Suljetun paikan kammo ja magneettikuvaus

Vierailija kirjoitti:

Meinasin nukahtaa sinne putkeen. Kova ääni oli ainoa ahdistava asia siinä laitteessa, jos ei oteta huomioon sitä, että olen itse lihava ja sinne mahtuminen oli sen takia vähän haastavampaa. 

Sulla ei taida olla sitten ahtaanpaikan kammoa... 

Mahtuuko muka kaikki suomalaiset putkiin??

Mahtuu mahtuu, kaikki putkeen vaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kyllä rauhoittavia lääkkeitä purkinpohjalle joskus jäänyt . Vois ottaa yhden mutta sitten en varmaan uskalla ajaa autoa . Mietin että kuinka kauan aiemmin ne pitäis ottaa, että vaikutus osuis just kohdilleen   ap. 

Minä otin noin neljä tuntia aikaisemmin omat rauhoittavat . Olin niin pöllyssä ennen toimenpidettä että ehdotin vieressä istuvalle miehelle että mennään samaan putkeen . Voi itku : D  -nainen

Vierailija kirjoitti:

Eikö niitä ole sellaisia avomalleja kanssa? Muistan TYKS;issä nähneeni.

Ei täällä ole

Rauhoittavia tosiaan etukäteen, hoitohenkilökunnalle tieto pelosta. Hälytysnapista saa milloin vaan yhteyden ja voi pyytää vaikka pieniä taukoja. Ja avomallejakin tosiaan on, mutta en tiedä voiko sellaista mallia toivoa itselleen.

Jos haluat esilääkityksen ennen putkeen menoa niin yleensä sen antaa lähettävä yksikkö, ei itse kuvauspaikka. Ota sinne yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

älä ajattele koko asiaa.

kuuntele sitä musaa.

hyvin se menee.

kymmeniä kertoja käyny.

tämä,ajattele että olet esim hawailla ja meri liplattaa etc relaxanttia,käyty useasti myös.

Mulla jäi pois se hälytysnappi eikä ollut musaakaan, siellä sitten olin puoli tuntia. Oli oikein vatun mukavaa (NOT).

Varmaan parempi että on yhteydessä kuvantamispaikkaan ensin. Heidän kanssaan voi sitten puhua siitä kuinka monta tuntia ennen putkeen menoa lääkettä kannattaa ottaa.

Olin magneettikuvassa 2015 ja pyysin että pääsisin laitteeseen joka on sivuilta auki. Olin kuullut sellaisesta. Mutta ei Helsingin julkisen puolen sairaalassa ollut tietoa.

Sain diapamia, en tiedä kuinka voimakasta ja huolestuneen oloinen hoitaja oli koko ajan vieressäni ennen kuin minut työnnettiin sinne putkeen. Ohjeena oli että pidä silmät kiinni. Kuuntelin tavallista radio-asemaa hälytysnappi kädessäni ja kuvaaja huuteli aika usein että hyvin menee.

He lupasivat että jos tulee huono olo niin tulevat kyllä päästämään minut pois putkesta mutta siihen että kaikki luukut saisi auki, menisi pari minuuttia.

Selvisin ihan coolisti.

Sitten se inhottava mutta onneksi hyvänlaatuinen kasvain leikattiin pois.

Minulla myös valtava ahtaanpaikan kammo. Olen jo kotona saanut aikaiseksi paniikkikohtauksia kun olen ajatellutkin putkeen menoa. Kolmasti olen joutunut menemään.

Olen ottanut rauhoittavan lääkkeen ennen ja kerron henkilökunnalle pelostani. Laitan silmät kiinni jo ennen putkeen menoa ja avaan vasta kun olen sieltä pois. Pyydän myös, että hoitaja selostaa koko ajan missä mennään ja kauanko mikäkin kuvausvaihe kestää. Viimeksikin, kun ajattelin etten kestä enää, niin hoitaja sanoi, että viimeinen 3min lähtee.... Ajattelin, että sen jaksan vielä vaikka hengittämättä. Mua auttaa eniten se kun tiedän kauanko pitää jaksaa. Ja tosiaan täällä meilläpäin on ainakin halkaisijaltaan eri kokoisia putkia. Selvittelin niitä etukäteen.

Pyydä, että kuvaaja kertoo mitä tapahtuu milloinkin ja kuinka kauan seuraava kuvasarja kestää. Tämä ainakin helpotti minua, kun mietin sitä miten aika koko ajan lyhenee ja tiesin, ettei kestä enää ikuisuuksia.

Ensimmäisellä kerralla ahdisti niin maan perhanasti ja olin monta kertaa painamassa nappia, mutta onneksi en painanut. Tuolloin en tiennyt kauanko siellä pitää olla ja huomasin että se ahdisti… ja kyllä, ahtaat paikat pelottaa. Luulen, että jos olisin keskeyttänyt kuvauksen, en olisi uskaltanut mennä enää takaisin putkeen.

Tosi tarina Oulun Magneetista:

Pyysin että vierestä seurannut sairaanhoitaja välilllä kuittaa kädestä puristamalla että on siinä läsnä.

Hän pitikin minua kädestä kiinni koko kuvauksen ajan. Tuntui turvalliselta.

kuvattavana ollut kirjoitti:

Tosi tarina Oulun Magneetista:

Pyysin että vierestä seurannut sairaanhoitaja välilllä kuittaa kädestä puristamalla että on siinä läsnä.

Hän pitikin minua kädestä kiinni koko kuvauksen ajan. Tuntui turvalliselta.

Muuten oikein mutta oli röntgenhoitaja. Hyvää toimintaa.

Naurettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kyllä rauhoittavia lääkkeitä purkinpohjalle joskus jäänyt . Vois ottaa yhden mutta sitten en varmaan uskalla ajaa autoa . Mietin että kuinka kauan aiemmin ne pitäis ottaa, että vaikutus osuis just kohdilleen   ap. 

Minä otin noin neljä tuntia aikaisemmin omat rauhoittavat . Olin niin pöllyssä ennen toimenpidettä että ehdotin vieressä istuvalle miehelle että mennään samaan putkeen . Voi itku : D  -nainen

Niin pöllyssä en ole, että kelleen mitään ehdottelisin :) 

Jännittää, parin tunnin päästä aika

Mulla on paha ahtaan paikan kammo ja kävin kuvattavana kesällä. Kokeneen hoitajan ohje oli, että hän kertoo kun silmät pitää laittaa kiinni ja milloin ne saa avata. Sillä mentiin 45 minuutin kuvaus kymmenine hengityksenohjauksineen, ilman rauhoittavia. Selvisin.

Minä en mene enää kuvattavaksi. Olen 50, kuolen ennen pitkää.

Mua pelotti kans, mutta sitten keskityin kuuntelemaan niitä avaruusääniä.

Kuin jotain taidemusiikkia, matalataajuista, rauhoittavaa.

Käsittämätöntä että tuokin voi olla jollekin noin vaikeaa, makaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Niitä on myös avonaisia laitteita, yleisyydestä en tiedä.

Niitä avomalleja ei taideta enää nykyään käyttää juuri missään koska kuvat olivat niin paljon heikkolaatuisempia kuin "normimagneettien" kuvat. Mutta kuvaukseen saa kyllä yleensä hyvät tropit kunhan osaa etukäteen pyytää.