Tunnetko yhtään 30+ tavisnaista joka olisi löytänyt parisuhdetta tinderistä?
Otsikossa kysymys. Rajataan mallikauniit, fitnessurheilijat jne tästä pois. Eli joku normaalin näköinen normaalivartaloinen (normaalipaino) nainen. Ainakaan oman lähipiirin 30+ sinkkunaiset eivät ole myöskään löytäneet ollenkaan vakavissaan olevia miehiä, vaan aina joutuu olemaan joku varavaihtoehdon varavaihtoehto.
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän itseni.
Olin 39, juuri käynyt läpi pitkän avioeroprosessin, ja menin Tinderiin hakeakseni seksiseuraa.
Nyt olemme jo kolmatta vuotta saman Tinderistä löytyneen miehen kanssa tiukasti parisuhteessa.
Jos olen itsekin tavallisen näköinen, tavallinen keski-ikäistyvä nainen, niin eipä tuo mieskään ole mikään saliadonis. On vaan muuten arvot kohdillansa.
No niin eli tässäkin se näkyy: ne naiset jotka etsivät rohkeasti seksiä löytävät suhteen. Ne naiset jotka eivät uskalla yhdenillanjuttuihin hypätä saavat homehtua keskenänsä.
Ei, kenenkään ei tarvitse "uskaltautua" kokeilemaan yhdenillanjuttuja jos ei halua. Siinähän pelataan miehen pussiin, hän saa mitä haluaa, nainen yleensä ei edes orgasmia, ja mies siirtyy seuraavaan kohteeseen. Ja sitten kun näitä kokemuksia on kertynyt muutama, onkin huono nainen eikä enää vaimomatskua. Että hyiiii noin monta kumppania, miksi ihmeessä et ole ollut vakituisissa suhteissa? Että joo en todellakaan lähde arpomaan kuka miehistä pitää vain patjana. Mulla on oikeus selvittää se etukäteen ennen seksiä, sekä harrastaa sitä juuri silloin kun se on minulle sopivaa. Ps. Kaikki ystävänikin ovat löytäneet parisuhteensa muuten kuin yhdenyönjuttujen kautta. Ilman ei tarvitse jäädä.
Taitaa olla parempi vaan luovuttaa, lopullisesti... Seuraavassa elämässä sit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis vietettyä parhaat nuoruusvuodet jän nisten kanssa pyöriessä, ja nyt ollaan huuli pyöreänä hämmästyksestä, kun ne kunnolliset miehet eivät odottaneetkaan kiltisti että nainen saa "juoksunsa juostua"
Onhan näitä nähty
Tällaiset puheet on ehkä pahin turn off ikinä...
Ap ei ole ikinä harrastanut yhdenillanjuttuja. Nuorempana olin liian pitkään vähemmän hyvässä parisuhteessa missä oli miehen taholta pettämistä. Sittemmin on kaupunki useamman kerran vaihtunut ja siten opiskelukaverit ja työkaverit.
Huvittavaa että ne kaverini jotka harrastivat nuorempana paljon yhdenillanjuttuja ovat kaikki nyt vakavassa parisuhteessa tai naimisissa. Jotkut jopa sieltä baarista löytämänsä miehen kanssa. Me ujommat jäimme ilman.
Tämä on täysin totta. En ole koskaan elämässäni harrastanut yhden illan juttuja ja olen käynyt baarissa vapaa-ajallani noin viitisen kertaa koko elämäni aikana. On ollut yhteensä kolme kumppania koskaan, kaikki pitkiä suhteita. Muiden kanssa en ole edes halaillut tms.
Viimeisimmästä suhteesta on noin 7 vuotta aikaa ja sen jälkeen olen elänyt selibaatissa. Olen hoikka ja pitkähiuksinen, korkeakoulutettu - ja helsinkiläinen ikisinkkunainen. Meille ujoille ja kilteille ei löydy miestä lainkaan.
