Lue keskustelun säännöt.
Voi helvetti, uusi mies tunnusti rakkautensa VIIKON tapailun jälkeen!
13.11.2014 |
Juuri kun ehdin ajatella, että tämäpä on hauska tyyppi ja on kivaa viettää aikaa yhdessä, niin tulee tuollainen pommi. A-pu-a! Olemme tunteneet toisemme vasta kuukauden ajan, joten käytännössä oikeasti ei hän tiedä millainen ihminen olen, enkä minäkään toki häntä tunne vielä tarpeeksi hyvin. Ajattelin, että tässä vasta tapaillaan ja että on vain hänen tapansa kutsua minua "tyttöystäväksi", joka sekin tosin tuntuu vähän liialta tässä vaiheessa...
Olen tämän herran ensimmäinen seurustelukumppani, mutta hän ei ole minun ensimmäiseni. Siksi ajattelin että aika paljon tuollaista alkuinnokkuutta ym. voin toki katsoa sormien läpi ja antaa anteeksi enkä ole hirveän tiukkapipoinen ihminen... Mutta ei herranjestas mitään rakkaudentunnustuksia!! Tuntuu siltä, että hän on tunkenut minut johonkin tyttäystävälokeroon ja tavallaan näkee minussa vain sen ihanteen ja sen miten kivaa on kun on tyttöystävä, muttei oikeasti osaa tai halua edes tutustua minuun ensin kunnolla.
Ymmärrän että joillain tutustuminen ja ihastuminen ja rakastuminen etenee nopeasti, mutta itse en ole sellaista nyt kokenut. Ihastuin kyllä hyvin äkkiä, mutta rakastuminen vaatii jo sitä että oikeasti tuntee ihmisen. Minun mielestäni olemme vielä siinä vaiheessa että katsellaan, josko tästä jotain tulisi. Mies on ilmeisesti omassa mielessään jo vähän pidemmällä suhteessa.
Huoh... Kellään vastaavia kokemuksia? Tiedän, että puhuahan tässä pitäisi ja niin aion tehdäkin kun seuraavan kerran tapaamme - tällä hetkellä mies on matkalla ja haluan puida tämän aiheen kasvotusten.
Kommentit (95)
Ymmärrän kyllä aloittajan tilanteen. Itte olen mies ja ekan rakastumiseni tunnustin just samalla tavalla ku tuo mies. AIka äkkiä. VIrhe oli mutta eipä siitä olis muutenkaan pidemmän päälle mitään tullut. Kumpikin tai ainakin neiti hakia vain lyhyttä seksisuhdetta.
No nyt olen naimisissa ja odotin rakkauden tunnustamistani hänelle niin kauan että hän itse ehti ensin. AJattelin etten pilaa sillä ainakaan tätä. Joo, mutta en kehottaisi tuosta asiasta kovin isoa juttua tekemään sille miehelle kasvotusten. Ehkä jotain pientä, muuten voi olla että ei uskalla enää koskaan tunnustaa rakkauttaan, saa traumat. Olen samaa mieltä, että rakkauteen tarvitaan tuntea toinen kunnolla, ennen sitä se on vaan ihastumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Intuitiiviset ihmiset vaistoavat miten asiat ovat, kun taas pragmaattisten ihmisten täytyy nähdä asia konkreettisesti ensin, täyttää vähän päiväkirjaan rivejä ja tehdä verkossa tusinan verran monivalintakyselyitä "Cosmo: olenko rakastumassa, ihan oikeastiko?". Mies vaistoaa ehkä tilanteen heti, sinä kenties tarvitset vähän enemmän aikaa asioiden hahmottamiseen. Hänellä voi olla aivan erinomaiset syyt ja hän saattaa olla asiastaan aivan varma jo nyt. Rakastuminen on tunne, rakastamiseen vaaditaan myös vähintään puoliksi tietoinen päätös.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:53"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:43"]
No miksi helvetissä kukaan alkaisi tapailla jos ei ole rakastunut?
