Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Brittienkku vs. amerikanenkku koulussa?
13.11.2014 |
Ala-asteellaoleva poikani puhuu hurjasti paremmin englantia kuin moni muu luokkalaisensa, yhtenä syynä se että perheemme on lomaillut paljon a pitkiä aikoja USA:ssa. Nyt opettaja on alkanut vähättelemään poikaa tunneilla, kun monet sant osaa entuudestaan, mutta opettajan mielstä ovat väärin kun "ovat vaan sitä amerikanenglantia". Mitä ihmettä, onko koulussa pakko opetella vaan brittienglantia, onko vai se "oikeaa" englantia? Meidän tapauksessammeongelma tuli sanasta pyyhekumi. Opettaja opettaa että se on rubber ja poika kun sanoi tunnilla eraser, niin se oli sitten väärin...En nyt ihan ymmärrä, voiko joku kertoa onko kouluissa joku "brittienglantistandardi"??? Niin ja Amerikassahan toi rubber on ennemminkin kortsu kuin pyyhekumi...
Kommentit (58)
Itse varmaan olisin yhteydessä opettajaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä, eikö suomalaisia nyt muutenkin tulisi enemmän kannustaa ihan siihen kielen käyttöön, eikä nitistää innostusta juurilleen? Onko jossain määritelty standardi, minkä mukaan englantia pitäisi koulussa opetella? Englanti on muutenki laaja-alainen ja vivahteikas kieli, jota käyttää valtava väestä valtavalla alueella, murteita, dialekteja yms on hurja määrä. Mikä näistä on se oikea? Oma ruotsinopettaja tappoi intonk ruotsiin pilkkaamalla riikinruotsalaista puhettani. Isäni on ruotsista kotoisin, joten tottakai puhuin riikin-, enkä suomenruotsia. Sama kyykytysmeininki jatkui yliopistossakin. Totuin siihen, että pyrin olemaan ruotsintunnit mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:09"]En oikein osaa vastata tuohon, mutta mun lukio kirjoissa on ainakin enkun ja "amerikan" sanat. Kuten esim. Kumi = eraser, rubber lukee kirjassa. Väitän että on ihan sama kumpaa käyttää, samaahan ne tarkoittavat. Ei ole väärin kummatkaan ja ei siitä voi sakottaa jos on kuitenkin oikea sana... Ehkä opettajaa ärsyttää poikasi jos hän ns. pätee eli sanoo opelle että hän käyttää rubber vaikka ope sanoo eraser?
[/quote]
Meilläkin oli näin, että kirjasta löytyi molemmat ja ope sitten selitti että "tätä käytetään briteissä jne.", outoa käytöstä opettajalta väittää jotain sanaa suoraan vääräksi. Itse olisin häneen yhteydessä ja kertoisin miltä pojasta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Alakoulussahan englantia opettavat luokanopettajat joten opetuksen taso tosiaan voi vaihdella.
Meillä oli koulussa erikseen yksi enkunopettaja, joka opetti kaikkia 3-6-luokkia. Oli siellä muistaakseni joku toinenkin, joka toimi samalla eka/tokaluokan luokanopettajana. Tästä on aikaa noin 10 vuotta, en tiedä mikä meininki on nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako nykyään ääntää can't-ilmaisun "khäänt" vai pitääkö sanoa "khaant"?
Mites suhtaudutaan Australian englantiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nostit 5 vuotta vanhaa ketjua?
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään ääntää can't-ilmaisun "khäänt" vai pitääkö sanoa "khaant"?
Aussittain cunt (cant).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa opetettiin brittienglantia mutta olen itse opiskellut puhumaan aina amerikanenglantia. Brittienglanti on vanhanaikaista.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, omille alakoululaisilleni on opetettu että pyyhekumi = eraser. Kahta eri enkunkirjasarjaa ovat käyttäneet ja molemmissa eraser.
Alakoulussahan englantia opettavat luokanopettajat joten opetuksen taso tosiaan voi vaihdella.
Ei pidä paikkaansa. Virassa oleva kieltenopettaja on ihan ko. aineen perus- ja sivuaineopinnot suorittanut maisteri. Luokanopettaja ei voi opettaa vierasta kieltä kuin väliaikaisesti tai kerhomaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastihan maailmalla puhutaan englantia satoina erilaisina murteina, aksentteina ja paikalisina versioina. Tietyn yhden "puhtaan" englannin tai amerikanenglannin vaaliminen on melko typerää. Kukaan ei missään käytännössä vaadi sinua puhumaan mitään tiettyä "puhdasta" kieltä. Ja nykyisessä globaalissa maailmassa myös englantia puhuvat ihmiset tuntevat varsin laajasti nämä eri alueilla poikkeavat sanat. Eivät ne ole sen kummempia kuin vaikkapa suomen kielen murre-erot. Joten kyllä käytännössä tulet lähes aina ymmärretyksi vaikka käyttäisit "väärän alueen" sanaa toisella alueella. Erojen korostaminen on siis aika lailla turhaa.