T. Ikisinkku 35+ Helsingistä
Sori mutta ikisinkku et ole, jos sinulla on ollut kolme parisuhdetta. Ikisinkku on henkilö jolla ei koskaan ole ollut minkäänlaista kumppania, siis sellainen kuin minä. N39, ei ikinä poikaystävää, ei tapailua, romansseja, yhdenyönjuttuja, ei mitään. Olen myös hoikka ja naisellinen mutta sehän ei vielä riitä mihinkään. No, olen jo sinkkuuteni hyväksynyt eli ihan onnellisena tarvon vielä jäljellä olevat vuosikymmenet läpi.
Miten aktiivinen olet ollut nettideiteissä ja oikeassa elämässä? Miten usein pyydät miehiä treffeille netissä ja oikeassa elämässä?
Lähestyin miehiä aktiivisesti ikävuodet 20-35. Nettideittailua yritin pari vuotta sitten reilun vuoden ajan. Enää en jaksa sitä jatkuvaa torjuntaa. Olen onnellisempi kun unohdan koko asian.
Ymmärrän :(
Eipä nuo suomalaiset miehet minusta kiinnostu tai keskustelunavaus on sitten tyyliin "lähdetkö saunomaan?". Vastaan kyllä kaikille, jotka laittavat edes "Moi!". Jos mies ei osaa keskustella yhtään, niin en mä innostu treffeistä. Mielelläni tapaan kyllä nopeasti mikäli keskustelu luistaa yhtään. Tapailen sitten värikkäämpää porukkaa, kun suomalaiset miehet ovat niin passiivisia. Tämä siis 38v lapsettoman maisterisnaisen kokemuksia Helsingistä. Kokeilin myös laajempaa hakusädettä, mutta ongelmana on tosiaan ne lukuisat virolaiset raksaäijät.
Ei oo miehenäkään tinderis yhtään sen helpompaa, etenkin jos oot ollu työttömänä 12v6kk putkeen etkä oo koskaan seukannu ja treffeil oot ollu ainoastaan 1 kerran elämässä. Ja jos oot erittäin epäsosiaalinen, ruma, ja ujo niin yksin jäät. Jos satunkin saamaan matchin (mitä ei tuu tapahtumaan) mul ei oo mitään hajuu mist naisil pitäis jutella, ei niin pienintäkään. Haluisin kyl treffeil mut ilman suuria ja ahdistavia paineita, haluisin olla treffeil millainen oikeesti olen, enkä väkinäisesti esittää jotain mitä en ole.
M35 Turusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis vietettyä parhaat nuoruusvuodet jän nisten kanssa pyöriessä, ja nyt ollaan huuli pyöreänä hämmästyksestä, kun ne kunnolliset miehet eivät odottaneetkaan kiltisti että nainen saa "juoksunsa juostua"
Onhan näitä nähty
Tällaiset puheet on ehkä pahin turn off ikinä...
Ap ei ole ikinä harrastanut yhdenillanjuttuja. Nuorempana olin liian pitkään vähemmän hyvässä parisuhteessa missä oli miehen taholta pettämistä. Sittemmin on kaupunki useamman kerran vaihtunut ja siten opiskelukaverit ja työkaverit.
Huvittavaa että ne kaverini jotka harrastivat nuorempana paljon yhdenillanjuttuja ovat kaikki nyt vakavassa parisuhteessa tai naimisissa. Jotkut jopa sieltä baarista löytämänsä miehen kanssa. Me ujommat jäimme ilman.
Tämä on täysin totta. En ole koskaan elämässäni harrastanut yhden illan juttuja ja olen käynyt baarissa vapaa-ajallani noin viitisen kertaa koko elämäni aikana. On ollut yhteensä kolme kumppania koskaan, kaikki pitkiä suhteita. Muiden kanssa en ole edes halaillut tms.
Viimeisimmästä suhteesta on noin 7 vuotta aikaa ja sen jälkeen olen elänyt selibaatissa. Olen hoikka ja pitkähiuksinen, korkeakoulutettu - ja helsinkiläinen ikisinkkunainen. Meille ujoille ja kilteille ei löydy miestä lainkaan.
