Suljetun paikan kammo ja magneettikuvaus

Tampereella oli heti silmien edessä 45 asteen kulmassa peili niin, että kun katsoi suoraan eteen- eli ylöspäin niin näki ulos siitä laitteesta. Se helpotti. Käytännössä laitoin silmät kiinni ja makailin siinä ja leikin että yritän nukahtaa sängyssäni.

Helsingissä ainakaan ei mihinkään nilkkoihin asti siellä tuubissa olla. Pää ja vähän hartiat vaan. Hälytysnappi kädessä koko ajan.

Pari kertaa olen joutunut ja vaikkei miellyttävää olekaan, niin kärsin sen mieluummin, kuin mietin, että kuolenko aivokasvaimeen tai aivojen verenvuotoon.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainakaan ei mihinkään nilkkoihin asti siellä tuubissa olla. Pää ja vähän hartiat vaan. Hälytysnappi kädessä koko ajan.

Pari kertaa olen joutunut ja vaikkei miellyttävää olekaan, niin kärsin sen mieluummin, kuin mietin, että kuolenko aivokasvaimeen tai aivojen verenvuotoon.

Tämä riippuu kuvattavasta alueesta miten syvällä ollaan.

Opettele suhtautumaan elämään niin, että kuolema odottaa 10 sydämenlyönnin päässä. Sivutuotteena pääset eroon kammoista ja peloista.

Oman kokemuksen mukaan nuo laitteet ovat hyvin erilaisia. Esmes naistenklinikan rakkine oli melko hiljainen, mutta siellä ei ollut tuota yllämainittua 45 asteen peilinäkymää pihalle. Meilahden parkkiksen MRI-rekat ovat lievästi sanottuna outoja, siellä tosin aika meni nopeasti ihan ihmetyn voimalla.

Minut nukutettiin että pystyin menemään laitteeseen.

Putkessahan turvallista kuin äidin kohdussa. Lämmin ilmavirta puhaltelee, valaistus on juuri sopiva, välillä joku kertoi kuulokkeista että seuraava vaihe kestää 15min. Valitsin Ylen ykkösen ja kuuntelin jotain väittelyä. Putki oli 60cm aukolla, niska kuvattiin ja laite oli melkein äänetön, sähköistä surinaa vain.

Vierailija kirjoitti:

Minut nukutettiin että pystyin menemään laitteeseen.

Oikeasti? Olen pyytänyt tätä useita kertoja, koska en pysty sinne menemään. Missä kävit?

Vierailija kirjoitti:

Meinasin nukahtaa sinne putkeen. Kova ääni oli ainoa ahdistava asia siinä laitteessa, jos ei oteta huomioon sitä, että olen itse lihava ja sinne mahtuminen oli sen takia vähän haastavampaa. 

Lohdullista, että en ole ainoa, mutta minut herätettiin eli pistin paremmaksi.  Itse inhoan gastroskopiaa niin paljon, että voin samaistua ahtaan paikan kammosta kärsiviin. 

Ap ota yhteyttä omaan tk:hon ja kerro pelostasi. He antavat joko reseptin esilääkkeeseen tai sitten lääkkeen (todennäköisesti lääke). He myös arvioivat, kuinka paljon ennen toimenpidettä lääke otetaan. Oma näppituntumani työni kautta on, että arvioitu aika on liian lähellä h-hetkeä, mutta kuitenkin. Jos lääke on outo, älä lähde seikkailemaan auton kanssa. Omana kokemuksenani voin kertoa, että kolmiolääke mitä syön ei vaikuta minuun väsyttävästi. Mutta vuosia sitten otin yskänlääkettä ja olisit kiikkunut korkean ladon katolle, jos mies ei olisi kieltänyt, ja normaalisti en uskalla nousta katolle, vaikka räystäälle voinkin viedä tarvittavaa asiaa.

on sellaisiakin jossa ollaan pää ulkona kun kuvataan esim. selkää. ei ahdistanut yhtään. vuosia sitten kävin stadissa mehiläisessä hesperiankadulla.

sen rauhoittavan saa paikanpäällä ei sitä tarvi erikseen lääkäriltä hakea.

Voikohan jossain kuvata pään niin ettei koko ruumista tarvitse viedä putkeen?

