Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erotica-lehdessä oli mukana myös haju, josta kioskin myyjät saivat päänsärkyä.

OMG joo, niinpä taisi olla!

En muista millä vuosikymmenellä tämä oli mutta jossakin vaiheessa alettiin kapinoida sitä vastaan että pornolehtihyllyt oli kauppojen kassojen vieressä ja ne kannet oli tosi roiseja. Isoja rintoja palvottiin. Alettiinko niitä kansia peittää tai jotakin? Perusteluna oli vain ja ainoastaan se että lapset ihmettelevät niitä alastomien naisten rivistöjä.

Yksi kristillisten papiskansanedustaja sai liikanimenkin Porno-Ronkainen, vastustettuaan porno- tai nehän oli oikeasti kesyjä seksilehtiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkeja oli joka korttelissa, parhaimmissa useita.

Myös pienten kuntien syrjäkylillä saattoi olla pankkikonttoreita.

Ainakin postin (Postipankki) muodossa. Postin konttori saattoi olla lähes keskellä ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kymppikioskit ja siellä 10 pennin kirppukarkit. Värikkäät pyöreät kovat karkit läpinäkyvässä pallollisessa kääreessä.

Koulussa oli hyvää ruokaa, ruoka tehtiin alusta loppuun koulun omassa keittiössä. Joka syksyn ensimmäisenä päivänä oli spagettia ja jauhelihakastiketta. Jälkiruokaa oli melko usein, yleensä se oli suklaamoussea tai eskimopuikko.

Kotona ruokana oli perunaa ja kastiketta, kotletteja, lihapullia...kasviksina kiinankaalia ja sitä porkkanaraastetta. Juhlapäivinä syötiin wieninleikettä ananasrenkaan kera.

80-luvulla oli kaupoissa ihania kotimaisia korkeavartisia nahkatalvisaappaita joissa oli lampaannahkavuori. Hienoimmissa oli soljet ja remmit nilkoissa. Ja talvilenkkareita oli kaikilla ja lasketteluhaalareita. Lapsilla oli päässä häntähatut. Pipoissa oli jättikokoiset tupsut. Poison-hajuvesi ja helmiäishuulipuna.

Wieninleike ananasrenkaan kanssa oli hawaijinleike, persikan kanssa floridanleike ja sienikastike kanssa metsästäjäleike ja on luonnollisesti vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erotica-lehdessä oli mukana myös haju, josta kioskin myyjät saivat päänsärkyä.

Eläköön kiveshiki!

Sen hajun oli luultavasti tarkoitus muistuttaa jollakin lailla sillin hajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erotica-lehdessä oli mukana myös haju, josta kioskin myyjät saivat päänsärkyä.

OMG joo, niinpä taisi olla!

En muista millä vuosikymmenellä tämä oli mutta jossakin vaiheessa alettiin kapinoida sitä vastaan että pornolehtihyllyt oli kauppojen kassojen vieressä ja ne kannet oli tosi roiseja. Isoja rintoja palvottiin. Alettiinko niitä kansia peittää tai jotakin? Perusteluna oli vain ja ainoastaan se että lapset ihmettelevät niitä alastomien naisten rivistöjä.

Yksi kristillisten papiskansanedustaja sai liikanimenkin Porno-Ronkainen, vastustettuaan porno- tai nehän oli oikeasti kesyjä seksilehtiä.

...pappiskansanedustaja, ei papis...

Vierailija kirjoitti:

Oli turvallista. Lapsena leikittiin paljon ulkona, juostiin lähimetsissä ja uitiin rannoilla. Kuunneltiin musaa korvalappustereoista, katsottiin telkkaa. Perheen kanssa tehtiin kesäreissuja kotimaassa ja ulkomailla. Mentiin laivalla Ruotsiin ja sieltä autolla Keski-Eurooppaan, tai lennettiin Kreikkaan tai Italiaan.

Hyviä muistoja on.