T. Ikisinkku 35+ Helsingistä
Sori mutta ikisinkku et ole, jos sinulla on ollut kolme parisuhdetta. Ikisinkku on henkilö jolla ei koskaan ole ollut minkäänlaista kumppania, siis sellainen kuin minä. N39, ei ikinä poikaystävää, ei tapailua, romansseja, yhdenyönjuttuja, ei mitään. Olen myös hoikka ja naisellinen mutta sehän ei vielä riitä mihinkään. No, olen jo sinkkuuteni hyväksynyt eli ihan onnellisena tarvon vielä jäljellä olevat vuosikymmenet läpi.
Miten aktiivinen olet ollut nettideiteissä ja oikeassa elämässä? Miten usein pyydät miehiä treffeille netissä ja oikeassa elämässä?
Lähestyin miehiä aktiivisesti ikävuodet 20-35. Nettideittailua yritin pari vuotta sitten reilun vuoden ajan. Enää en jaksa sitä jatkuvaa torjuntaa. Olen onnellisempi kun unohdan koko asian.
Minä puol3staan 18- 45 vuodet. En ninäkään jaksanut. Kun olet ruma nainen, niin et kelpaa, et edes rumille miehille. Ainoastaan olisin kelvannut panomatoksi, ja minun olisi vielä pitänyt olla onnellinen siitä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä nuo suomalaiset miehet minusta kiinnostu tai keskustelunavaus on sitten tyyliin "lähdetkö saunomaan?". Vastaan kyllä kaikille, jotka laittavat edes "Moi!". Jos mies ei osaa keskustella yhtään, niin en mä innostu treffeistä. Mielelläni tapaan kyllä nopeasti mikäli keskustelu luistaa yhtään. Tapailen sitten värikkäämpää porukkaa, kun suomalaiset miehet ovat niin passiivisia. Tämä siis 38v lapsettoman maisterisnaisen kokemuksia Helsingistä. Kokeilin myös laajempaa hakusädettä, mutta ongelmana on tosiaan ne lukuisat virolaiset raksaäijät.
Sama kokemus. Ulkomaalaiset miehet osaavat keskustella paljon paremmin ja monipuolisemmin. En sitten tiedä onko suomessa niin vahvana jonkinlainen i n c e l kulttuuri vai missä vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis vietettyä parhaat nuoruusvuodet jän nisten kanssa pyöriessä, ja nyt ollaan huuli pyöreänä hämmästyksestä, kun ne kunnolliset miehet eivät odottaneetkaan kiltisti että nainen saa "juoksunsa juostua"
Onhan näitä nähty
Tällaiset puheet on ehkä pahin turn off ikinä...
Ap ei ole ikinä harrastanut yhdenillanjuttuja. Nuorempana olin liian pitkään vähemmän hyvässä parisuhteessa missä oli miehen taholta pettämistä. Sittemmin on kaupunki useamman kerran vaihtunut ja siten opiskelukaverit ja työkaverit.
Huvittavaa että ne kaverini jotka harrastivat nuorempana paljon yhdenillanjuttuja ovat kaikki nyt vakavassa parisuhteessa tai naimisissa. Jotkut jopa sieltä baarista löytämänsä miehen kanssa. Me ujommat jäimme ilman.
Tämä on täysin totta. En ole koskaan elämässäni harrastanut yhden illan juttuja ja olen käynyt baarissa vapaa-ajallani noin viitisen kertaa koko elämäni aikana. On ollut yhteensä kolme kumppania koskaan, kaikki pitkiä suhteita. Muiden kanssa en ole edes halaillut tms.
Viimeisimmästä suhteesta on noin 7 vuotta aikaa ja sen jälkeen olen elänyt selibaatissa. Olen hoikka ja pitkähiuksinen, korkeakoulutettu - ja helsinkiläinen ikisinkkunainen. Meille ujoille ja kilteille ei löydy miestä lainkaan.