[/quote]
No siksi koska voi olla kiinnostunut ja ihastunut, kuten olenkin. Ihmisiä on erilaisia, mutta minulla rakastuminen kestää yleensä vähän pidempään - en siis pidä mahdottomana ettenkö voisi tähän mieheen rakastua, mutta tässä vaiheessa tuollainen tunteiden vyöryttäminen ahdistaa minua. Ei hän tunne minua vielä, joten MIHIN hän oikein on rakastunut?! Ei minuun ainakaan, ja se minua ahdistaa.
ap
[/quote]
Mitä mörköjä säilyttelet komeroissasi? Kannattaisko tuulettaa välillä, kertoa avoimesti ne asiat joita hän ei voi sinusta vielä tietää ja antaa hänen itse tehdä päätelmät siitä, rakastaako hän sinua vaiko ei. Kas, sinä edellytät että hänen täytyy tuntea sinut ensin hyvin, mutta ilmeisen varovaisena tai introverttinä pihtaat faktoja joiden tietämystä edellytät ennen kuin voit arvostaa hänen rakkauttansa.
Jos haluat loputtomiin ylianalysoida rakkautta, se on sitten ehkä sun kohtalosi. Drama-queenie tyhjästä nyhjäsi ongelman, jonka on omalla varovaisella ja panttailevalla kerronnallaan ensin itse aikaan saanut.
[/quote]
En minä tarkoittanut sanoa, että minulla on jotain Suuria Salaisuuksia tms. joista miehen pitäisi tietää ennen kuin voi kuvitellakaan tuntevansa minut, vaan mielestäni ihmiset ylipäänsä ovat sen verran monitahoisia olentoja (yleensä ainakin ja se on myös suotavaa), että ottaa aikansa ennen kuin toisen todella tuntee... ja omalla kohdallani rakkaus tulee kysymykseen sitten kun ihmisen todella tuntee. Tuntuu ikävältä jos hän kuvittelee jo tietävänsä millainen ihminen minä olen (olenko sitten niin helppo ja yksinkertainen hänen mielestään?), kun en minäkään vielä täysin tunne häntä.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:15"]
Ymmärrän kyllä aloittajan tilanteen. Itte olen mies ja ekan rakastumiseni tunnustin just samalla tavalla ku tuo mies. AIka äkkiä. VIrhe oli mutta eipä siitä olis muutenkaan pidemmän päälle mitään tullut. Kumpikin tai ainakin neiti hakia vain lyhyttä seksisuhdetta.
No nyt olen naimisissa ja odotin rakkauden tunnustamistani hänelle niin kauan että hän itse ehti ensin. AJattelin etten pilaa sillä ainakaan tätä. Joo, mutta en kehottaisi tuosta asiasta kovin isoa juttua tekemään sille miehelle kasvotusten. Ehkä jotain pientä, muuten voi olla että ei uskalla enää koskaan tunnustaa rakkauttaan, saa traumat. Olen samaa mieltä, että rakkauteen tarvitaan tuntea toinen kunnolla, ennen sitä se on vaan ihastumista.
[/quote]
Yritän puhua asiasta mieluummin niin, että miten minä koen tällä hetkellä tämän suhteen ja miten haluaisin edetä ja kysellä mitä hän on mieltä jne., en tahdo suoraan ruveta syyllistämään että hemmetin ukko mitä sä tollasta menit sanomaan. Päästelen höyryjä nyt vähän ennakkoon niin eipä tarvitse hänen niskaan sitten kaikkea kaataa...!
ap
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:50"]
Jos ei kelpaa, lopeta suhde!
Taitaa pukata sulla draamaa.
[/quote]
Trollaatko? Minä haluaisin rauhassa tutustua tähän mieheen, katsella ja kokeilla sovitaanko yhteen, rakastutaanko jne... Mielestäni ihan normaalia eikä mitään draaman vääntämistä. Tuon aion siis miehelle kyllä ilmaistakin.
ap
[/quote]
Luepa itse ajatuksella, mitä kirjoitit aloitukseen. Voi olla normaalia kokea tuollaisia tunteita, ehkä jopa torjua rakkautta alkuun.
Anna rakkaudelle tilaa, äläkä ainakaan lähde aliarvioimaan toista ja hänen rakkauttaan. Hän kuulostaa rehelliseltä tunteidensa kanssa, joten älä torju sitä, jos haluat rakastaa. Rakastaminen on tahdon kysymys, sitä se on avioliitto lupauksessakin.
