Lue keskustelun säännöt.
Voi helvetti, uusi mies tunnusti rakkautensa VIIKON tapailun jälkeen!
13.11.2014 |
Juuri kun ehdin ajatella, että tämäpä on hauska tyyppi ja on kivaa viettää aikaa yhdessä, niin tulee tuollainen pommi. A-pu-a! Olemme tunteneet toisemme vasta kuukauden ajan, joten käytännössä oikeasti ei hän tiedä millainen ihminen olen, enkä minäkään toki häntä tunne vielä tarpeeksi hyvin. Ajattelin, että tässä vasta tapaillaan ja että on vain hänen tapansa kutsua minua "tyttöystäväksi", joka sekin tosin tuntuu vähän liialta tässä vaiheessa...
Olen tämän herran ensimmäinen seurustelukumppani, mutta hän ei ole minun ensimmäiseni. Siksi ajattelin että aika paljon tuollaista alkuinnokkuutta ym. voin toki katsoa sormien läpi ja antaa anteeksi enkä ole hirveän tiukkapipoinen ihminen... Mutta ei herranjestas mitään rakkaudentunnustuksia!! Tuntuu siltä, että hän on tunkenut minut johonkin tyttäystävälokeroon ja tavallaan näkee minussa vain sen ihanteen ja sen miten kivaa on kun on tyttöystävä, muttei oikeasti osaa tai halua edes tutustua minuun ensin kunnolla.
Ymmärrän että joillain tutustuminen ja ihastuminen ja rakastuminen etenee nopeasti, mutta itse en ole sellaista nyt kokenut. Ihastuin kyllä hyvin äkkiä, mutta rakastuminen vaatii jo sitä että oikeasti tuntee ihmisen. Minun mielestäni olemme vielä siinä vaiheessa että katsellaan, josko tästä jotain tulisi. Mies on ilmeisesti omassa mielessään jo vähän pidemmällä suhteessa.
Huoh... Kellään vastaavia kokemuksia? Tiedän, että puhuahan tässä pitäisi ja niin aion tehdäkin kun seuraavan kerran tapaamme - tällä hetkellä mies on matkalla ja haluan puida tämän aiheen kasvotusten.
Kommentit (95)
Älkää ylianalysoiko. Jos ap tykkää miehestä, silloin kannattaa antaa omille tunteille tilaa ja käsitellä niitä. Ei kuitenkaan purkaa tunteita mieheen.
Ketju kuulostaa pelottavalta, miehen olisi istuttava johonkin muottiin tunteinensa, vaikka ei ole sellaista muottia. Hän saa tunnustaa rakkauttaan siinä missä kuka muukin, se on hänen tunteidensa käsittelyä ja sekin tarvitsee tilaa.
ap: anna miehelle tilaa ja hänen tunteilleen. Pidä myös oma tilasi ja keskustelkaa yhdessä. Kerro hänelle, mitä koet, rakkauden tunnustuksillaan hän osoittaa, että haluaa kuulla. Meidän näkemyksillä ei ole todellisuudessa mitään väliä, vaan teidän kahden keskinäinen suhde on se tärkeä. Anna hänelle mahdollisuus ymmärtää myös sinun tunteitasi. Rakkaus on asioiden jakamista, myös tunteiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:10"]
No oon mäkin hitaastilämpiävä, mutta ei mua ole hetkauttanut miesten rakkaudentunnustukset. Siinähän löpisee, mä katson kauemmin, miltä tuntuu vai alkaako tuntua miltään (yleensä ei). Ehkä olet tosissasi kiinnostunut tästä miehestä, kun noin hermostuit? Eli jotain tunteita sullakin on, ehkette ole niin kaukana asiassa toisistanne sittenkään...? Sä et vain halua että toinen tietää?
