Lue keskustelun säännöt.
Häpeän niin paljon elämääni
25.09.2021 |
Että haluan kuolla. Koko ajan olen menossa syvemmälle suohon. Melkein joka hetki tulee ahdistavia muistoja mieleen ja ne liittyy kaikkeen. Ei ole enää yhtään asiaa missä en olisi nolannut itseäni ja kaikki muistuttaa siitä. On todella isoja asioita ja vähän pienempiä, mutta suurinosa on jotain ihan karmeaa... En näe ulospääsyä, en löydä ratkaisua... Ei mikään ainekaan auta tähän.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin aamuyön tunteina kun herään enkä saa unta ajatukset velloo kaikkia menneitä pettymyksiä. Se on outoa kun tietää ettei se mitään auta mutta silti sitä vaan käy ne ne kaikki läpi uudestaan ja uudestaan.
Älä keskity niihin. Kaikilla on mokia. Mieti kivempia juttuja.
Sodan käynyt isoisäni sanoi, että elävän mieli on eteenpäin! Hän jos kuka oli kokenut kamalia 19-vuotiaasta 25-vuotiaaksi, mutta hän ei halunnut miettiä niitä liiaksi. Sanoi, ettei menneet märehtien muutu.
Minunkin isoisäni elivät positiivisina loppuelämänsä vaikka menettivät kotinsa. Tässä on se ero että meidän isoisämme pakotettiin menemään sotaan ja he tekivät porukalla siellä mitä ikinä tekivätkin. Pelkästään se että pääsi hengissä pois, on sankaruutta.
Nykyaikana kun ihmisiä arvostetaan pätevyyden, tehokkuuden, rahan ja ulkonäön perusteella ja somessa esitetään parempaa kuin on, kuin moni voi tuntea huonommuutta. Häpeään ei ole syytä koska ette ole yksin.
Itestään on hyvä pitää huolta ulkoilemalla ja vaikka käsitöitä tekemällä ja taiteilemalla jos on taipumusta sellaiseen. Mitään psykedeelejä ei kannata lähteä omin päin kokeilemaan, herkkä mieli voi järkkyä vielä enemmän. 123"Hakeudu terapiaan" on hyvä neuvo mutta ei ihan helppo toteuttaa, jos ei ole rahaa yksityiseen terapiaan.
Tässäpä pääsemme alkuun. Te masentuneet ja ahdistuneet ette ole yksin, ei ole syytä hävetä. Kaikille ei riitä terapiaa julkisella puolella. Pitäiskö jonkun perustaa vapaaehtoisena faceen tai jonnekin vertaistukiryhmä. Näkisitte että ette ole todellakaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli sama tilanne. Korjailin = pahensin oloani lisää alkoholilla. Sain ajan seurakunnan psykologille joka oli myös pappi. Hän todella osasi auttaa ja aloin saamaan ihmisarvoni takaisin. Lisäksi vapauduin alkoholista josta olin jo tullut riippuvaiseksi.
Nyt olen ollut terve ja raitis vuosia.
Sama on mahdollista sinullekin.
Muista, että sinä olet arvokas, muiden mielipiteistä riippumatta.
Kaikkea hyvää elämääsi! ❤️
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu ihan ensiksi terapiaan.
Miksi ihmeessä tätä on alapeukutettu? Jos on niin pahoja traumoja, että haluaa kuolla niin kyllä terapia on aivan oikea paikka alkaa purkamaan tuota pahaa oloa. Ei kaikesta yksin tarvitse selvitä, juuri tuota vartenhan terapia on.
Älä jää yksin. Samantien lääkärille aika ja jos olo käy liian tuskaiseksi niin soitto 112. Asiat saadaan kyllä aina kuntoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kelan terapiaan pääsy voi kestää vuoden verran.
Sulje sosiaalinen media ja ala hakea todellisia ihmisiä.
Kaikilla on häpeän ja noloudentunteita nuorena. Et ole yksin.
Mistä tykkäät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet yhtä arvokas kuin muutkin ihmiset. Jokainen mokaa enemmän tai vähemmän,niistä opitan joskus. Jos sinua aina muistutetan mokistasi.Vaihda seuraa,vaikka se olisi sun sukusi.Avaa uusia ovia. Ei ole paha paikka laita netti hakuun Itsemurhien ehkäsy numero on auki 24h/ 7 päivää.Ei paha paikka soitaa.Jos katsovat tilanteesi puhelun aikana vaikea. Tulevat kotiin jutelee,vaikka keskellä yötä.
Kaikilla on jotain asioita mitä häpeävät, ei kannata surra menneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene Etelä-Amerikkaan ja kokeile ayahuascaa, auttaa pääseen eroon traumoista, masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Yksi ayahuasca-sessio voi olla tehokkaampaa kuin vuosien terapia.
Mulla ayahuasca just aiheutti traumoja ja painajaisia, ja itsetunto ei tullut ainakaan paremmaksi. En suosittele.
Anteeksi että olen olemassa vielä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuoliko joku, tai vammautui henkisesti/fyysisesti, tai joutui merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin?
Jos ei, niin turha tuhlata liikaa aikaa noihin mietintöihin.
No näin. Jos et ole tehnyt mitään laitonta niin ei hätää. Pieniä mokia ei kukaan muu muista, heillä on omiakin muisteltavana. Jos on melko suuri mutta ei laiton moka niin pääset aloittamaan puhtaalta pöydältä paikkakuntaa vaihtamalla.
Mutta jos on hirveän paha olla koko ajan niin soita tosiaan lääkäriin.
Häpeä käy syvälle koko persoonaan ja saa tuntemaan arvottomuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Se myös estää avointen, läheisten suhteiden muodostamista muihin ihmisiin eikä ratkea ihan niin helposti kuin paikkakuntaa vaihtamalla. Tarvitaan terapiaa.
Tämä osa kosketti, kiitos siitä!
Olen työtön ja huomaan, että häpeän itseäni. Koen, että koko yhteiskunta vihaa minua, täälläkin haukutaan loiseksi. En halua tutustua muihin ihmisiin ja tuttuihinkin pidän rajaa, ettei kukaan pääse kyselemään, missä olen töissä.En kehtaa olla yhteydessä sukulaisiinkaan. Olen suvun ensimmäinen maisteri eikä kukaan ymmärrä, miten voin olla tässä tilanteessa. Työnhakijoita on vaan niin paljon! Etsin koko ajan töitä, lähettelen hakemuksia ja yritän kestää ei-kiitokset. Joka päivä.
Eli tämä kaikki kauhea häpeä ja nolous johtuu siitä ettei kukaan ole ottanut sua töihin? Ei, yhteiskunta ei vihaa sinua eikä muitakaan työttömiä, siksi meillä on valtava koneista ammattilaisia palkattu auttamaan työttömiä monin eri tavoin. Jos täällä joku idiootti haukkuu puolta miljoonaa ihmistä loiseksi sen voi jättää ihan omaan arvoonsa, hän on se nolo ja saisi hävetä puheitaan.
Ihmisarvo ei ole työssä. Sinä et ole työsi tai työttömyytesi. Työttömyydessä ei ole mitään hävettävää, ei kertakaikkiaan mitään, se ei ole sinun syysi että olet työtön, sinä olet osasi tehnyt, mutta yhteiskunta on pettänyt sinut.
Työttömiä on tässä maassa jatkuvasti satoja tuhansia, laaja työttömyys on 400-600 000 siitä huolimatta oliko lama vai nousukausi. Koskaan ei tule enää aikaa että kaikki halukkaat saisivat töitä, vain kaikista onnekkaimmat saavat.
Työttömänä sinulla on oikeus saada apua. Pyydä sitä työkkäristä tai jos teidän alueella on kuntakokeilu niin sieltä, sieltä sinulla on oikeus saada omavalmentaja joka auttaa sinua saamaan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on hyvin samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Koko elämäni on ollut pelkkää häpeää ja väärinkäsityksiä. Ajattelen kuitenkin häpeäväni itseäni, en elämääni.
Olen vähällä kuolla häpeästä. Öisin varsinkin on vaikeaa. Ja useimmat näistä häpeällisistä tapahtumista (varsinkin ne pahimmat) ovat sellaisia, ettei niitä todellakaan voisi tapahtua kenellekään normaalille ihmiselle. Paljon pienemmistäkin asioista ovat ihmiset muuttaneet pois, vaihtaneet työpaikkaa tai tap paneet itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene Etelä-Amerikkaan ja kokeile ayahuascaa, auttaa pääseen eroon traumoista, masennuksesta ja huonosta itsetunnosta. Yksi ayahuasca-sessio voi olla tehokkaampaa kuin vuosien terapia.
Saa sieniä Suomestakin, joskin teho ei varmaankaan ole sama. Aloittajan mielentilassa ei vain oikein voi suositella mitään psykedeelä, eikä ne myöskään itsestä ongelmia ratko. Muuten joka kadulla dallailisi joku henkinen jeesus vastaan.
Tuota ayahuascaa ja muita psykedeelejähän on viime aikoina tutkittu paljon ja on juurikin osoitettu, että ne vaikuttavat mielentilaan hyvinkin positiivisesti ja auttavat ratkomaan kaikenlaisia ongelmia. (Huom. nyt puhun lääketieteellisessä yhteydessä enkä tarkoita sitä, että lähdetään vain kadulta ostamaan mitä tahansa psykedeelejä siinä toivossa, että ongelmat katoavat itsestään)
https://www.medicalnewstoday.com/articles/ayahuasca#benefits
Ayahuasca-trippi voi olla hyvinkin traumatisoiva. En viitsi kertoa mitä näkyjä itse näin ja mitä tapahtui vieruskaverilleni, mutta ei ollut myönteinen kokemus. Mitään hyvää ei myöskään seurannut noista kokemuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ihmisarvo mitataan jollain koulutuksella ja työpaikalla.
Kumminkin on ihmisiä joilla ei nyt vain ole töitä mutta he ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin. Ei ihmisarvo perustu työhön.
Itsellä hirveän vaikea tilanne myös. Karsea ahdistus mutta onneksi löysin luettavaa josta olen saanut helpotusta elämään.
Kannattaa yrittää keskittyä vaikka lukemiseen jotta ajatukset katkeaa. Ja muista ettet ole yksin vaan meitä löytyy muitakin!
Auttaisiko jos kertoisitte mitä kaikkea häpeällistä on tapahtunut. Itsellä huono perhetausta ja murrosiässä olin todella ujo ja arka.
Jossain vaiheessa sitten pääsin asian yli. Lähdin kulkemaan sukuni haluamaa ammattia kohti. Eli en siihen suuntaan mihin itse olisin halunnut mutta en sitä omaa juttuani silloin tiennyt.
Omat häpeähetket: olen ollut työpaikkahaastattelussa jossa aloin hikoilla kuin sika. Koko tilanne oli aivan järkyttävä. Lähestulkoon pakenin paikalta.
Esimerkkejä on muitakin. Mutta olen aivan varma, että kukaan (muut kuin minä) muista tätä tilannetta.
Olen myös haukkunut ihmisiä päin näköä ja johtunee huonosta itsetunnosta. Enää en ikinä hauku ketään.
Kannattaa ottaa opiksi omista virheistä. Kaikki tekevät virheitä eikä niitä kukaan muista sadan vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on hyvin samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Koko elämäni on ollut pelkkää häpeää ja väärinkäsityksiä. Ajattelen kuitenkin häpeäväni itseäni, en elämääni.
Olen vähällä kuolla häpeästä. Öisin varsinkin on vaikeaa. Ja useimmat näistä häpeällisistä tapahtumista (varsinkin ne pahimmat) ovat sellaisia, ettei niitä todellakaan voisi tapahtua kenellekään normaalille ihmiselle. Paljon pienemmistäkin asioista ovat ihmiset muuttaneet pois, vaihtaneet työpaikkaa tai tap paneet itsensä.
Tämä ei ole vitsi mutta jos sun koulutus sopii niin hae työkkärin omavalmentajaksi. Niitä paikkoja on auki yli 50. Ja avoimessa amk:ssa voi suorittaa jotain sosionomin tai kasvatusopintoja. Jos tarvis.
Mieti, olisiko maailmassa joku ihminen , jota voisit jotenkin auttaa, ja mene tekemään se. Eli siirrä fokuksesi omasta itsestäsi ulkomaailmaan. Tai tee jotain käsilläsi.
Kaunis ilma ulkona, aurinko paistaa ☀️🍂
Hakeudu ihan ensiksi terapiaan.