T. Ikisinkku 35+ Helsingistä
Sori mutta ikisinkku et ole, jos sinulla on ollut kolme parisuhdetta. Ikisinkku on henkilö jolla ei koskaan ole ollut minkäänlaista kumppania, siis sellainen kuin minä. N39, ei ikinä poikaystävää, ei tapailua, romansseja, yhdenyönjuttuja, ei mitään. Olen myös hoikka ja naisellinen mutta sehän ei vielä riitä mihinkään. No, olen jo sinkkuuteni hyväksynyt eli ihan onnellisena tarvon vielä jäljellä olevat vuosikymmenet läpi.
Miten aktiivinen olet ollut nettideiteissä ja oikeassa elämässä? Miten usein pyydät miehiä treffeille netissä ja oikeassa elämässä?
Lähestyin miehiä aktiivisesti ikävuodet 20-35. Nettideittailua yritin pari vuotta sitten reilun vuoden ajan. Enää en jaksa sitä jatkuvaa torjuntaa. Olen onnellisempi kun unohdan koko asian.
Minä puol3staan 18- 45 vuodet. En ninäkään jaksanut. Kun olet ruma nainen, niin et kelpaa, et edes rumille miehille. Ainoastaan olisin kelvannut panomatoksi, ja minun olisi vielä pitänyt olla onnellinen siitä.
Joo tämä on ihmeellistä että miehille ei kelpaa ensinnäkään samanikäinen nainen vaan pitäisi olla nuorempi, ja jos mies on itse vähän ylipainoinen niin naisen pitäisi kuitenkin olla vähintäänkin hoikka, mielellään treenattu. Eivät näe realistisesti omaa "tasoaan", jos nyt mistään tasosta voi ylipäänsä puhua kun kuitenkin ihmisessä on niin monia puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tavalliset helsinkiläissinkkumiehet piileksivät? Kertokaa niin tulen etsimään.
Pariutuvat viimeistään 25-vuotiaana. Helsingissä on miesten markkinat ja naisia ylimäärin. Osa naisista jää vain ilman ja siksi moni pariutuukin ulkomaalaisten kanssa ja muuttaa pois Suomesta.
Ei ole. Kaveripiirissä on useita kolmekymppisiä koko ikänsä Helsingissä asuneita korkeasti kouluttautuneita miehiä, joilla on vaikeaa löytää vastaavaa naista.
eri
Kuinka usein he kohtaavat naisia? Kertovat, että tapasivat jossain kiinnostavalta vaikuttavan naisen (mutta sitten tapahtui jotain, minkä takia tutustuminen ei jatku)? Vai ovatko he juuri niitä miehiä, jotka käyvät töissä, menevät kotiin, käyvät salilla (juttelematta siellä kenenkään kanssa) tai lenkillä (yksin, ilman että esimerkiksi kaupunginosan FB-ryhmässä kuuluttelevat lenkkiseuraa) tai katselevat TV:stä Jimin Tankkaustarinoita ja Temppareita, menevät nukkumaan ja repeat?
Taitavat ennemmin katsoa Youtubesta -kanavaa ja vastaavia. Ovat olleet Tinderissä ja matkan varrella ilmeisesti muissakin nettideiteissä. No en ole muiden asioiden asiantuntija. Halusin vain kommentoida näkemystä, että helsinkiläisillä koulutetuilla miehillä pariutuminen olisi jotenkin helppoa.
En aio googlettaa mainitsemaasi kanavaa, mutta eipä siinä paljon naisiin tutustu, jos viettää iltansa YouTubea katsellen, MOT.
Luulen vähän, että nettideitit olivat naisiin tutustumista varten ja youtube muihin juttuihin.
Eli mies tapaa naisen nettideiteissä/tinderissä. Nainen kysyy, mitä harrastat vapaa-aikana, missä tykkäät matkustella, mitä teit viime kesänä, miten meni viikonloppu, minkä elokuvan olet viimeksi käynyt katsomassa, millä keikalla kävit viimeksi tms, ja mies vastaa, että "katsoin yksin kotona YouTubea (ja surffailin netissä)"?
Tämä on oikeasti naisettomien miesten ongelma. Oli jo ennen koronaa. Ei ole mitään muuta kuin joku yksinäinen urheiluharrastus ja netti.
Ei kukaan kiinnostu sellaisesta miehestä. Sori siitä.