[/quote]
Totta kai minulla on tunteita ja olen tosissani kiinnostunut tästä miehestä! Mutta en minä osaa noin vain toisen rakkaudentunnustuksia sivuuttaa... ainakaan omassa mielessäni siis.
ap
Mitä sä AP jankkaat viikosta, kun kuitenkin olette tunteneet KUUKAUDEN!!! Kyllä kuukaudessa jo tunteita saattaa herätä, rakkauttakin. Vaikka olettekin vain tapailleet fyysisesti viikon, niin tyypillä on kehittynyt ihastus ja rakastuminen tässä KUUKAUDEN aikana, kun olette oletettavasti pitäneet jotain yhteyttä. Ei ihastumista ja rakastumista voi mitenkään estellä, jos siltä kerta tuntuu. Pitäisikö tämän miehen nyt lakata rakastamasta, kun sua vähän ahdistaa? Tukahduttaa omat tunteet ja odottaa milloin Prinsessa Ap on valmis ja kertoo, että nyt saat rakastaa. Tällä menolla mies lähtee kyllä kävelemään ja Ap jää ruikuttaan rannalle. Voi luoja taas....
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:26"]
Mitä sä AP jankkaat viikosta, kun kuitenkin olette tunteneet KUUKAUDEN!!! Kyllä kuukaudessa jo tunteita saattaa herätä, rakkauttakin. Vaikka olettekin vain tapailleet fyysisesti viikon, niin tyypillä on kehittynyt ihastus ja rakastuminen tässä KUUKAUDEN aikana, kun olette oletettavasti pitäneet jotain yhteyttä. Ei ihastumista ja rakastumista voi mitenkään estellä, jos siltä kerta tuntuu. Pitäisikö tämän miehen nyt lakata rakastamasta, kun sua vähän ahdistaa? Tukahduttaa omat tunteet ja odottaa milloin Prinsessa Ap on valmis ja kertoo, että nyt saat rakastaa. Tällä menolla mies lähtee kyllä kävelemään ja Ap jää ruikuttaan rannalle. Voi luoja taas....
[/quote]
No sen kuukauden aikana emme ole mitenkään jatkuvasti pitäneet yhteyttä. Ennen kuin tuo tapailu alkoi niin olimme tavanneet ylipäänsä missään merkeissä suunnilleen 4 kertaa...
ap
Ei kai vaan mies ole rakastunut "minulla on tyttöystävä" -tunteeseen? Varsinkin jos on kokemattomampi ja ekaa kertaa on päässyt etenemään ns. suhteessa noinkin pitkälle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minuakin ahdistaa noin nopeat rakkaudentunnustukset eli ap:n kanssa olen samoilla linjoilla ja ymmärrän häntä! T: 66
Mulle on jokainen poikaystävä tunnustanut rakkauttaan kuukauden sisään. Itse en ole koskaan ollut ensimmäinen. Nykyinenkin mies teki niin. Yhdessä ollaan oltu jo 7 vuotta, naimisissa ja lapsi. Kyllä sitä voi tietää heti, että tämä ihminen on se, jota olen etsinyt ja rakastua. Ei siinä kaikillamene kauaa. Vuosi suurin piirtein menee, että sitten paremmin toisen tuntee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:12"]
Mitä mörköjä säilyttelet komeroissasi? Kannattaisko tuulettaa välillä, kertoa avoimesti ne asiat joita hän ei voi sinusta vielä tietää ja antaa hänen itse tehdä päätelmät siitä, rakastaako hän sinua vaiko ei. Kas, sinä edellytät että hänen täytyy tuntea sinut ensin hyvin, mutta ilmeisen varovaisena tai introverttinä pihtaat faktoja joiden tietämystä edellytät ennen kuin voit arvostaa hänen rakkauttansa.
Jos haluat loputtomiin ylianalysoida rakkautta, se on sitten ehkä sun kohtalosi. Drama-queenie tyhjästä nyhjäsi ongelman, jonka on omalla varovaisella ja panttailevalla kerronnallaan ensin itse aikaan saanut.
[/quote]
En minä tarkoittanut sanoa, että minulla on jotain Suuria Salaisuuksia tms. joista miehen pitäisi tietää ennen kuin voi kuvitellakaan tuntevansa minut, vaan mielestäni ihmiset ylipäänsä ovat sen verran monitahoisia olentoja (yleensä ainakin ja se on myös suotavaa), että ottaa aikansa ennen kuin toisen todella tuntee... ja omalla kohdallani rakkaus tulee kysymykseen sitten kun ihmisen todella tuntee. Tuntuu ikävältä jos hän kuvittelee jo tietävänsä millainen ihminen minä olen (olenko sitten niin helppo ja yksinkertainen hänen mielestään?), kun en minäkään vielä täysin tunne häntä.
ap
[/quote]
Itse kärsin ihmisistä, jotka eivät kasvotusten ymmärrä mitä tarkoitan. Minulle on hyvin nautinnollista keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka ymmärtää puolesta sanasta mitä tarkoitan. Sen näkee ilmeestä, ymmärtääkö ja tulkitseeko toinen asian oikein vai väärin. Kun toinen tulkitsee asian väärin, ja kaikesta mitä sanon aivan selvästi hakee vain vahvistusta väärälle tulkinnallensa, keskustelu on hyvin tukalaa. Sitten on hyvin harvassa poikkeavia ihania ihmisiä, joiden eleet kertovat heti meidän olevan samalla taajuudella. Keskusteluhan sen varmistaa, että asia todella näin on, eli ei se ole tietenkään yksin elekielen varassa. Kuitenkin tällainen yhdessä oleminen on aivan mielettömän ihanaa, ei tarvitse selittää mitään. Riittää kun vähän önisee, ja toinen tietää heti mitä tarkoitin. Ja toisin päin sama juttu. On kuin kulkisi suora tiedostamaton datayhteys aivoista toisen aivoihin.
Olipa pitkä johdanto. Jos tapaat henkilön, jonka kanssa koet kommunikoinnin toimivan ja tämän ymmärtävän sinua poikkeuksellisesti, ei siihen tarvita 5-15 minuuttia enempää. Sen jälkeen kaikki on vain varmistelua, onko asiat todella kuten ne näyttävät olevan. Ei minun tarvitse tietää ihmisestä valtavan paljon osatakseni sanoa toimisiko suhde hyvin vai ei. Toki haluan tietää ne asiat tästä toisesta ihmisestä aikanaan, mieluummin nopeasti kuin viikkojen kuluttua, mutta harvoin ne asiat ovat se juju siinä ihmisessä. Täydellisesti samaa rataa kulkevat ajatukset ja reaktiot ovat paljon isompi asia.
19, 23
Jos on eka tyttöystävä, niin menkööt vielä sen piikkiin. Kyllä se ehtii siitä vielä kyynistyä. Mutta nuo tyypit vaan tahtoo olla ripustautuvia ja omistushaluisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut muutama tällainen mies, joka on sanojensa mukaan rakastanut mua parin viikon jälkeen. Nämä suhteet eivät ole kestäneet, syitä en osaa eritellä. Tai no, olivathan he tietyllä tapaa ehkä hieman ailahtelevia ihmisiä. Nykyisestä en muista, mutta ei siihenkään kovin kauaa mennyt, kuukausi ehkä. Millainen se sun mies on muuten? Onko tasainen, tunteikas, ailahteleva, järkevä, riippuvainen jostain, kontrolloiva, normaali? Millainen menneisyys? Jos on ihan tavallinen, tasapainoinen tyyppi, niin ei kai siinä välttämättä ole mitään pahaa, että tunnustaa rakkautensa pian. Mutta jos on sellainen "toisenlainen" ihminen, niin sitten se ei ehkä ennusta hyvää suhteelle.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:29"]
No sen kuukauden aikana emme ole mitenkään jatkuvasti pitäneet yhteyttä. Ennen kuin tuo tapailu alkoi niin olimme tavanneet ylipäänsä missään merkeissä suunnilleen 4 kertaa...
ap
[/quote]
Neljä tapaamista kahden kesken on jo aika paljon. Anna asioiden rullata ja keskustele hänen kanssaan. Jos et ole tottunut keskustelemaan tunteistasi miehen kanssa, nyt on syytä opetella. Keskustelua teidän suhde tulee tarvitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:12"]
Mitä mörköjä säilyttelet komeroissasi? Kannattaisko tuulettaa välillä, kertoa avoimesti ne asiat joita hän ei voi sinusta vielä tietää ja antaa hänen itse tehdä päätelmät siitä, rakastaako hän sinua vaiko ei. Kas, sinä edellytät että hänen täytyy tuntea sinut ensin hyvin, mutta ilmeisen varovaisena tai introverttinä pihtaat faktoja joiden tietämystä edellytät ennen kuin voit arvostaa hänen rakkauttansa.
Jos haluat loputtomiin ylianalysoida rakkautta, se on sitten ehkä sun kohtalosi. Drama-queenie tyhjästä nyhjäsi ongelman, jonka on omalla varovaisella ja panttailevalla kerronnallaan ensin itse aikaan saanut.
[/quote]
En minä tarkoittanut sanoa, että minulla on jotain Suuria Salaisuuksia tms. joista miehen pitäisi tietää ennen kuin voi kuvitellakaan tuntevansa minut, vaan mielestäni ihmiset ylipäänsä ovat sen verran monitahoisia olentoja (yleensä ainakin ja se on myös suotavaa), että ottaa aikansa ennen kuin toisen todella tuntee... ja omalla kohdallani rakkaus tulee kysymykseen sitten kun ihmisen todella tuntee. Tuntuu ikävältä jos hän kuvittelee jo tietävänsä millainen ihminen minä olen (olenko sitten niin helppo ja yksinkertainen hänen mielestään?), kun en minäkään vielä täysin tunne häntä.
ap
[/quote]
Itse kärsin ihmisistä, jotka eivät kasvotusten ymmärrä mitä tarkoitan. Minulle on hyvin nautinnollista keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka ymmärtää puolesta sanasta mitä tarkoitan. Sen näkee ilmeestä, ymmärtääkö ja tulkitseeko toinen asian oikein vai väärin. Kun toinen tulkitsee asian väärin, ja kaikesta mitä sanon aivan selvästi hakee vain vahvistusta väärälle tulkinnallensa, keskustelu on hyvin tukalaa. Sitten on hyvin harvassa poikkeavia ihania ihmisiä, joiden eleet kertovat heti meidän olevan samalla taajuudella. Keskusteluhan sen varmistaa, että asia todella näin on, eli ei se ole tietenkään yksin elekielen varassa. Kuitenkin tällainen yhdessä oleminen on aivan mielettömän ihanaa, ei tarvitse selittää mitään. Riittää kun vähän önisee, ja toinen tietää heti mitä tarkoitin. Ja toisin päin sama juttu. On kuin kulkisi suora tiedostamaton datayhteys aivoista toisen aivoihin.
Olipa pitkä johdanto. Jos tapaat henkilön, jonka kanssa koet kommunikoinnin toimivan ja tämän ymmärtävän sinua poikkeuksellisesti, ei siihen tarvita 5-15 minuuttia enempää. Sen jälkeen kaikki on vain varmistelua, onko asiat todella kuten ne näyttävät olevan. Ei minun tarvitse tietää ihmisestä valtavan paljon osatakseni sanoa toimisiko suhde hyvin vai ei. Toki haluan tietää ne asiat tästä toisesta ihmisestä aikanaan, mieluummin nopeasti kuin viikkojen kuluttua, mutta harvoin ne asiat ovat se juju siinä ihmisessä. Täydellisesti samaa rataa kulkevat ajatukset ja reaktiot ovat paljon isompi asia.
19, 23
[/quote]
Kyllä minäkin aika äkkiä huomaan, pidänkö toisesta ja ollaanko ns. samalla aaltopituudella. Mutta ei se aina siltikään takaa toimivaa suhdetta... ja tuo rakkaudentunnustus nyt oli aikamoinen takapakki tässä suhteessa.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:29"]
No sen kuukauden aikana emme ole mitenkään jatkuvasti pitäneet yhteyttä. Ennen kuin tuo tapailu alkoi niin olimme tavanneet ylipäänsä missään merkeissä suunnilleen 4 kertaa...
ap
[/quote]
Neljä tapaamista kahden kesken on jo aika paljon. Anna asioiden rullata ja keskustele hänen kanssaan. Jos et ole tottunut keskustelemaan tunteistasi miehen kanssa, nyt on syytä opetella. Keskustelua teidän suhde tulee tarvitsemaan.
[/quote]
Eivät ne kaikki olleet kahdenkeskisiä tapaamisia! Joo, eipä tosiaan ole paljon tullut keskusteltua suurista tunteista vielä tämän miehen kanssa, kun tuota tapailuakin on vasta vähän päälle tuon viikon kestänyt... siis en olettanut joutuvani keskustelemaan rakkaudesta näin aikaisessa vaiheessa, toki ollaan puhuttu siitä miten hienolta tuntui tavata aivan yllättäen ihminen jonka kanssa synkkaa jne. ja että viihdymme toistemme seurassa. Mutta rakkaus... se on jo liikaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole onnellinen, että sinusta joku välittää!
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:48"]
Mulla on ollut muutama tällainen mies, joka on sanojensa mukaan rakastanut mua parin viikon jälkeen. Nämä suhteet eivät ole kestäneet, syitä en osaa eritellä. Tai no, olivathan he tietyllä tapaa ehkä hieman ailahtelevia ihmisiä. Nykyisestä en muista, mutta ei siihenkään kovin kauaa mennyt, kuukausi ehkä. Millainen se sun mies on muuten? Onko tasainen, tunteikas, ailahteleva, järkevä, riippuvainen jostain, kontrolloiva, normaali? Millainen menneisyys? Jos on ihan tavallinen, tasapainoinen tyyppi, niin ei kai siinä välttämättä ole mitään pahaa, että tunnustaa rakkautensa pian. Mutta jos on sellainen "toisenlainen" ihminen, niin sitten se ei ehkä ennusta hyvää suhteelle.
[/quote]
Menneisyydestä en vielä kovin paljoa tiedä. Mies vaikutti melko tasapainoiselta tyypiltä, ihan vilpittömän ihastuneelta, mutta ensin alkoi kaihertaa tuo tyttöystäväksi kutsuminen ja nyt sitten rakkaudentunnustukset ja juuri nyt tuntuu siltä että hän on minusta ihan liian riippuvainen.
ap
Älä sitten känise asiasta täällä meille. Sanot miehelle suoraan mitä ajattelet. "Olet hieman kokematon hätähousu, ekaa kertaa naiseen lähemmin tutustunut ja minä haluan kokeneen miehen, joka osaa sanoa maagiset sanat vasta oikealla ja tarkoin harkitulla hetkellä. Vasta sitten kun voin ottaa ne todesta ja olen itse tullut samaan johtopäätökseen."
Rakkaudentunnustus ei voi olla todellinen syy. Oikea syy on, että et usko suhteenne olevan etenemässä hänen haluamaansa suuntaan.