Kun on rakkautta, ne muut järkeilyt järjestyvät aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä miehenä en tunnusta rakkautta kun vasta siinä tilanteessa että tajuan haluavani vietää toisen kanssa koko elämän. Mitä järkeä tunnustaa muuten rakkauttaan? Rakkaus on ja pysyy ja sen eteen pitää tehdä töitäkin välillä. Kun sanon rakastavani, vaimo ymmärtää että totta se puhuu. Eikä kuten jenkit että , I love youuu jokavälissä. Ap I get you.
Ap tiedän tunteen! Itse kävin pari kertaa treffeillä, kun mies esittelekavereilleen baarissa minut hänen tyttöystäväkseen. Ja voin sanoa että ahdisti! Olin tavannut hänet baarissa, muutama viikonloppu sitten.. Sen jälkeen näimme vain pari kertaa "selvinpäin" kahvilla. En millään tapaa voinut vielä sanoa, että tuleeko "suhteesta" mitään.
Ihmiset kun on niin erilaisia sen muutaman juoman jälkeen kuin selvinpäin. Baarissa oli tosi rento ja puhelias, selvin päin ei keskistelista meinannut tulla mitään..
Emme olleet edes suudelleet tms. Olin saanut vain poskisuukon, ja olimme kävelleet vähän matkaa käsikädessä.. Niin oli hämmentävää, tyttöystäväksi kutsuminen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mies on sinua älykkäämpi/tunneherkempi ja pystyy nopeammin käsittelemään olennaiset asiat ja tulemaan johtopäätöksiin. Itse olet enemmän jahkailija ja epäilijä. Voitte silti sopia hyvin yhteen, koska vastakohdat täydentävät toisiaan. Älä panikoi...
Eiköhän olisi kaikkien kannalta paras, että jätät sen kaverin. Tuollaista tyhänpäiväistä analysointia jaksa kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:25"]
Eiköhän olisi kaikkien kannalta paras, että jätät sen kaverin. Tuollaista tyhänpäiväistä analysointia jaksa kukaan.
[/quote]
Tyhjänpäiväistä analysointia se, että en viikon tapailun jälkeen halua rakkaudentunnustuksia enkä koe vielä tuntevani häntä tarpeeksi hyvin? Oikeasti siis viikon tapailun jälkeen? Hyvä tavaton.
ap
Mulla on idea! Näytä sille miehelle tämä ketju. Eiköhän se ymmärrä hätiköineensä tunteidensa kanssa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:24"]
Ehkä mies on sinua älykkäämpi/tunneherkempi ja pystyy nopeammin käsittelemään olennaiset asiat ja tulemaan johtopäätöksiin. Itse olet enemmän jahkailija ja epäilijä. Voitte silti sopia hyvin yhteen, koska vastakohdat täydentävät toisiaan. Älä panikoi...
[/quote]
Kyllä, olen enemmän jahkailija ja epäilijä. En tosin tiedä, minkä takia nuo piirteet tekisivät minusta vähemmän älykkään... Mutta toki hän saattaa minua älykkäämpikin olla. Kyllä lievä paniikki tai ainakin ahdistuneisuus tuosta silti iski.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:11"]
Mies kutsuu sitä tunnetta mikä hänellä on rakastumiseksi. Miehet ei useinkaan tunneiden erittelyssä ja niiden ilmaisussa ole niin hyviä kuin naiset. Saattaa loppupelissä tuntea samalla tavalla kuin sinä.
[/quote]
Toivottavasti on kyse tuollaisesta. Itse erottelen tällaiset tunteeni kyllä selkeämmin ja siksi tuollainen yhtäkkinen rakkaudentunnustus tuntuu aika hurjalta, kun omasta mielestäni nyt ei ihan siitä ole kyse...
ap
[/quote]
Itse olen rakastunut täysin tuntemattomaan tyyppiin. Seisoi edessäni ja vaan salamat lenteli kun puhuttiin.
