Häpeän niin paljon elämääni
Että haluan kuolla. Koko ajan olen menossa syvemmälle suohon. Melkein joka hetki tulee ahdistavia muistoja mieleen ja ne liittyy kaikkeen. Ei ole enää yhtään asiaa missä en olisi nolannut itseäni ja kaikki muistuttaa siitä. On todella isoja asioita ja vähän pienempiä, mutta suurinosa on jotain ihan karmeaa... En näe ulospääsyä, en löydä ratkaisua... Ei mikään ainekaan auta tähän.
Kommentit (71)
Kuoliko joku, tai vammautui henkisesti/fyysisesti, tai joutui merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin?
Jos ei, niin turha tuhlata liikaa aikaa noihin mietintöihin.
Ymmärrän hyvin, koska kärsin samasta: menneisyyden mokissa vellomisesta. Ei tuohon oikein auta muu kuin se, että käännät huomiosi väkisin nykyhetkeen. Toisilla auttaa meditaatio, toisilla liikunta tai mikä vaan millä mieleen saa takaisin raiteilleen ja tähän hetkeen. Yhteisöllisyys ja huomion kääntäminen omista huolista toisen auttamiseen jeesaa myös, vaikka vapaaehtoistyön kautta.
On myös sanonta, jonka mukaan jos ajatuksesi on menneessä, olet masentunut ja jos tulevassa, olet ahdistunut. Vain nykyhetkessä asuva mieli on tyyni. Allekirjoitan tämän.
Juu, täällä kanssa kannan harteillani kamalaa häpeää koko elämäni edestä. Ja lisää häpeää kertyy päivä päivältä. Minkäs teet, kun oon vaan niin nolo tyyppi.
Ajattele ettei menneitä voi muuttaa, jos joku huomauttaa niistä niin kohauta olkapäitä ja sano mutta mitä voi tehdä? Se on mennyttä ja elät nyt eri suuntauksia tehden. Elä eteenpäin ja katkaise ajatukset mukavaa tekemällä. Jos alkaa ahistamaan tee jotain luovaa ja rakentavaa tai auta toiśia.
Vierailija kirjoitti:
Kuoliko joku, tai vammautui henkisesti/fyysisesti, tai joutui merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin?
Jos ei, niin turha tuhlata liikaa aikaa noihin mietintöihin.
No näin. Jos et ole tehnyt mitään laitonta niin ei hätää. Pieniä mokia ei kukaan muu muista, heillä on omiakin muisteltavana. Jos on melko suuri mutta ei laiton moka niin pääset aloittamaan puhtaalta pöydältä paikkakuntaa vaihtamalla.
Mutta jos on hirveän paha olla koko ajan niin soita tosiaan lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuoliko joku, tai vammautui henkisesti/fyysisesti, tai joutui merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin?
Jos ei, niin turha tuhlata liikaa aikaa noihin mietintöihin.
No näin. Jos et ole tehnyt mitään laitonta niin ei hätää. Pieniä mokia ei kukaan muu muista, heillä on omiakin muisteltavana. Jos on melko suuri mutta ei laiton moka niin pääset aloittamaan puhtaalta pöydältä paikkakuntaa vaihtamalla.
Mutta jos on hirveän paha olla koko ajan niin soita tosiaan lääkäriin.
Aloitusviestistä päätellen en jotenkin usko, että ap häpeää mitään yksittäisiä pienempiä tai isompia "mokia" tai laittomuuksia, vaan itseään ja sitä kautta kaikkea mitä on elämässään tehnyt/jättänyt tekemättä.
Häpeä käy syvälle koko persoonaan ja saa tuntemaan arvottomuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Se myös estää avointen, läheisten suhteiden muodostamista muihin ihmisiin eikä ratkea ihan niin helposti kuin paikkakuntaa vaihtamalla. Tarvitaan terapiaa.
Itse olen alkanut päästä näistä ajatuksista yli. Toki joskus silti pyörii mielessä ja hävettää ja ahdistaa se että kuinka idiootti sitä on joskus ollut. Anna itsellesi anteeksi ja katse tulevaisuuteen.
Olen ajatellut että ei näitä asioita ehkä Kannata alkaa pyytelemään anteeksi tai vatvomaan liikaa. Korkeintaan terapiassa jossa saa apua näiden asioiden käsittelemiseen. Sekään ei varmaan aina ole hyväksi.
Mene Etelä-Amerikkaan ja kokeile ayahuascaa, auttaa pääseen eroon traumoista, masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Yksi ayahuasca-sessio voi olla tehokkaampaa kuin vuosien terapia.
Vierailija kirjoitti:
Mene Etelä-Amerikkaan ja kokeile ayahuascaa, auttaa pääseen eroon traumoista, masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Yksi ayahuasca-sessio voi olla tehokkaampaa kuin vuosien terapia.
Saa sieniä Suomestakin, joskin teho ei varmaankaan ole sama. Aloittajan mielentilassa ei vain oikein voi suositella mitään psykedeelä, eikä ne myöskään itsestä ongelmia ratko. Muuten joka kadulla dallailisi joku henkinen jeesus vastaan.
Tosiasia on, että kukaan muu ei niitä sinun nolouksiasi muista. Ei se ole ollut edes niin noloa kuin ajattelet. Olet lisännyt nolouteen niin paljon tunnetaakkaa, että se vielä vääristää kuvan. Valtaosa ihmisistä keskittyy omiin nolouksiinsa eikä edes huomaa toisten tekemisiä tai tekemättäjättämisiä.
Sulla on uusi puhadas pöytä edessäsi joka hetki. Täytä sitä niillä hyvillä antimilla, joita varmasti on.
Terveisin yksi nolo
Varsinkin aamuyön tunteina kun herään enkä saa unta ajatukset velloo kaikkia menneitä pettymyksiä. Se on outoa kun tietää ettei se mitään auta mutta silti sitä vaan käy ne ne kaikki läpi uudestaan ja uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuoliko joku, tai vammautui henkisesti/fyysisesti, tai joutui merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin?
Jos ei, niin turha tuhlata liikaa aikaa noihin mietintöihin.
No näin. Jos et ole tehnyt mitään laitonta niin ei hätää. Pieniä mokia ei kukaan muu muista, heillä on omiakin muisteltavana. Jos on melko suuri mutta ei laiton moka niin pääset aloittamaan puhtaalta pöydältä paikkakuntaa vaihtamalla.
Mutta jos on hirveän paha olla koko ajan niin soita tosiaan lääkäriin.
Häpeä käy syvälle koko persoonaan ja saa tuntemaan arvottomuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Se myös estää avointen, läheisten suhteiden muodostamista muihin ihmisiin eikä ratkea ihan niin helposti kuin paikkakuntaa vaihtamalla. Tarvitaan terapiaa.
Tämä osa kosketti, kiitos siitä!
Olen työtön ja huomaan, että häpeän itseäni. Koen, että koko yhteiskunta vihaa minua, täälläkin haukutaan loiseksi. En halua tutustua muihin ihmisiin ja tuttuihinkin pidän rajaa, ettei kukaan pääse kyselemään, missä olen töissä.
En kehtaa olla yhteydessä sukulaisiinkaan. Olen suvun ensimmäinen maisteri eikä kukaan ymmärrä, miten voin olla tässä tilanteessa. Työnhakijoita on vaan niin paljon! Etsin koko ajan töitä, lähettelen hakemuksia ja yritän kestää ei-kiitokset. Joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin aamuyön tunteina kun herään enkä saa unta ajatukset velloo kaikkia menneitä pettymyksiä. Se on outoa kun tietää ettei se mitään auta mutta silti sitä vaan käy ne ne kaikki läpi uudestaan ja uudestaan.
Älä keskity niihin. Kaikilla on mokia. Mieti kivempia juttuja.
Sodan käynyt isoisäni sanoi, että elävän mieli on eteenpäin! Hän jos kuka oli kokenut kamalia 19-vuotiaasta 25-vuotiaaksi, mutta hän ei halunnut miettiä niitä liiaksi. Sanoi, ettei menneet märehtien muutu.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin aamuyön tunteina kun herään enkä saa unta ajatukset velloo kaikkia menneitä pettymyksiä. Se on outoa kun tietää ettei se mitään auta mutta silti sitä vaan käy ne ne kaikki läpi uudestaan ja uudestaan.
Ok, tähän on oikeastaan aika helppo ratkaisu. Kun levy alkaa pyöriä sano vaikka ääneen, että stop. Ensin tämä toinen levy. Sulla on varmasti jokin onnistuminen elämässäsi, ihan varmasti. Tai jokin onnellinen hetki. Kelaa se ensin läpi kolme kertaa ja anna sitten mielen olla vapaa.
