Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliluonnolliset kokemukset?
15.11.2014 |
Kertokaa kokemuksianne mahdollisista yliluonnollisista tapahtumista. (TODELLISIA, ÄLKÄÄ KEKSIKÖ!!)
Omat tapahtumat:
1. Heräsin keskellä yötä ja näin sängyn reunalla tummahiuksisen n. 30v naisen. Nainen katsoi minua omassa tummassa rauhoittavassa hiljaisuudessaan ja minä häntä. Minkäänlaista pelontunnetta, säikähdystä en kokenut ja jälkeenpäin olen miettinyt johtuiko se kenties siitä, että hahmo ei halunnut pahaa minulle. Käänsin katseeni hetkeksi ja takaisin katsoessani nainen oli poissa.
2. Tulin koirani kanssa kävelylenkiltä, kun kerrostaloni pohjakerroksen yleisestä vessasta kuului oudon kimeä huudahdus. Ovi oli raollaan ja koirani meni nuuskimaan tarkemmin mistä ääni oli lähtenyt. Itse tässä vaiheessa ajattelin tietenkin, että joku naapuri oli unohtanut laittaa oven kokonaan kiinni ja vedin koiraa poispäin. Sanoin äänen "suljen sinulle tämän oven", mutta vastausta ei kuulunut. Hetken epäröidessäni päädyin varovasti kurkkaamaan ovesta, eikä piemässä vessassa ollut ketään. Tilanne muuttui pelottavaksi, sillä huuto oli ollut karmaiseva. "Paskat housuissa" harpoin asuntooni niin nopeasti kuin kintuistani pääsin, koko matkan kylmiä väreitä kokien.
Asumani kerrostalo on entinen mielisairaala.
Sinun kokemuksesi?
Kommentit (187)
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 13:17"]Yliluonnollisia tapahtumia ei ole.
[/quote]
Sulla satavarmaan ei olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan sillon lapsena kun makasan sängyssäni, meillä oli sinä päivänä käynyt juuri yksi kaverini. Hän oli laittanuy sellaisen pirunaamarin lampuun kiinni ja yöllä kun ovenraosta tuli valoa, se osoitti suoraan lamppuun ja siitä tuli pirun oään näköinen varjo.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:17"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 02:39"]
Miksi aloituksestani annatte alapeukkuja? en kysy syyttelevästi vaan mielenkiinnosta?
ap
[/quote]Annoin alapeukun koska nämä asiat eivät ole harmittomia. Henkivaltoja ja riivaajahenkiä on olemassa.
[/quote] Ei ole. Todista! Niinpä, et voi todistaa mitenkään varmuudella. Et mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:33"]Mä olen usein miettinyt noita voimakkaita deja vu "kohtauksia". Joskus oikein havahtuu siihen että tämän tilanteen mun elämästä mä olen jo jotenkin kokenut aiemmin eikä se ole uusi, vaikka onkin... En usko Jumalaan, mutta uskon, että elämä on paljon monimutkaisempi kuin ymmärrämme, joten en pidä mahdottomana uudelleensyntymisiä yms.
Itselleni on tapahtunut paljon kummallisia asioita mitä ei osaa selittää. Usein osaan nähdä ihmisistä mitä heille tulee tapahtumaan - usein tämä on ollut jotain tosi pahaa. En aluksi uskonut näihin itsekkään, mutta kyllä kadutti siinä vaiheessa kun tunsin erään ihmisen olevan pulassa enkä ottanut häneen yhteyttä. Seuraavana päivänä kuulin hänen kuolleen...
[/quote] Ja av-mammat alapeukuttaa. Vaan koska joku näin väittää, se ei tarkoita, että se olisi totta. :)
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:00"]Lapsuudenkylässä oli sellainen paikannimi keskustasta syrjemmässä kuin "Kalmaa". Silloin siellä ei ollut omakotiasutusta kun nykyään. Siellä oli joku vanha iso tila rakennuksineen. Ja se oli mukava pyörälenkki, ihmiset muutenkin siellä kävelivät.
Kerran olin innoissani syyspimeällä siellä pyörälenkillä, kun minulla oli ihan upouusi lamppu pyörässä. Silloin oli melkein kaikki lamput näitä dynamolamppuja. Se piti mukavaa ääntä, surisi pyörän kumia vasten ja antoi kodikkaan valon, kun vaan pyörä oli liikkeessä.
Ajelin ihan huoletta enkä välittänyt ympärillä olevasta pimeästä. Muita liikkujia ei silloin ollut. Tulin vanhan tilan päärakennuksen kohdalle, jossa oli tosi tiheä ja synkkä kuusisto. Hieman alkoi pelottamaan...mutta sitten huojennuin kuin huomasin että takanani tulee myös joku pyöräilijä. Ilmeisesti, koska dynamovalo näytti himmenevän ja kirkastuvan, joten oletin että samanlainen iltapyöräilijä lähestyy.
Jatkoin siis huoletta omaa matkaani, kun kerran takananikin oli tulossa ihminen...
Kunnes sitten oma lamppuni sammui, ja pimeys oli todella synkkä. Ilman valoa ei tienreunoja tai kuoppia näkynyt. Harmitti, mutta sitten ajattelin että odotan takanatulijaa. Poljen sitten hänen perässään ja näen tien paremmin.
Polkupyörä lähestyi. Kuulin selvästi dynamon hankaavan äänen ja nopeus vaihteli aika kovasti. Tuli mieleen että vanha pappa tai mummo polkee niin vaihtelevalla nopeudella. Pyörä lähestyi... lamppu kirkastui todella kirkkaaksi, yhtäkkiä kuten auton kaukovalo yössä, joka sokeuttaa kaiken muun näkemiseltä.
Pyöräilijä meni ohi. En nähnyt oikein hyvin heti, ja hieroin silmiäni. Pyörä meni yksikseen, ilman polkijaa!
Jähmetyin. Pyörä katosi saman tien mutkan taakse, vanhan kuusen oksien taakse ja jäin täysin pimeään. Hyppäsin pyöräni päälle ja poljin vastakkaiseen suuntaan minkä pystyin, oma valoni toimi jälleen normaalisti, ja kiersin lenkin takaisin kotiin...
Olin tosi helpottunut kun pääsin taas katuvaloalueelle...
[/quote] Näit siis harhoja tai muuten vaan väärin. Ihmiset myös näkevät asioita, joita haluavat nähdä tai yrittävät näkemällä nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:18"]Mulla on. Asuin vähän yli parikymppisenä Helsingissä eräässä asunnossa sellaisella talossa, joka oli ennen ollut sairaanhoitajien asuntola. En tiedä, onko tällä mitään tekemistä asian kanssa, kunhan mainitsin.
Mulla oli koko siellä asunnossa asumisen (monta vuotta) ajan pelkoja, joita ei ole ollut sen jälkeen muissa asunnoissa. Pelko oli selittämätöntä, tuntui vaan että asunnossa oli jotain vialla ja että siellä "oli jotain".
Esim. yöllä vessaan meneminen pimeässä pelotti paljon, se on kai muutenkin yleistä, mutta itsellä ei ole ollut samaa pelkoa muissa asunnoissa.
No kävipä sitten kerran niin, että törmäsin naapuriini kaupassa aja ostimme molemmat banaaneja. Omat banaaniini mätänivät yllättäen parissa päivässä. Kävin naapurin luona kylässä ja huomasin, että hänen banaaninsa olivat ihan ok vielä, vähänvain pilkkuja tullut. Tämän jälkeen huomasin, että kaikki ostamani hedelmät kypsyivät aivan käsittämättömä nopeasti ja mätäinvät pois. En lopulta enää viistinyt ostaa hedelmiä.
Tie, jolla taloni sijaitso, oli mäki alasa ja sen varrella koko mitan pituudelta katulamppuja. Outoja alkoi tapahtumaan talon ulkouolellakin.
Kerran syysiltana kävelin mäkeä alas ja juuri kun tulin erään katulampun kohdalle, se yhtäkkiä sammui. Hassua, ajattelin, mutten miettinyt asiaa sitten sen enempää. No se tapahtui pian toisen kerran kun kävelin samaa reittiä. "Lampuissa on jotain vikaa, ainahan noi samuu ja syttyy itekseen" selitin taas itselleni ja pidin vain erikoisena sattumana, että lamppu sattui juuri sillä hetkellä kun olin lampun kohdalla.
Ja se sama tapahtui kolmannen. Ja neljnnen. Ja viidennen. Ja kuudennen kerran. Ja jossain 11 tai 12 kerran kohdalla lopetin laskemisen ja hyväksyin sen tosiasian, että katulampulla oli ilmeisesti mulle jotain asiaa? Tai merkki jostain?
Eräänä iltana asunnossani oli erittäin hiostava tunnelma, enkä tiennyt miksi. Menin kuitenkin nukkumaan. Mieti valot päällä nukkumista, mutta ulkoa katulamppujen valo heijastui sisälle ikkunoista niin, ttä talviaikaan yölläkin näki asunnossa hyvin kulkea kompuroimatta mihinkään.
Mua pelotti, mutten tiennyt yhtään miksi pelotti niin paljon. Tuntui vaan, että siellä oli "jotain". Sellainen tiivis, kauhuleffamainen tunnelma.
Menin sänkyyn makaamaan selälleni, mutten uskaltanut sulkea silmiäni ja nukahtaa. Nukuin aina makuuhuoneessa niin, että makuuhuoneen ovi oli kiinni, ihan vain tottumuksesta, vaikka kanssani ei asunut muita.
Makasin melko kauan kauhusta jäykkänä silmät auki sängyssä vaistoten että siellä jotain oli, kunnes vihdoin päätin "lopettaa tämän hullutuksen" ja käydä nukkumaan. Halusin ajatella, että vain kuvittelin tai olin muuten vain hullu.
Pakotin itseni sulkemaan silmät. Makasin siinä sitten silmät kiinni ja odotin nukahtamista. Yhtäkkiä kuulin kun joku tarttui makuuhuoneen oven kahvaan ja käänsi sitä hitaasti. Alkoi sitten hitaasti avaamaan ovea (se oli aika jäykkä ja nariseva ovi).
Ensimmäinen ajatus oli " no nyt mä oon tullut hulluksi! nyt mä hallusinoin ja kuulen kuuloja! Ihan kuin joku muka olis just avannut makkarin oven". Pidin silmät visusti kiinni, koska pelotti, vaikka uskoin kuvitelleeni koko jutun. Kuitenkin lopulta uskalsin avata silmät ja näin että makkarin ovi oli auki, selkosen selällään.
Läsnäolon tunne kuitenkin haihtui ja nukahdin pian tämän jälkeen.
[/quote] Jo on kumma kun muka banaaneista pystyy päättelemään kummitusjuttuja.
Mä sain kerran semmosen päiväkirjan jonka kaa mä juttelin ja sit mulle tuli muistikatkoksii ja mä tuhrin koulun seinii ja sit mä melkeen delasin! MÖÖÖÖÖ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:36"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:01"]
Näin saman naisen lapsena keittiönikkuinasta. Heräsin yöllä je menin keittiöön jääkaapille sinä viererssä keittiönikkunasta katseli minua pitkähiuksinen vanha nainen hiukset lepattaen hän katseli siässn oli kuutamo ja erotin kasvot tarkkaan katse oli pahan ankara ja pistänä peräännyin siita takaisin makuuhuoneeseen ja menin sänkyyn . En ole koskaan unohtanut tätä olin silloin vaan jotain 6 vuotias. Myöhemmin selivisin että minulla on selvännäkijän lahjat koska syntymäaika on yhteen laskettuna sata vuosi -60 kuukausi 12 päivä 28. Minulla on myös kyky nähdä taaksepäin ajassa ja nähdä mitä kyseiselle ihmiselle on tapahtunut elämänsäaikana. JOs kysyttävää kysykää??[/quote] No... Entä jos joku on syntynyt 1.12.-99? Siitähän tulee enemmän kuin sata
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 12:07"]http://demoninmetsastajanpaivakirja.blogspot.fi/2014/11/demoni-daimon-osa-1.html Tietoa demoneista
[/quote] toi väittää ettei sitä blogii oo olemasda!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 18:03"]HÖÖ!
[/quote] saunakummitus on palannut! HöhöHÖÖ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:30"]Mä sain kerran semmosen päiväkirjan jonka kaa mä juttelin ja sit mulle tuli muistikatkoksii ja mä tuhrin koulun seinii ja sit mä melkeen delasin! MÖÖÖÖÖ!
[/quote] mitä, mistä alapeukku? :D
Minä ihan selvästi tunsin tässä yhtenä päivänä kuinka joku tönäisi minua selkään. Aika hurja harha-aistimus se oli kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli tosi kuumat kesäajat ja minulla oli semmoinen pyörivä tuuletin omassa huoneessani, kun vielä asuin vanhempieni luona. Siinä oli muistaakseni 3 tai 4 eri säätömahdollisuutta sille pyörimisnopeudelle. Alimmainen niistä oli virta pois. Noh se vehje sitten veteli aika viimisiään ja oli ruvennut pitämään sellaista inhottavaa nitinää.
Illalla menin sitten ihan normaalisti nukkumaan. Vähän aikaa sängyssä oltuani aloin ihmettelemään, että mikä perkele tuolla jalkopäässä puhaltaa. En yhtään osannut ajatella, että mikä se on kunnes se helkkarin nitinä alkoi. Se kyllä säikäytti ihan toden teolla ja muistan että en ihan heti edes tajunnut mistä se nitinä lähtee tai osannut yhdistää sitä siihen tuulettimeen. Peitto meni aika syvälle pään yli.
Sitten kun ymmärsin että se oli se tuuletin, niin laitoin sen pois päältä. Taisi olla täysillä puhaltamassa.
Erikoisenhan tästä tarinasta tekee se, että muistan silloin ajatelleeni että olin ihan lähes tulkoon varma että olin sen kytkenyt pois päältä kun menin nukkumaan. Se myös oli omituista kun se puhallus ei siis ruvennut heti tuntumaan vaan siinä meni jonkun aikaa kunnes se alkoi. Ja se tosiaan oli sen verran voimakasta että sitä ei oikein voi olla tuntematta. :S
Mutta oli miten oli, se saakelin kitinä pelästytti silloin.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 18:20"]Oli tosi kuumat kesäajat ja minulla oli semmoinen pyörivä tuuletin omassa huoneessani, kun vielä asuin vanhempieni luona. Siinä oli muistaakseni 3 tai 4 eri säätömahdollisuutta sille pyörimisnopeudelle. Alimmainen niistä oli virta pois. Noh se vehje sitten veteli aika viimisiään ja oli ruvennut pitämään sellaista inhottavaa nitinää.
Illalla menin sitten ihan normaalisti nukkumaan. Vähän aikaa sängyssä oltuani aloin ihmettelemään, että mikä perkele tuolla jalkopäässä puhaltaa. En yhtään osannut ajatella, että mikä se on kunnes se helkkarin nitinä alkoi. Se kyllä säikäytti ihan toden teolla ja muistan että en ihan heti edes tajunnut mistä se nitinä lähtee tai osannut yhdistää sitä siihen tuulettimeen. Peitto meni aika syvälle pään yli.