Ei itse asiassa ollut minkään tilaston mukaan yhtä turvallista kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1980-luvun TV-viihteessä paikattiin naisia aivan avoimesti. Tähän syyllistyivät avoimen sekstistisiä olivat niin Spede kuin Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki sekä Petelius kumppaneineen. Homoja pilkkasivat aiva; avoimesti yllämainitut Spedeä lukuunottamatta. Törkein oli kuitenkin Petelius, hänen huumorinsa oli suorastaan kiusaamista ja kunnianloukkausta ihan nimettyjä henkilöitä kohtaan Tommy Engblom, Erkki Nysten, Ahti Karjalainen jne.), puhumattakaan sitten kaikista vähemmistöistä (ainakin romanit, saamelaiset, homot, vammaiset jne.). Anteeksipyydettävää riittää muiltakin kuin romaneilta.

80-luvun sketseissä laskettiin leikkiä ihan kaikista ihmisryhmistä - ei sellainen ole syrjintää. Loukaavaa se olisi ollut vain, jos se olisi aina kohdistunut johonkin tiettyyn ryhmään. Nykyiset anteeksipyynnöt ovat siis turhia ja lapsellisia ja kertovat 2000-luvun yhteiskunnallisesta suvaitsemattomuudesta, joka on lisääntynyt vihervasemmistolaisuuden ansiosta.

Vaikutteita on tullut myös Amerikasta, missä huumori alkaakin olla vessa- ja pieruhuumoria, ettei vain loukattaisi ketään ihmisryhmää.

Ei laskettu leikkiä kaikista ihmisryhmistä vaan vähemmistöistä. Ennollut erityisen herkkänahkainen mutta pidin sitä outona jo silloin. Spede laski leikkiä naisista joita se kuitenkin jahtasi, ja Petelius ja Kalliala mustalaisista ja saamelaisista. On selvä että vihreälle kansanedustajalle tuo oli vähän taakka joka oli hyvä kösitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli turvallista. Lapsena leikittiin paljon ulkona, juostiin lähimetsissä ja uitiin rannoilla. Kuunneltiin musaa korvalappustereoista, katsottiin telkkaa. Perheen kanssa tehtiin kesäreissuja kotimaassa ja ulkomailla. Mentiin laivalla Ruotsiin ja sieltä autolla Keski-Eurooppaan, tai lennettiin Kreikkaan tai Italiaan.

Hyviä muistoja on.

Ei itse asiassa ollut minkään tilaston mukaan yhtä turvallista kuin nykyään.

Seuraamme Ruotsin esimerkkiä....

Diskoon mentiin jo seitsemältä illalla, valomerkki tuli puoli yhdeltä. Aamulla jaksoi mennä hyvin töihin, vaikka illalla olikin ollut juhlimassa. Vuosikymmenen loppupuolella taisivat tosin muutamat yökerhot olla jo aamukolmeen asti auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli turvallista. Lapsena leikittiin paljon ulkona, juostiin lähimetsissä ja uitiin rannoilla. Kuunneltiin musaa korvalappustereoista, katsottiin telkkaa. Perheen kanssa tehtiin kesäreissuja kotimaassa ja ulkomailla. Mentiin laivalla Ruotsiin ja sieltä autolla Keski-Eurooppaan, tai lennettiin Kreikkaan tai Italiaan.

Hyviä muistoja on.

Ei itse asiassa ollut minkään tilaston mukaan yhtä turvallista kuin nykyään.

Alapeukkua tulee, vaikka kyse on faktasta. Nykyään lasten ja nuorten tapaturmakuolemat on harvinaisempia. Liikennekuolemia on myös vähemmän ja henkirikoksia on vähemmän kuin 80-luvulla.

80-luvulla oli kovemmat tuomiot. Rattijuopumuksesta joutui Seutulaan kuokkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lankapuhelimet! Kerran kaveri soitti meille ja jätti puhelun jälkeen puhelimen vahingossa auki. Mun piti fillaroida kaverille ja pyytää laittamaan luuri kiinni, että saatiin soitettua mummulle.

?

Miksette laskeneet omaa luurianne vaan alas ja katkaisseet puhelua?

Eikös linja jäänyt auki jos soittanut osapuoli ei sulkenut luuria

Ei tietenkään jäänyt. Olen kyllä kuullut tuon luulon joltain muultakin ja ihmettelin, että ei taida olla tekniikka ihan hallussa.