Totta puhut, ja ikävä tosiasia on se että tuollaisia sinkkumiehiä joiden elämä on juuri noin kapeaa (en keksinyt parempaa adjektiivia), on paljon. Vaikea heistä on kiinnostua, niin se vaan on.
Ehkä tässä ihan oikeasti olisi vaan parasta luovuttaa, 35 vuotiaana sinkkunaisena. Ehkä ensi elämässä sitten saan sen perheen ja miehen.
Olen niin samoilla linjoilla. Jotkut miehet ovat vaan sellaisia "perusjamppoja" joiden kanssa ei oikein voi keskustella mistään kiinnostavasta. Heille suosittelisin, että tekisivät jotain mielenkiintoista ja jännittävää tai lukisivat kirjoja laajasti eri aihealueilta. Jotkut miehet eivät vaan koskaan ole miettineet elämää sen enempää ja sellaisista ihmisestä on vaikea kiinnostua. Itse tykkään, jos on vähän pilkettä silmäkulmassa ja osaa keksustella aiheesta kuin aiheesta.
Miehet pitää haaremia, ainakin helsingissä. Kaikki on yhtäkkiä polyamorisia, jotta ei tarvitsisi sitoutua keneenkään. Mahtaa olla tuskallista myös niille jotka on oikeasti polyamorisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis vietettyä parhaat nuoruusvuodet jän nisten kanssa pyöriessä, ja nyt ollaan huuli pyöreänä hämmästyksestä, kun ne kunnolliset miehet eivät odottaneetkaan kiltisti että nainen saa "juoksunsa juostua"
Onhan näitä nähty
Tällaiset puheet on ehkä pahin turn off ikinä...
Ap ei ole ikinä harrastanut yhdenillanjuttuja. Nuorempana olin liian pitkään vähemmän hyvässä parisuhteessa missä oli miehen taholta pettämistä. Sittemmin on kaupunki useamman kerran vaihtunut ja siten opiskelukaverit ja työkaverit.
Huvittavaa että ne kaverini jotka harrastivat nuorempana paljon yhdenillanjuttuja ovat kaikki nyt vakavassa parisuhteessa tai naimisissa. Jotkut jopa sieltä baarista löytämänsä miehen kanssa. Me ujommat jäimme ilman.
Tämä on täysin totta. En ole koskaan elämässäni harrastanut yhden illan juttuja ja olen käynyt baarissa vapaa-ajallani noin viitisen kertaa koko elämäni aikana. On ollut yhteensä kolme kumppania koskaan, kaikki pitkiä suhteita. Muiden kanssa en ole edes halaillut tms.
Viimeisimmästä suhteesta on noin 7 vuotta aikaa ja sen jälkeen olen elänyt selibaatissa. Olen hoikka ja pitkähiuksinen, korkeakoulutettu - ja helsinkiläinen ikisinkkunainen. Meille ujoille ja kilteille ei löydy miestä lainkaan.
T. Ikisinkku 35+ Helsingistä
Sori mutta ikisinkku et ole, jos sinulla on ollut kolme parisuhdetta. Ikisinkku on henkilö jolla ei koskaan ole ollut minkäänlaista kumppania, siis sellainen kuin minä. N39, ei ikinä poikaystävää, ei tapailua, romansseja, yhdenyönjuttuja, ei mitään. Olen myös hoikka ja naisellinen mutta sehän ei vielä riitä mihinkään. No, olen jo sinkkuuteni hyväksynyt eli ihan onnellisena tarvon vielä jäljellä olevat vuosikymmenet läpi.
Miten aktiivinen olet ollut nettideiteissä ja oikeassa elämässä? Miten usein pyydät miehiä treffeille netissä ja oikeassa elämässä?
Lähestyin miehiä aktiivisesti ikävuodet 20-35. Nettideittailua yritin pari vuotta sitten reilun vuoden ajan. Enää en jaksa sitä jatkuvaa torjuntaa. Olen onnellisempi kun unohdan koko asian.
