristöstä