Saatko asioita tehdyksi arki-iltoina vai oletko liian väsynyt töistä? Kuinka paljon työ saa kuluttaa?
Minusta on tuntunut koko työuran ajan, että elän vain viikonloppuisin. Olen vajaa kolmikymppinen, mutta opiskelin 6 vuotta yliopistossa ja olen ollut vasta yhdessä kokoaikaisessa työssä.
Opiskeluaikoina sai vaikka mitä tehdyksi. Toki käyn työpäivien jälkeenkin salilla ja joskus näen kavereita, mutta iso osa ajasta menee sohvalla maatessa väsyneenä. Vain viikonloppuisin olen energinen. Onko normaalia?
Kommentit (8)
Hyvä kun jaksan raahata itseni kotiin työpäivän jälkeen. Mitään muuta en jaksa, en mitään. En laittaa ruokaa, siivota, jumpata, en mitään. Just ja just naaman jaksan pestä ja mennä nukkumaan.
Ihanaa että tätä "elämää" on edessä seuraavat 40 vuotta.
Toivottavasti kuolen pian
En käy salilla enkä näe kavereita, niin riittää energiaa kotona. Siivousta, haravointia, oksien leikkuuta pensaista, auton pesua pihalla, kukkien kastelua, verhojen vaihtoa, ruuan tekoa..
Ainakaan talvella kun illat ovat pimeitä ja kylmiä, olen niin väsynyt, että vaan möllötän sohvalla työpäivän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
En käy salilla enkä näe kavereita, niin riittää energiaa kotona. Siivousta, haravointia, oksien leikkuuta pensaista, auton pesua pihalla, kukkien kastelua, verhojen vaihtoa, ruuan tekoa..
En minäkään käy, mutten silti jaksa mitään. Verhojen vaihtoa? Kerran laitoin verhot kun muutin tänne, siitä asti samat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy salilla enkä näe kavereita, niin riittää energiaa kotona. Siivousta, haravointia, oksien leikkuuta pensaista, auton pesua pihalla, kukkien kastelua, verhojen vaihtoa, ruuan tekoa..
En minäkään käy, mutten silti jaksa mitään. Verhojen vaihtoa? Kerran laitoin verhot kun muutin tänne, siitä asti samat.
Vaihtelu virkistää. Joskus vaihdan taulut, siirtelen huonekaluja, vaihdan verhot, koristeet hyllyillä, matot.
Työnantaja maksaa käyvän hinnan lainmukaisesta työajasta ja sillä on täysi oikeus kuluttaa sen aikana työntekijänsä henkisiä ja fyysisiä voimavarojen työsuoritukseen liittyvissä asioissa vähintään sataprosenttisesti.
Yt. Elinkeinoelämän Keskusliitto
Olin itse myös todella uupunut, kun menin työelämään yliopiston jälkeen. Ensimmäisenä vuotena oli niin paljon opeteltava, että kävin vielä illalla ja yöllä ylikierroksilla. En myöskään liikkunut enkä syönyt kunnolla, mikä vaikutti jaksamiseen.
Toisena vuotena helpotti, kun työkuviot olivat jo tutumpia, aloin syödä säännöllisesti (myös illalla: se helpotti nukkumista) ja otin liikkumisen mukaan. Toivottavasti sinullakin helpottaa!
Semmosta se on