Itselläni oli ensimmäisellä kerralla todella vaikea selviytyä magneettista. Toisella kerralla pyysin rauhoittavaa lääkettä ja sain 10mg Diapamia. Homma hoitui aivan leikiten. Aion jatkossa aina pyytää Diapamia. Kuulemma ainakin hus:ssa voivat antaa 5mg mutta lääkärin määräyksestä myös 10mg. Sinne pitää tietysti olla etukäteen yhteydessä ja mennä 30min etuajassa.

Selvisin hengissä. ap

Minä sain traumat pään magneettikuvauksesta. Olisin selvinnyt siitä putkesta ahtaa paikan kammoni kanssa ehkä just ja just, mutta päähän laitettiin vielä joku naamio joka esti liikkumisen ja näkemisen muualle kuin siihen arkun kanteen. Eikä kukaan kertonut että kun aluksi skannataan pää, silmät ei meinaa pysyä kuopissaan! Pelko lisääntyi 100% kun silmät rupesivat pyörimään hurjasti vaikka puristin niitä lujasti kiinni. Koko ajan pelotti onko nämä tuntemukset normaaleja mitä tutkimuksessa koin. Ei paljoa auttanut kun hoitaja kertoi aluksi että jos joudutaan keskeyttämään niin pitää aloittaa kuvaus alusta. En tietenkään keskeyttänyt, vaan itkin koko 45min ja hoin itselleni että et kuole, et ole arkussa jne. Ei koskaan enää magneettiin. Vinkkejä muille ketkä pelkää ja mitä tekisin toisin, ottaisin jonkun kaveriksi kädestä pitämään, tai oikeastaan jalasta kun ei kädet olisi yltäneet koska olin jalkojani myöten putkessa (pysyin järjissäni kun ajattelin mieheni olevan paikalla), ja oisin googlettanut magneettilaitteen kuvia etukäteen, järkytyin millainen laitos se kone oli ja liukuhihna mihin piti mennä makaamaan oli kuin suoraan kauhuelokuvasta. Rauhoittavaa en olisi ottanut koska siitä tulee vielä pelottavampi olo kun ei ole aistit terävänä mutta pelko tuntuu silti mielessä.

Voihan vitsi, ei ois pitäny kaivaa tätä ketjua esille. Huomenna kuvaus ja pelottaa hitosti...

Sehän on donitsi se laite Ei se ole suljettu tila.

Kirjoitanpa tähän oman tämän päiväisen kokemukseni. Pelotti etukäteen, kerroin sen puhelimessa ja kysyivät tarvitsenko lääkitystä. Jätin lääkityksen pois, koska oli ajettava autolla. Paikan päällä kerroin myös pelostani ja jännityksestä. Hoitaja sanoi että sitten kannattanee laittaa kuulokkeet ja radio päälle ja silmälaput. Heillä ei ollut silmälappuja, mutta maski ajoi saman asian. Korvatulpat korviin, kuulokkeet korviin ja maski silmille. Kone piti todella kovaa ääntä, paikoin radion ääntäkään ei kuullut. Hengittelin rauhallisesti syvään ja mietiskelin niitä näitä. Välillä syvennyin kuuntelemaan radiota/musiikkia tarkemmin. Hoitaja kertoi koko ajan kun kuvausvaihe vaihtui ja kuinka paljon aikaa menee. Turhaan jännitin ja pelkäsin, 20 min meni hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Minun pitäisi ehdottomasti mennä, mutta en pysty, juuri em kammon takia. Kammo siis niin paha, etten meinaa pystyä nyt kirjoittamaan siitä. Olen saanut paniikkikohtauksen pelkästä ajatuksesta. Nytkin ahdistaa, mutta tarvitsisin apua. Nukutusta eivät anna, pelkkiä rauhoittavia, mutta en tiedä miten pystyn itseni saamaan edes paikanpäälle. ☹️

Pyyäppä rauhoittavaksi unilääke. Toimi mulla älyttömän hyvin. Sen sijaan joku 10pami vain lisää ahdistusta ja jännitystä.

Kerrohan nyt, miten sinä voit tukehtua sinne, kun se on käytännössä väljä uimarengas siinä sinun keskivartalon ympärillä? Älä käytä ainakaan hissiä. Se voi jäädä välille, tipahtaa alas tai mennä oikosulkuun ja syttyä palamaan.