Sitten kun ymmärsin että se oli se tuuletin, niin laitoin sen pois päältä. Taisi olla täysillä puhaltamassa.
Erikoisenhan tästä tarinasta tekee se, että muistan silloin ajatelleeni että olin ihan lähes tulkoon varma että olin sen kytkenyt pois päältä kun menin nukkumaan. Se myös oli omituista kun se puhallus ei siis ruvennut heti tuntumaan vaan siinä meni jonkun aikaa kunnes se alkoi. Ja se tosiaan oli sen verran voimakasta että sitä ei oikein voi olla tuntematta. :S
Mutta oli miten oli, se saakelin kitinä pelästytti silloin.
[/quote] oho
Olikohan toissapäivänä, kun alkoi yhtäkkiä kuulua kovaa siritystä jostain vierestäni. Sydän ehti muljahtaa kunnolla, ennen kuin tajusin että se oli tyhjä limsapullo jonka olin laskenut lattialle, eikä suinkaan mikään ufo-torakkalauma.
meillä on riivattu ilmankostutin. vaikka olisi pois päältä, ei edes seinässä se loiskahtelee kuin jokin heiluttaisi sitä. ja yhtenä yönä olin saada sydänkohtauksen, kun vaatekaapin ovessa roikkuva vyö alkoi kilistä ovea vasten! eläimiä meillä ei ole
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:20"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 03:15"]
Onko entisistä mielisairaaloista jossain tehty asuintaloja? Missäpäin Suomea? Vai onko useammastakin? Eihän niitä niin kauhean monta täällä edes ole (ollut).
[/quote]
Oulussa. Opiskelija-asunnoiksi muutettu. ap
[/quote]
Onks toi sun juttu pyörinyt täällä aiemminkin? Kysyn siis oulun leidiltä joka kirjotteli tuosta koirastaan..
Näitä on jonkin verran.
*
-kerran vanhassa asunnossani näin ikkunasta kun kauppakeskuksen edustalla käveli pienen tytön varjo. Kello oli 11 eikä siellä ollut ketään muuta kuin tämä "tyttö". Vaikka varjo oli täysin musta, tiesin heti, että tyttö oli kolmevuotias ja hänellä oli blondi polkkatukka joita koristi vaaleanpunainen rusetti.
*
-toinen tapauskin sattui kaupan edustalla juuri samaan kellonaikaan. Tällä kertaa tytön sijaan kaupan edustan ohi juoksi päätön koira.
*
-kolmas tapaus sattui, kun asuin toisessa talossa. Olin lukemassa, kun ikkunan ohi lensi jalkapallon kokoinen energiapallo.
*
-neljäs tapaus oli, kun pyöräilin maantiellä. Läheiseltä pellolta alkoi yhtäkkiä kuulua kovaa hyräilyä, vaikkei siellä ollut ketään :S
*
Tässä olivat nyt siis minun kokemukseni
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:18"]
Mulla on. Asuin vähän yli parikymppisenä Helsingissä eräässä asunnossa sellaisella talossa, joka oli ennen ollut sairaanhoitajien asuntola. En tiedä, onko tällä mitään tekemistä asian kanssa, kunhan mainitsin.
Mulla oli koko siellä asunnossa asumisen (monta vuotta) ajan pelkoja, joita ei ole ollut sen jälkeen muissa asunnoissa. Pelko oli selittämätöntä, tuntui vaan että asunnossa oli jotain vialla ja että siellä "oli jotain".
Esim. yöllä vessaan meneminen pimeässä pelotti paljon, se on kai muutenkin yleistä, mutta itsellä ei ole ollut samaa pelkoa muissa asunnoissa.