Minä puol3staan 18- 45 vuodet. En ninäkään jaksanut. Kun olet ruma nainen, niin et kelpaa, et edes rumille miehille. Ainoastaan olisin kelvannut panomatoksi, ja minun olisi vielä pitänyt olla onnellinen siitä.
Joo tämä on ihmeellistä että miehille ei kelpaa ensinnäkään samanikäinen nainen vaan pitäisi olla nuorempi, ja jos mies on itse vähän ylipainoinen niin naisen pitäisi kuitenkin olla vähintäänkin hoikka, mielellään treenattu. Eivät näe realistisesti omaa "tasoaan", jos nyt mistään tasosta voi ylipäänsä puhua kun kuitenkin ihmisessä on niin monia puolia.
Ja ne miehet joilla on edes normaalit sosiaaliset taidot ja kyky keskustella asioista laajasti, niin vientiä on joka suunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis vietettyä parhaat nuoruusvuodet jän nisten kanssa pyöriessä, ja nyt ollaan huuli pyöreänä hämmästyksestä, kun ne kunnolliset miehet eivät odottaneetkaan kiltisti että nainen saa "juoksunsa juostua"
Onhan näitä nähty
Tällaiset puheet on ehkä pahin turn off ikinä...
Ap ei ole ikinä harrastanut yhdenillanjuttuja. Nuorempana olin liian pitkään vähemmän hyvässä parisuhteessa missä oli miehen taholta pettämistä. Sittemmin on kaupunki useamman kerran vaihtunut ja siten opiskelukaverit ja työkaverit.
Huvittavaa että ne kaverini jotka harrastivat nuorempana paljon yhdenillanjuttuja ovat kaikki nyt vakavassa parisuhteessa tai naimisissa. Jotkut jopa sieltä baarista löytämänsä miehen kanssa. Me ujommat jäimme ilman.
Tämä on täysin totta. En ole koskaan elämässäni harrastanut yhden illan juttuja ja olen käynyt baarissa vapaa-ajallani noin viitisen kertaa koko elämäni aikana. On ollut yhteensä kolme kumppania koskaan, kaikki pitkiä suhteita. Muiden kanssa en ole edes halaillut tms.
Viimeisimmästä suhteesta on noin 7 vuotta aikaa ja sen jälkeen olen elänyt selibaatissa. Olen hoikka ja pitkähiuksinen, korkeakoulutettu - ja helsinkiläinen ikisinkkunainen. Meille ujoille ja kilteille ei löydy miestä lainkaan.
T. Ikisinkku 35+ Helsingistä
Sori mutta ikisinkku et ole, jos sinulla on ollut kolme parisuhdetta. Ikisinkku on henkilö jolla ei koskaan ole ollut minkäänlaista kumppania, siis sellainen kuin minä. N39, ei ikinä poikaystävää, ei tapailua, romansseja, yhdenyönjuttuja, ei mitään. Olen myös hoikka ja naisellinen mutta sehän ei vielä riitä mihinkään. No, olen jo sinkkuuteni hyväksynyt eli ihan onnellisena tarvon vielä jäljellä olevat vuosikymmenet läpi.
Miten aktiivinen olet ollut nettideiteissä ja oikeassa elämässä? Miten usein pyydät miehiä treffeille netissä ja oikeassa elämässä?
Lähestyin miehiä aktiivisesti ikävuodet 20-35. Nettideittailua yritin pari vuotta sitten reilun vuoden ajan. Enää en jaksa sitä jatkuvaa torjuntaa. Olen onnellisempi kun unohdan koko asian.
Minä puol3staan 18- 45 vuodet. En ninäkään jaksanut. Kun olet ruma nainen, niin et kelpaa, et edes rumille miehille. Ainoastaan olisin kelvannut panomatoksi, ja minun olisi vielä pitänyt olla onnellinen siitä.
Joo tämä on ihmeellistä että miehille ei kelpaa ensinnäkään samanikäinen nainen vaan pitäisi olla nuorempi, ja jos mies on itse vähän ylipainoinen niin naisen pitäisi kuitenkin olla vähintäänkin hoikka, mielellään treenattu. Eivät näe realistisesti omaa "tasoaan", jos nyt mistään tasosta voi ylipäänsä puhua kun kuitenkin ihmisessä on niin monia puolia.