Sitten tämä nykyinen mieheni: me tavattiin aikanaan baarissa, sitten treffailtiin ja mitä nyt oltiin siinä yhteyksissä niin ihastuin siinä mieheen ja aloin tuntemaan pohjatonta yhteenkuulumisen tunnetta. Minä olin se joka aamulla ekan seksin jälkeen kerroin rakastavani miestä. Ja rakastinkin! Se oli minun tunne. Mies kertoi että hän alkoi rakastaa minua vasta muutamien kuukausien jälkeen. Olkoon niin.
Se että joku kertoo rakastavansa, niin ei siitä tarvitse "olla kiitollinen" kuten sinä taisit muotoilla vaan sehän on täysin sen kertojan tunnetila. Kyllä minä ymmärsin silloin joskus että mies ei tunne minua kohtaan vielä samanlaisia tunteita mitä itse.
Lähinnä ihastun: lähikaupan myyjään, posteljooniin, roskamieskin on ihana johon olen vähän ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:25"]
Eiköhän olisi kaikkien kannalta paras, että jätät sen kaverin. Tuollaista tyhänpäiväistä analysointia jaksa kukaan.
[/quote]
Tyhjänpäiväistä analysointia se, että en viikon tapailun jälkeen halua rakkaudentunnustuksia enkä koe vielä tuntevani häntä tarpeeksi hyvin? Oikeasti siis viikon tapailun jälkeen? Hyvä tavaton.
ap
[/quote]
WTF?
No antakaa armoa sille miehelle ,se on sen eka rakastuminen tai ihastuminen. Mitä muuta voi odottaa...
Joo, en usko että voi rakastua viikossa, ihastua kyllä voi. Ja rakastuminen ja rakastaminen on kaksi eri asiaa taas sitten.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:31"]
No antakaa armoa sille miehelle ,se on sen eka rakastuminen tai ihastuminen. Mitä muuta voi odottaa...
[/quote]
En minä ensimmäisessäkään suhteessani rakkautta ollut heti alkumetreillä tunnustamassa, vaikka lopulta todella rakastuin ja rakastin. Hiukan harkintakykyä odotin, minusta rakkaudentunnustus tässä vaiheessa on yksinkertaisesti liikaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:25"]
Eiköhän olisi kaikkien kannalta paras, että jätät sen kaverin. Tuollaista tyhänpäiväistä analysointia jaksa kukaan.
[/quote]
Tyhjänpäiväistä analysointia se, että en viikon tapailun jälkeen halua rakkaudentunnustuksia enkä koe vielä tuntevani häntä tarpeeksi hyvin? Oikeasti siis viikon tapailun jälkeen? Hyvä tavaton.
ap
[/quote]
Niin, mutta tehän olette tunteneet jo kuukauden, niin sillä on kehittynyt tää tunne jo ennen kuin aloitte tapailemaan. Eli on ollut jo pidempään ihastunut ja nyt tuntee, että on rakastunut. Älä vähättele tätä asiaa, toiset vaan tuntee voimakkaammin ja nopeammin kuin toiset.
Joku sanoi aiemmin, että intuitiiviset ihmiset voivat tietää heti, kuka on heidän elämänkumppaninsa. Ei siinä tarvitse odottaa tutustumista. Juuri näin se on. Tutustuminen ainoastaan vahvistaa ensisekuntien aikana tehtyä piilotajuista tai sanotaan vaikka matelijanaivojen tekemää valintaa. Saahan sitä analysoida itseään ja toista ja lykätä tunteiden ilmaisemista, ei siinäkään mitään väärää ole, mutta ei se ole ainoa oikea tapa toimia.
Itselleni on vaisto sanonut kahdesti jo ensitapaamisella, että tätä miestä rakastan. Molempien kanssa olen mennyt naimisiin.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:11"]
Mies kutsuu sitä tunnetta mikä hänellä on rakastumiseksi. Miehet ei useinkaan tunneiden erittelyssä ja niiden ilmaisussa ole niin hyviä kuin naiset. Saattaa loppupelissä tuntea samalla tavalla kuin sinä.
[/quote]
Toivottavasti on kyse tuollaisesta. Itse erottelen tällaiset tunteeni kyllä selkeämmin ja siksi tuollainen yhtäkkinen rakkaudentunnustus tuntuu aika hurjalta, kun omasta mielestäni nyt ei ihan siitä ole kyse...
ap