Tai sitten sanot suomeksi "Olen hieman estoinen ja epävarma, enkä pidä kiirehtimisen tarvetta minulle korostavasta tunteesta, joka syntyi rakkaudentunnustuksesi seurauksena. Minun olisi täytynyt saada ensin rauhassa tutustua ja miettiä asiaa joka kannalta, olla täysin varma omista ajatuksistani. Kun ehätit edelle, oma epävarmuuteni ja epäilykseni vain vahvistuivat. Epäilevä tunnusteluni loppui ja löin hanskat tiskiin, sillä minun on saatava edetä kaikessa rauhassa, pienin askelin, jokaisesta jalansijastani huolella varmistuen."
19
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:02"]
Älä sitten känise asiasta täällä meille. Sanot miehelle suoraan mitä ajattelet. "Olet hieman kokematon hätähousu, ekaa kertaa naiseen lähemmin tutustunut ja minä haluan kokeneen miehen, joka osaa sanoa maagiset sanat vasta oikealla ja tarkoin harkitulla hetkellä. Vasta sitten kun voin ottaa ne todesta ja olen itse tullut samaan johtopäätökseen."
Rakkaudentunnustus ei voi olla todellinen syy. Oikea syy on, että et usko suhteenne olevan etenemässä hänen haluamaansa suuntaan.
Tai sitten sanot suomeksi "Olen hieman estoinen ja epävarma, enkä pidä kiirehtimisen tarvetta minulle korostavasta tunteesta, joka syntyi rakkaudentunnustuksesi seurauksena. Minun olisi täytynyt saada ensin rauhassa tutustua ja miettiä asiaa joka kannalta, olla täysin varma omista ajatuksistani. Kun ehätit edelle, oma epävarmuuteni ja epäilykseni vain vahvistuivat. Epäilevä tunnusteluni loppui ja löin hanskat tiskiin, sillä minun on saatava edetä kaikessa rauhassa, pienin askelin, jokaisesta jalansijastani huolella varmistuen."
19
[/quote]
Olipa ikävästi kirjoitettu. Miksi pidät noin hirveän negatiivisena asiana ja teet pilkkaa siitä että joku haluaa edetä suhteessaan hitaammin eikä heittäytyä saman tien rakkaudentunnustuksissaan pilvilinnoihin?
ap
Miksi otat oman väittämäsi faktana, sillä sellaista statustahan se ei ansaitse. Mikset ota oikeasti selvää onko mies ripustautunut pilvilinnoihinsa? Trollin on toki pakko jumittaa näkemyksessään ketjun loppuun saakka. Vaihda teemaa.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:07"]
Miksi otat oman väittämäsi faktana, sillä sellaista statustahan se ei ansaitse. Mikset ota oikeasti selvää onko mies ripustautunut pilvilinnoihinsa? Trollin on toki pakko jumittaa näkemyksessään ketjun loppuun saakka. Vaihda teemaa.
[/quote]
No en ota faktana, mutta pidän todennäköisenä. Otan asiasta selvää kunhan mies sieltä matkaltaan takaisin saapuu, en halua ruveta viestittelemään tai soittelemaan aiheesta sentään...
ap
Onko mies ulkomaalainen? Mulla on kaveripiirissä paljon ulkkareita ja ulkomailla asuneita suomalaisia, ja olen huomannut että meillä on tapana käyttää sanoja 'rakkaus' ja 'rakastaa' aika paljon kevyemmin kuin suomalaisilla keskimäärin. Kun on tottunut puhumaan vaikkapa englantia paljon, suomen kielessäkin lipsahtaa rakkaus paljon useammin kuin muuten. Ei se ole vaarallista! Jos ihminen tuntee rakkautta, eikö se ole vain hyvä asia? Lisäksi olen sitä mieltä, että joskus ihminen voi vaan tietää aika nopeastikin onko toinen hänelle hyvä ja oikea. Ei se tunne mitenkään välttämättä koskaan himmene. Minä olen rakastunut kaksi kertaa elämässäni, ja kummallakin kerralla ensi tapaamisella. Usko tai älä. Oudointa on se, että kumpikin mies otti minut vakavasti, vaikka tunteeni oli varmasti kummallekin selvä hyvin nopeasti.