Voi kuule tuo koettiin käytännössä useammankin kerran.

Pari esimerkkiä:

Veli oli serkun luona kylässä ja soittivat meille pilasoiton. Löin luurin korvaan ja aloin soittaa ”kostosoittoa” takaisin, niin linja olikin edelleen auki.

Kaverille soitti lehtimyyjä ja isänsä vastasi. Kaverilla oli oma puhelin omassa huoneessaan ja isänsä ilmoitti, että se on sulle ja laski luurin siitä toisesta puhelimesta. Kaveri nosti oman puhelimensa luurin ja jatkoi puhelua.

Lisäksi inttikaverille oli sattunut niin, että tyttöystävä oli soittanut hänelle, mutta laittanut puhelimen luurin huonosti paikalleen. Inttikaveri oli sitten yrittänyt itse soittaa johonkin ja ihmetteli, kun puhelin ei toimi. Oli sitten kuunnellut vähän aikaa ja kuullut, miten tyttis jutteli kotonaan äitinsä kanssa. Yritti huutaa, että pankaa se luuri paikalleen, mutta eihän se mihinkään kuulunut. Oli joutunut kävelemään tyttiksen kotiin sanomaan asiasta.

Tietenkin, jos kaverilla oli linja auki, niin sinne ei voinut soittaa.

Kaverilla oli rinnakkaispuhelin omassa huoneessa. Linja oli sama, joten puhelua saattoi jatkaa toisesta luurista ennenkuin toinen laittoi luurin paikoilleen.

Inttikaverillasi oli linja auki tyttökaverilleen.

Meillä jäi kerran luuri laittamatta paikalleen jonkun puhelun jälkeen, kun lähdimme joululomalle toiselle puolelle maata. Säikähdin mahdollista isoa laskua ja soitin puhelinyhtiöön puolipaniikissa. Sieltä sanottiin, ettei siitä muuta haittaa ole kuin, että kotinumeroonne soitettaessa se vain tuuttaa varattua, muttei sekään haittaa, kun ette ole kotona. Mahdollinen soiton siirto ei tietenkään toiminut. Se, joille olimme viimeksi soittaneet saattoi soittaa, jos oli itse sulkenut oman linjansa.

Et ymmärrä lukemaasi? Esim se kaverin puhelu lehtimyyjän kanssa jatkui, vaikka isänsä sulki toisen puhelimen ennen kuin kaveri nosti oman pihelimensa luurin. Aiemmin keskustelussa on väitetty, että puhelu olisi katkennut siinä vaiheessa, kun isä laski toisen puhelimen luurin.

Kahdessa muussakin esimerkissä linja oli jäänyt auki, vaikka vastaanottavassa päässä oli laskettu luuri alas.

Ymmärrän lukemani, linjoissa on ollut vika tai et itse ole ymmärtänyt, mitä sinulle on kerrottu. Asia on niinkuin kirjoitin. Linjan on ollut pakko olla auki. Se, jos rinnakkaispuhelin on suljettu kesken puhelun ei vaikuta, jos toinen puhelin pitää linjan auki.

Voi tietenkin olla, että luuri on laitettu huolimattomasti paikoilleen, ettei se olekaan katkaissut puhelua.

Onko se todellakin noin vaikeaa myöntää olleensa väärässä?

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli kovemmat tuomiot. Rattijuopumuksesta joutui Seutulaan kuokkimaan.

Vai olisko ollut 60-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Ruokakaupasta pystyi ostamaan tilille ja maksamaan kuun lopussa. Kassalla sanottiin "tilille", kassahenkilö ojensi pahviläpykän, jonka seuraavaan tyhjään sarakkeeseen tehtiin nimmari. Koko perhe osti samalle kortille. Kauppias tunsi perheet (pk-seudulla) ja tiesi, että esim. meidän perheen lapset eivät saaneet ostaa karkkia viikolla. Kotoa tuotua lappua vastaan saimme kyllä ostettua vanhemmille tupakkaa. Nimmari vain korttiin ja siinä se.

Asun pienessä maalaiskylässä, jossa tämä on todellisuutta nykyäänkin, paitsi tuo tupakan ostaminen.

