Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Pankkeja oli joka korttelissa, parhaimmissa useita.

Vierailija kirjoitti:

Ruokakaupoissa oli sellainen ammattikunta kuin mainostekstaaja. Aatelkaa että joku siellä kaupan takahuoneessa omin pikkukätösin kirjoitti A4:n kokoselle pahville että banaanit 9,90 mk/kilo ma - ke.

Kylmähyllyn edessä oli sellaisia hienoja muovisuikaleita eristämässä kylmää.

Kyllä meillä ainakin lähikauppias olisi tarvinnut lukihäiriöisenä jonkinlaisen mainostekstaajan, mutta olihan se mielenkiintoista lukea ikkunamainoksia, tarjouksessa oli ainakin managomehua, omena- pouuolukka juoma ja nutan paistia. RIP Ville K.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän R-kioskeilla myytiin sekä kotimaisia että ulkomaisia miestenlehtiä ja divareista saattoi löytyä muutakin katseltavaa.

Myytiin, mutta mitä ne sisälsivät? Suomalaisissa lehdissä sai näyttää yhdyntäkuvia vain, jos kuvassa näkyi molempien naamat. Suuseksikuvia ei lehdissä saanut olla 1980-luvulla. 

Ruotsalaisissa lehdissä näkyi enemmän, kunhan niitä osti Ruotsista. Suomeen tuotuina niistä oli mustalla tussilla peitetty tuherot.

Sitä jännempää oli päästä touhuamaan livenä, kun ei ollut nähnyt seksivideoita.

Muistan minkälaisia juttuja teininä oli. Esim. Mies epäili vaimon pettävän hänen poissaolessaan, joten mies piilotti partakoneenterän vaimon värkkiin. Ensimmäinen vieras mies muna poikki. Toinen mies muna poikki. Kolmas vieras mies äääööääööö. Toinen juttu: Sano 9 englanniksi, saksaksi ja suomeksi.

Erektiossa olevasta peeniksestä ei saanut suomalaisessa lehdessä jossakin vaiheessa olla kuvaa. Eikä naisen värkkiä saanut kuvata niin, että sisus näkyi. Jossain vaiheessa tiukennettiin sääntöjä muutamaksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkiryöstöjä oli jatkuvasti

Silloin oli vielä konttoreita mitä ryöstää, ja niissä käteistä rahaa:). Nykyään ryöstö olisi turhaa kun pankit ovat netissä ja rahakin vain bitteinä netissä. 

Pankin tiskillä on rahaa vain muutama satanen, isot rahat aikalukkojen takana pankkiholvissa.

Monista pankkikonttoreissa ei ole nykyisin enää edes kassapalveluja ja ne saattavat olla auki suunnilleen ma-pe klo 10-12 ellei sitten erikseen varaa aikaa asiointia varten. Isot pankkipalatsit ovat nykyisin semmoisia suhteellisen pieniä toimistotiloja jonkun kauppakeskuksen yhteydessä.

Laskimen digitaalinäyttöhuumori kukoisti lukiossa. Numerosarjat ylösalaisin luettuna kirvoittivat monet naurut, esim. 03708537 tai 177035714.

Erotica-lehdessä oli mukana myös haju, josta kioskin myyjät saivat päänsärkyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsi, kun vaan marssi kysymään niitä.

Isot olkatoppaukset.

Autossa oli takaikkunalla valko-musta kasikympin lätkä kortin saatua.

Oma shekkivihko, että pystyi maksamaan käymättä pankissa nostamassa käteistä. Tosin 80 luvun loppupuolella rupesi olemaan nostoautomaatteja.

Kolikkopuhelimet, mitä tuli käytettyä paljon opiskeluaikaan.

Olin kesätöissä lukiossa kesällä 1981 ja sain ensimmäisen pankkikortin. Kävin pankissa pankkikirjan kanssa nostamassa rahaa, niin kuin siihen aikaan oli tapana, niin ne kysyi että haluanko pankkikortin, ja sanoin heti että joo. Automaatteja oli kyllä aika harvassa, mutta kyllä niitä kuitenkin oli ja kortilla pystyi maksamaan. Se oli aika uus juttu silloin, mutta siitä lähtien mulla on ollut kortti. Shekkivihkoa mulla ei ole koskaan ollut. 

Niin kauan kuin lähimmälle automaatille oli yhtä pitkä matka kuin sinne pankin konttoriinkin, niin ei kannattanut korttia hankkia. Siinä vaiheessa, kun yliopistolle tuli ensimmäiset automaatit, hankin kortin. Ei opiskelijalle annettu kuin automaattikortti. Se yksi ja samainen kortti muuten toimi vuosikaudet, ei niitä uusittu jatkuvasti, kuten nykyään. Ensimmäiset opiskeluvuodet mentiin sitten shekkivihkon kanssa, jotta oli joku maksutapa, jos käteinen loppui.

Pankkikortin sai, jos oli säännölliset tulot. Moni opiskelija hankki pankkikortin kesällä kun sai palkkaa kesätöistä. Oikea pankkikortti oli myös statusjuttu. Köyhillä oli vain automaattikortit ja shekkivihot oli noh, vanhanaikaisia. 

Popedaa kuunneltiin!

Tarhassa kaikilla oli punaiset tai siniset trikoosukkahousut.

Kotona kaikki poltti tupakkaa sisällä ja tuhkakuppeja oli ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Sexy man kirjoitti:

Pornoa ei ollut saatavilla 1980-luvulla.

Siksi perheeniskät nauhoittivatkin televisiosta jotain täyslällyä emmanuellea.

Itse olin toki pystyvä poika ja pihistin 13-vuotiaana divarista ruotsalaisen pornolehden työntämällä sen takin alle kun myyjän silmä vältti. :D

Oli kiehtovaa... Mutta myös inhottavaa kun edellinen omistaja oli ruikannut keskiaukeamalle missä solariumissa käynyt pimu ratsasti isolla aisalla Olivia Newton-John Physical-hikinauha päässä.

Pornoa oli saatavilla, mutta se oli kauppojen lehtihyllyissä. Oli Kallea, Jallua, Rattoa ja mitä lie "miestenlehtiä". Kuvissa jotain tuntemattomiksi meikattuja sutturoita jalat levällään. Ja ihmisten kirjoittelemia pornofantasioita. Opiskelukaverini yliopistossa rahoitti opintonsa tehtailemalla "eroottisia tarinoita" eri pornolehtiin; niistä sai kuulemma hyvin rahaa...:)

Ennen internetin ensimmäistä suosittua hakukonetta Altavistaa (v:sta 1995) pelkän paljaan pinnan näkeminen oli enemmän niiden alan lehtien varassa. Sen jälkeen netti alkoi kasvaa mm. ilmaisen eroottisen aikuisviihteen ansiosta, niin noiden pornolehtienkin levikki alkoi nopeasti pudota. Nykyisin kuka tahansa älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen haltija voi halutessaan löytää sitä paljasta pintaa hyvin vaivattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Pankkeja oli joka korttelissa, parhaimmissa useita.

Myös pienten kuntien syrjäkylillä saattoi olla pankkikonttoreita.

Kerkko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorten muotikin oli monasti jo ylivuotista verrattuna Eurooppaan ja liikkeet teki tiliä kun osti tuolta sitten jämä eriä?

Asuttiin tuolloin Ruotsissa ja Suomessa käydessä kaikki oli niin köyhän ja jotenki venäläisen näköistä (vieläki ne telkkarisarjat näyttää semmoselta), ihmisetkin aina allapäin ja nyreitä. Ihan sama silloin mietin, että varmaan vaatteet ja muutkin ostettiin muiden maiden jämävarastoista. Suomalaisen tunnisti ulkomailla jo kaukaa vaatteistaan. Suomessa oli ihan omanlainen "muoti"...

Nykyään on onneks paljon kansainvälisempi meininki.

Jaa No nää kokemukset vaihtelee. Kummitäti muutti ruotsiin ja niitten perhe oli köyhä. Ei ollu varaa matkustaa kun kesällä suomeen ja talvella säleniin. Eivät käyneet edes tukholmassa! Ei todellakaan lacostea, docksideseja, sinistä ripsaria. Ihan joku hippityyli. Sama oli espanjassa asuvilla mökkinaapureilla. Köyhää porukkaa. Ei sähköjä mökillä kummallakaan.

Sitä ihan nolustutti koska meillä niin paljon extra allt. Ja me oltiin sentään omissa piireissä suht tavallisia. Ei edes stadin ytimestä. Missä oli ihan 80-luvulla lopulla oli överi-snobeja. Niillä oli yhtäkkiä kaikkea liikaa ja kallista. Hienot hevoset, luxus autot, juhlamekot, korut, omat kämpät viimeistään 18 v. Ihan tajutonta menoa. Ja me muut kälyset perässä. Kaikkea samaa, mut halpisversiona 😂

Menin yläasteelle 86 ja sain Puman putkikassin, jota oli coolia kantaa olalla. Reppu olisi ollut nolo.

Meidän luokkalaisilla pojilla Helsingissä oli avaimenperinä erilaisia narikkalappuja, se oli kovaa. Jotkut kävi Byggalla diskossa, minä en, koska olin kiltti tyttö. Koviksinta mitä tein, oli että riisuin pipon ennen koulun pihalle astelemista. Olisi ollut noloa jäädä kiinni siitä, että käyttää talvella 25 asteen pakkasella talvisen Helsingin viimassa jotain niinkin noloa kuin pipo.

Joskus söin myös purkkaa tunnilla, vaikka se oli kielletty. Oli tosi rebel olo silloin. 😅 Sellainen oranssi PK-purkka oli lemppariani.

Raitiovaunuissa, ainakin linjoilla 1 ja 2 oli vielä lipunmyyjät siellä takana. Sitten niistä luovuttiin, ja pitkään ratikoissa oli vaan ne lipunmyyntipömpelit siellä takana. Raitiovaunun lippu oli sellainen pahvinen ja kapea, josta lippukone haukkasi aina pienen palan leimatessa.

Äitini teki minulle Tukkataika (vai Taikatukka?)-kotipermanentteja, kun ei ollut varaa käydä kampaajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkeja oli joka korttelissa, parhaimmissa useita.

Myös pienten kuntien syrjäkylillä saattoi olla pankkikonttoreita.

Ainakin sen pikkukunnan kirkonkylässä oli useiden eri pankkien konttoreita, jotta ihmiset pystyivät nostamaan rahaa omalta tililtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsi, kun vaan marssi kysymään niitä.

Isot olkatoppaukset.

Autossa oli takaikkunalla valko-musta kasikympin lätkä kortin saatua.

Oma shekkivihko, että pystyi maksamaan käymättä pankissa nostamassa käteistä. Tosin 80 luvun loppupuolella rupesi olemaan nostoautomaatteja.

Kolikkopuhelimet, mitä tuli käytettyä paljon opiskeluaikaan.

Olin kesätöissä lukiossa kesällä 1981 ja sain ensimmäisen pankkikortin. Kävin pankissa pankkikirjan kanssa nostamassa rahaa, niin kuin siihen aikaan oli tapana, niin ne kysyi että haluanko pankkikortin, ja sanoin heti että joo. Automaatteja oli kyllä aika harvassa, mutta kyllä niitä kuitenkin oli ja kortilla pystyi maksamaan. Se oli aika uus juttu silloin, mutta siitä lähtien mulla on ollut kortti. Shekkivihkoa mulla ei ole koskaan ollut. 

Minä sain ensimmäisen pankkikorttini muistaakseni 1980. On aika huikeaa ajatella että siihen asti oli pankkikirja, jonka kanssa mentiin pankkiin ja johon kirjattiin kaikki otot ja panot. Sen jälkeen tiliotteet taisi tulla kotiin kirjekuoressa kerran kuukaudessa. Kaupoissa oli minimiostosraja sille, että sai ostaa pankkikortilla. Kyllä se kortin höylääminen nykymittapuun mukaan oli vaivalloista puuhaa, vaikka minusta se oli silloin huitsin kätevää. Yhdella kaverillani oli shekkivihko, hänen sisarensa oli maalla jossakin tuppukylän pankissa töissä ja shekkivihko oli sitä perua. Sille shekkivihkolle jo silloin naureskeltiin. 

80-luvulla tein ensimmäisen ulkomaanmatkani Italian rannikolle. Olin aika reteää tyttöä, kun tulin sieltä. Olin ostanut sellaisia muotivaatteita, joita ei Suomesta saanut ja kivahan se oli ne päällä esiintyä milloin missäkin. Niistä näki heti, että ne ei olleet Suomesta ostettuja. Eivät ne kalliita olleet, mutta erilaisia.

Siihen aikaan oli paljon enemmän eroja siinä, miten missäkin maassa pukeuduttiin.

Nyt on muotikin paljon yhtenäisempää eri puolilla Eurooppaa, saati maailmanlaajuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Erotica-lehdessä oli mukana myös haju, josta kioskin myyjät saivat päänsärkyä.

OMG joo, niinpä taisi olla!

En muista millä vuosikymmenellä tämä oli mutta jossakin vaiheessa alettiin kapinoida sitä vastaan että pornolehtihyllyt oli kauppojen kassojen vieressä ja ne kannet oli tosi roiseja. Isoja rintoja palvottiin. Alettiinko niitä kansia peittää tai jotakin? Perusteluna oli vain ja ainoastaan se että lapset ihmettelevät niitä alastomien naisten rivistöjä.

Lehtien. levyjen tai ylipäätään tavaroiden tilaaminen englannista ja hollannista ei käynyt suit sait sukkelaan kliksuttelemalla hiirtä netissä kuten nykyään. Piti ensin kirje lähettää siitä mitä tilasi sen jälkeen viikkojen päästä sai ohjeet ja loppusumman maksusta. Sitten pankkiin tekemään pankkishekki puntina maksusta josta pankki peri tietty vielä omat kurssimuunnoksesta punniksi/guldeneiksiym kulunsa. Sen jälkeen postissa pankkishekki matkaan jonka jälkeen ehkä viikkojen kuukausien päästä tavarat tuli jos ylipäätään tuli.

Ei tuota monta kertaa viitsinyt tehdä. Englanti oli vaivalloisin kauppamaa postitilauksille, Hollannista ja Ruotsista levyjen tilaaminen oli hieman vaivattomampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lankapuhelimet! Kerran kaveri soitti meille ja jätti puhelun jälkeen puhelimen vahingossa auki. Mun piti fillaroida kaverille ja pyytää laittamaan luuri kiinni, että saatiin soitettua mummulle.

?

Miksette laskeneet omaa luurianne vaan alas ja katkaisseet puhelua?

Eikös linja jäänyt auki jos soittanut osapuoli ei sulkenut luuria

Ei tietenkään jäänyt. Olen kyllä kuullut tuon luulon joltain muultakin ja ihmettelin, että ei taida olla tekniikka ihan hallussa.

Voi kuule tuo koettiin käytännössä useammankin kerran.

Pari esimerkkiä:

Veli oli serkun luona kylässä ja soittivat meille pilasoiton. Löin luurin korvaan ja aloin soittaa ”kostosoittoa” takaisin, niin linja olikin edelleen auki.

Kaverille soitti lehtimyyjä ja isänsä vastasi. Kaverilla oli oma puhelin omassa huoneessaan ja isänsä ilmoitti, että se on sulle ja laski luurin siitä toisesta puhelimesta. Kaveri nosti oman puhelimensa luurin ja jatkoi puhelua.

Lisäksi inttikaverille oli sattunut niin, että tyttöystävä oli soittanut hänelle, mutta laittanut puhelimen luurin huonosti paikalleen. Inttikaveri oli sitten yrittänyt itse soittaa johonkin ja ihmetteli, kun puhelin ei toimi. Oli sitten kuunnellut vähän aikaa ja kuullut, miten tyttis jutteli kotonaan äitinsä kanssa. Yritti huutaa, että pankaa se luuri paikalleen, mutta eihän se mihinkään kuulunut. Oli joutunut kävelemään tyttiksen kotiin sanomaan asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oltiin ulkona iltapäivisin ja viikonloppuisin koulun jälkeen. Soitettiin lankapuhelimella kavereille. Leikittiin neppisautoilla hiekkalaatikolla.

Kaupasta ostettiin lauantaimakkaraa pötkössä josta sivallettiin siivuja.

Osittain totta. Lauantaisin ei ollut koulua eikä kukaan enää leikkinyt neppiksillä 1980-luvulla.

Ai ei muka neppailtu 80-luvulla? Höpön löpön.

Jokaisessa anniskelupaikassa oli portsari ja hovimestari. 80-luvun alkupuolella hovi ohjasi pöytään, josta pojat ja miehet hakivat tanssimaan. Siniset enkelit (drinkit) ja käsilaukut saattoi jättää huoletta omaan pöytään kahden tanssin ajaksi. Pöytää ei voinut noin vain vaihtaa eikä siihen tultu notkumaan.

Illan päätteeksi saattoi portsari saada lantin, ainakin vakipaikassani.

Valomerkki tuli 00.30.

Kasarin loppupuolella meno muuttui, pöytiä ei riittänyt enää kaikille asiakkaille, vaan notkuttiin baaritiskillä, boooring.

Ei ollut välttämättä narikkaa. Strippari esiintyi alkuillasta pianobaarissa, jossa sitten ehkä tanssittiin, ehkä ei.

Ikävä valkopöytäliinaisia, oikeita tanssiravintoloita, joissa kavaljeereihin tutustui juuri sen kahden tanssin ajan. Kunnon meno alkoi jo kahdeksalta!

Samalla viikolla saatoin käydä diskoilemassa.

Mihin voi nykyisin muka mennä juomaan ja tanssinaan siististi?