Itse olen oppinut koulussa 80-luvulla brittienglannin (joka oli silloin se ainoa jota opetettiin) mutta opiskellut sitten myöhemmin yliopistossa USA:ssa. Puhun ja kirjoitan sen johdosta melkoista "sekakieltä" jossa vaikutteita molemmista. Enkä edelleenkään muista monista sanoista että kumpi nyt oli se brittiversio ja mikä jenkkiversio. Koskaan ei kukaan huomauttanut tästä opiskelussa tai töissä vaan päinvastoin kirjallisia töitäni on usein kiitelty selkeydestä ja hyvästä kielestä. Ehkäpä siksi että kun kirjoittaa muulla kuin äidinkielellään, joutuu ajatuksensa muotoilemaan ja ajattelemaan tarkemmin kuin jos kirjoittaisi äidinkieltään.
Poikani on oppinut englannin asuessamme ulkomailla ja se tapahtui sosiaalisella tasolla USA:laisen kaverin kautta ja koulussa USA:laisen opettajan johdolla.
Kun muutimme takaisin Suomeen, poika meni enkunkieliselle luokalle ja luokanopettaja oli natiivi Britti. Koskaan ei ole ollut ongelmia enkun sanaston kanssa eikä eri ilmaisuihin ole koskaan puututtu, luokassa on paljon muitakin kuin suomalaisia lapsia. Toki näillä nyt ei enää mitään varsinaisia sanakokeita ollutkaan, koska se kolukieli oli englanti, joskus jotain synonyymeja opiskelivat.
Koulun alussa poika rupesi puhumaan liioitellulla brittiaksentilla ilmeisesti opettajaa matkien. Mutta se karsiutui aika nopsaan ja palasi amerikkalaiseen puhetapaan. Lapsi oli niin pieni (5-vuotias) muuttaessamme ulkomaille, että oppi englannin ilman suomalaista aksenttia, puhuvat kotona sisarusten kanssa edelleen englantia koska kokevat sen jotenkin nopeammaksi ja helpommaksi - näin mulle on selitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liverpoolin aksentti on englannin tanskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, omille alakoululaisilleni on opetettu että pyyhekumi = eraser. Kahta eri enkunkirjasarjaa ovat käyttäneet ja molemmissa eraser.
Alakoulussahan englantia opettavat luokanopettajat joten opetuksen taso tosiaan voi vaihdella.Ei pidä paikkaansa. Virassa oleva kieltenopettaja on ihan ko. aineen perus- ja sivuaineopinnot suorittanut maisteri. Luokanopettaja ei voi opettaa vierasta kieltä kuin väliaikaisesti tai kerhomaisesti.
Alakouluissa kieliä harvoin opettavat aineenopettajat.
Mun kuopuksen eka enkun opettaja oli koulun kielikylpyluokan opettaja, joka oli pelkkä ylioppilas. Ei siis edes luokanopettaja.
T. Aineenope
Meidän piti puhua ala-koulussa brittienglantia. Yläkoulussa sai puhua kumpaakin englantia.
Vierailija kirjoitti:
Luulen kun en tiedä, että britti- enkku on se, mikä on kouluissamme vallalle. Suhtaudun hieman epäillen, että olisi edes olemassa yhtenäistä amerikanenglantia.
Juu, ei ole sellaista yhtenäistä amerikanenglantia. Ääntäminen, tyyli ja sanastokin vaihtelee riippuen siitä, missä osassa Yhdysvaltoja ollaan. Vaihtelee se tosin UK:ssakin, walesiläiset ja skotit puhuu ja ääntää eri tavalla. Sitten siihen vielä luokkaerot päälle, työläisväestöllä hieman erilainen puhetapa kuin ylempiluokkaisilla.
En tiedä siitä, kokevatko suomalaiset brittienglannin läheisemmäksi. Vaikka se on se, mitä kouluissa on pääasiassa opetettu, niin käytännössä monet kuitenkin kohtaa pääasiassa sitä jenkkienglantia, kiitos TV:n, elokuvien ja tätä nykyä myös pelien.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaapa oudolta tuo opettajan suhtautuminen asiaan. Eikö olisi voinut sanoa vaan esim. "Eraser on täysin oikein, mutta käytetään me ennemmin tätä rubber-sanaa, kun se on yleisempi briteissä! Eraseria käytetään enemmän USA:ssa", näin pojalle ei jäisi kuvaa, että opettaja vähättelee häntä tai väittää vastausta vääräksi.