Tanssi-illan jälkeen kun heräsit nukkamalähiöstä tuntemattomasta osoitteesta, ei tarvinnut henki kurkussa pelätä, minkä kuolemantaudin on tullut hankkineeksi. Tosin tämäkin muuttui 80-luvun puolenvälin jälkeen ensin huonompaan suuntaan ja nykyisellään taas ihan eri juttu.

"Tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus (The US Centers for Disease and Prevention, CDC) on hyväksynyt hiv-infektion poistamisen tarttuvien tautien(communicable diseases) listalta, jotka ovat esteenä Yhdysvaltoihin saapumiselle."

Vierailija kirjoitti:

Diskoon mentiin jo seitsemältä illalla, valomerkki tuli puoli yhdeltä. Aamulla jaksoi mennä hyvin töihin, vaikka illalla olikin ollut juhlimassa. Vuosikymmenen loppupuolella taisivat tosin muutamat yökerhot olla jo aamukolmeen asti auki.

Isommissa kaupungeissa oli tarkkaan rajattu määrä yökerhoja jotka saivat olla auki kolmeen ja uusi paikka sai luvan vain jos entinen menetti sen esim. anniskelurikkomuksen takia.

Vielä 1980-luvulla ei kahviloissa saanut tarjota olutta ilman lämmintä ruokaa mihin riitti mikrossa käytetty voileipä. Sitä ei ollut pakko syödä joten sen sai lämmittää uudelleen jos halusi tilata uuden tuopin

Pillimehu (trip) juotiin tetrasta, pyramidin mallisesta pakkauksesta. Ja maistui tietysti paljon paremmalta kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Erotica-lehdessä oli mukana myös haju, josta kioskin myyjät saivat päänsärkyä.

Joo muistan tuon voimakkaan hajun. Vaikka lehdet oli pussitettuja niin silti haju tunki läpi, varsinkin, kun niitä lehtiä oli siinä kioskissa pinkka odottamassa aurinkolasipäisiä ostajiaan. Olin kiskalla töissä tuolloin tätini kanssa, joten muistan. Ei ollut kiva haju. Minulle tuli päänsärkyä myös mansikkaa matkivista ylituoksuvista jättipyyhekumeista ja karkkinauhoista. Tätini vaan sanoi, että totun ajan kanssa hajuihin ja siinä se. Nuo pornolehdet olivat kyllä jotenkin ällöttäviä, kun niitä siinä teini-iässä asettelin näytille ja nuori mieleni altistui tärähtäneille otsikoille. Ei kyllä nykyään ala-ikäiset saisi käsitellä edes mokomaa materiaalia. Silloin piti vaan karaistua elämän kovuudelle. Menin koulupäivän jälkeen vielä kiskalle töihin neljäksi tunniksi. Aloitin samana vuonna, kun täytin 15.

Kyllä se meni niin että linja jäi auki jos vain toinen osapuoli laittoi sen kiinni. En muista enää kummin päin se meni, oliko soittaja vai vastaaja mutta oli siis ihan mahdollista että linja jäi ns auki ja toinen ei päässyt soittamaan puhelimellaan.

Ja sitten vielä yksi vastaus tähän väittelyyn.

Suomi oli globaalissa mittakaavassa kummajainen siksi että meillä oli vielä 1980-luvun lopussa kymmeniä yksityisiä paikallisia puhelinyhtiöitä joista jokainen oli hankkinut lankaverkon keskuksensa omin päin kuka mistäkin. (Enimmillään yli 400)

Suomessa taisi olla yksi kappale kutakuinkin jokaista koskaan valmistettua analogista relekeskusta joista viimeiset digitalisoitiin vasta 1990-luvulla.

Elibon täysin mahdollista että joku on vielä 1980-luvulla asunut sellaisen relekeskuksen alueella joka todella toimi kuvatulla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Pillimehu (trip) juotiin tetrasta, pyramidin mallisesta pakkauksesta. Ja maistui tietysti paljon paremmalta kuin nykyään.

Oli myös Mac-limujäätelöitä, jotka oli cola- ja appelsiinilimsan sekoitusta. Niitä tuli syötyä aika monta.