No kävipä sitten kerran niin, että törmäsin naapuriini kaupassa aja ostimme molemmat banaaneja. Omat banaaniini mätänivät yllättäen parissa päivässä. Kävin naapurin luona kylässä ja huomasin, että hänen banaaninsa olivat ihan ok vielä, vähänvain pilkkuja tullut. Tämän jälkeen huomasin, että kaikki ostamani hedelmät kypsyivät aivan käsittämättömä nopeasti ja mätäinvät pois. En lopulta enää viistinyt ostaa hedelmiä.
Tie, jolla taloni sijaitso, oli mäki alasa ja sen varrella koko mitan pituudelta katulamppuja. Outoja alkoi tapahtumaan talon ulkouolellakin.
Kerran syysiltana kävelin mäkeä alas ja juuri kun tulin erään katulampun kohdalle, se yhtäkkiä sammui. Hassua, ajattelin, mutten miettinyt asiaa sitten sen enempää. No se tapahtui pian toisen kerran kun kävelin samaa reittiä. "Lampuissa on jotain vikaa, ainahan noi samuu ja syttyy itekseen" selitin taas itselleni ja pidin vain erikoisena sattumana, että lamppu sattui juuri sillä hetkellä kun olin lampun kohdalla.
Ja se sama tapahtui kolmannen. Ja neljnnen. Ja viidennen. Ja kuudennen kerran. Ja jossain 11 tai 12 kerran kohdalla lopetin laskemisen ja hyväksyin sen tosiasian, että katulampulla oli ilmeisesti mulle jotain asiaa? Tai merkki jostain?
Eräänä iltana asunnossani oli erittäin hiostava tunnelma, enkä tiennyt miksi. Menin kuitenkin nukkumaan. Mieti valot päällä nukkumista, mutta ulkoa katulamppujen valo heijastui sisälle ikkunoista niin, ttä talviaikaan yölläkin näki asunnossa hyvin kulkea kompuroimatta mihinkään.
Mua pelotti, mutten tiennyt yhtään miksi pelotti niin paljon. Tuntui vaan, että siellä oli "jotain". Sellainen tiivis, kauhuleffamainen tunnelma.
Menin sänkyyn makaamaan selälleni, mutten uskaltanut sulkea silmiäni ja nukahtaa. Nukuin aina makuuhuoneessa niin, että makuuhuoneen ovi oli kiinni, ihan vain tottumuksesta, vaikka kanssani ei asunut muita.
Makasin melko kauan kauhusta jäykkänä silmät auki sängyssä vaistoten että siellä jotain oli, kunnes vihdoin päätin "lopettaa tämän hullutuksen" ja käydä nukkumaan. Halusin ajatella, että vain kuvittelin tai olin muuten vain hullu.
Pakotin itseni sulkemaan silmät. Makasin siinä sitten silmät kiinni ja odotin nukahtamista. Yhtäkkiä kuulin kun joku tarttui makuuhuoneen oven kahvaan ja käänsi sitä hitaasti. Alkoi sitten hitaasti avaamaan ovea (se oli aika jäykkä ja nariseva ovi).
Ensimmäinen ajatus oli " no nyt mä oon tullut hulluksi! nyt mä hallusinoin ja kuulen kuuloja! Ihan kuin joku muka olis just avannut makkarin oven". Pidin silmät visusti kiinni, koska pelotti, vaikka uskoin kuvitelleeni koko jutun. Kuitenkin lopulta uskalsin avata silmät ja näin että makkarin ovi oli auki, selkosen selällään.
Läsnäolon tunne kuitenkin haihtui ja nukahdin pian tämän jälkeen.
[/quote]
Hyi saatana että mulla meni kylmät väreet kun luin tätä!
[/quote]
Tää ois niin kamala! D: Monesti nukkumaan pannessa mielikuvitus käy tosi vilkkaana ja kaikki nitinät ja natinat saa piiloutumaan syvälle peiton alle ja tumma kylpytakki alkaa muistuttamaan mörköä, MUTTA tuo että oikeasti jotain konkreettista tapahtuu ja sitten se ahdistava tunne vielä lähtee pois on todella hyytävä ajatus.