Ikävä kyllä joskus vaan pitää märehtiä surut, pelot ja ikävä elämästä pois. Mutta vastapainoksi voi myös vaikka pakottaa itsensä muistamaan niitä hyviäkin asioita.
Mietitkö sinä miten noloja mokia joku toinen ihminen on tehnyt? Et. Miksi siis kuvittelet että joku miettisi miten sinä olet mokannut?
Häpeetkö tilannettasi? Haet töitä ja vatvot sitä sun tätä menneestä, murehdit että jos olisit tehny niin ja näin et olisi tässä tilanteessa? Luet nettiä ja mediaa, saat sellaisen kuvan että olisi pitänyt saada sitä ja tätä, saavuttaa sitä ja tätä. olla tietynlainen, jotta voisit tuntea olevasi jotain. Muut katsoisivat sinua ja ryhmittelisivät sinut menestyjiin? Kuule, ihan normaalia. Ja lakkaa haukkumasta itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene Etelä-Amerikkaan ja kokeile ayahuascaa, auttaa pääseen eroon traumoista, masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Yksi ayahuasca-sessio voi olla tehokkaampaa kuin vuosien terapia.
Saa sieniä Suomestakin, joskin teho ei varmaankaan ole sama. Aloittajan mielentilassa ei vain oikein voi suositella mitään psykedeelä, eikä ne myöskään itsestä ongelmia ratko. Muuten joka kadulla dallailisi joku henkinen jeesus vastaan.
Sienet ovat täysin eri asia kuin ayahuasca (toki sienienkin mikroannostuksella on tutkimuksissa todettu olevan positiivisia vaikutuksia masennuksen hoidossa). Ayahuasca ei ole huume vaan shamaaninen lääkekasvi, jota on käytetty yli tuhannen vuoden ajan, kasvi antaa väliaikaisia psykedeelisia vaikutuksia, mutta ennen kaikkea sillä on parantava vaikutus. Moni on päässyt tuon avulla eroon muun muuassa masennuksesta, vakavista traumoista ja alkoholi- ja huumeriippuvuudesta. Nimenomaan AP:n tilassa tuossa voisi olla suurta hyötyä, mutta toki täytyy olla tietoinen riskeistä. Jos on esim. skitsofreniaa suvussa silloin tuota ei suositella koska voi aiheuttaa psykoosin. Luotettavissa paikoissa, jotka tuota hoitoa tarjoavat on yleensä psykiatri ja lääkärintarkastus ennen seremoniaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene Etelä-Amerikkaan ja kokeile ayahuascaa, auttaa pääseen eroon traumoista, masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Yksi ayahuasca-sessio voi olla tehokkaampaa kuin vuosien terapia.
Saa sieniä Suomestakin, joskin teho ei varmaankaan ole sama. Aloittajan mielentilassa ei vain oikein voi suositella mitään psykedeelä, eikä ne myöskään itsestä ongelmia ratko. Muuten joka kadulla dallailisi joku henkinen jeesus vastaan.
Tuota ayahuascaa ja muita psykedeelejähän on viime aikoina tutkittu paljon ja on juurikin osoitettu, että ne vaikuttavat mielentilaan hyvinkin positiivisesti ja auttavat ratkomaan kaikenlaisia ongelmia. (Huom. nyt puhun lääketieteellisessä yhteydessä enkä tarkoita sitä, että lähdetään vain kadulta ostamaan mitä tahansa psykedeelejä siinä toivossa, että ongelmat katoavat itsestään)
https://www.medicalnewstoday.com/articles/ayahuasca#benefits
Käy lääkärissä. Laita maanantaiksi kello soimaan 7.55 ja kaiva numero valmiiksi jo tänään.
Todennäköisesti tarvitset voimia avun (lääkäriaikojen lähetteiden ym.) saamiseksi. Ehkä se olisi syy saada hetkeksi ajatukset muuhun.
Ole rehellinen. Mieluiten sanot suoraan ja juuri niillä adjektiiveillä, jotka tulee mieleen. Lääkäri ei lue ajatuksia ja se yksi ainoista paikoista tässä yhteiskunnassa, jossa ajatuksia ei kuulu kaunistella.