Ja ne miehet joilla on edes normaalit sosiaaliset taidot ja kyky keskustella asioista laajasti, niin vientiä on joka suunnasta.
BS !
Etitään pilke silmäkulmassa jne tai tosissaan mutta ei hampaat irvessä, sitten kun toinen ihastuu voidaan sanoa et ite läksit, en minä missään vaiheessa mitään vakavaa sanonut etsiväni.
Vierailija kirjoitti:
Etitään pilke silmäkulmassa jne tai tosissaan mutta ei hampaat irvessä, sitten kun toinen ihastuu voidaan sanoa et ite läksit, en minä missään vaiheessa mitään vakavaa sanonut etsiväni.
Onkohan vaan nykyajan ihmisillä hirveä sitoutumiskammo vai miksi mediaa myöten puhutaan seksin harrastamisen vähyydestä ja kumppanin löytämisen vaikedesta? Oliko ennen kaikki paremmin? Turhauttavaa kyllä, jos kumppanin löytämiseen menee ihan tuhottomasti aikaa. Ihanaa kun järjestettäisiin sellaisia Napakymppi-tyyppisiä sinkkuiltoja, joissa voisi tutustua uusiin sinkkuihin. Muutenkin sinkkutapahtumille olisi tarvetta, niin ei tarvitsisi sielä Tinderissä roikkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etitään pilke silmäkulmassa jne tai tosissaan mutta ei hampaat irvessä, sitten kun toinen ihastuu voidaan sanoa et ite läksit, en minä missään vaiheessa mitään vakavaa sanonut etsiväni.
Onkohan vaan nykyajan ihmisillä hirveä sitoutumiskammo vai miksi mediaa myöten puhutaan seksin harrastamisen vähyydestä ja kumppanin löytämisen vaikedesta? Oliko ennen kaikki paremmin? Turhauttavaa kyllä, jos kumppanin löytämiseen menee ihan tuhottomasti aikaa. Ihanaa kun järjestettäisiin sellaisia Napakymppi-tyyppisiä sinkkuiltoja, joissa voisi tutustua uusiin sinkkuihin. Muutenkin sinkkutapahtumille olisi tarvetta, niin ei tarvitsisi sielä Tinderissä roikkua.
eurosinkut.net
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siirry Norjan ja Ruotsin puolelle. Tallinnastakin voi löytyä helmiä. Helpottaa kummasti kun pääsee katsomaan uusia naamoja.
Ruotsalaiset miehet ainakin ovat kohteliaita ja sivistyneitä!
Ei kelpaa suomalaiset ritvat ruotsalaisille Sitä paitsi Ruotsin kaupungeissa on sama tilanne kuin Suomessakin eli vapaita naisia on kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Kilpaile siinä sitten niiden kanssa. Sitten on maalaisbondet mutta ne on samanlaisia juntteja kuin täälläkin.
Meikäläinen on 31 v ja ollut nyt kohta puolisen vuotta deittiäppistä (ei tinder) löytyneen miehen kanssa. Tinderkin mulla kyllä oli ja usko meinasi loppua!! Onneks löytyi kiva mies lopulta. Myös serkku, täti ja paras kaveri on löytäneet miehensä tinderistä. Ikää naisilla on ollut 28-50.
Olin tyyliin eka tyyppi jonka kaa mies meni deittiäppistä treffeille ja tykäsyi. Ollaankin kyl aika 10 match, mut hän ei ollut ehtinyt alkaa tota haaremin pyöritystä ja oikeasti halusin sen parisuhteen. Kuitenkin allekirjoitan täysin ton sitoutumattomuuden ja haaremin pyörityksen varsinkin Helsingissä, iso turn off ja meinas usko loppua että löytyy hyvää miestä sieltä mulle.
Lähestyin miehiä aktiivisesti ikävuodet 20-35. Nettideittailua yritin pari vuotta sitten reilun vuoden ajan. Enää en jaksa sitä jatkuvaa torjuntaa. Olen onnellisempi kun unohdan koko asian.