Olen päättänyt luopua kumppanin etsimisestä.
En jaksa enää deittailua, suhteen alkamista ja sitten parin kuukauden päästä taas eroa. Voihan sitä elämänsä elää yksinkin.
Kommentit (11)
Mä en enää edes jaksanut aloittaa etsimistä kun edellinen suhteeni kaks vuotta sitten päättyi. On kyllä voimat ihan loppu noiden parisuhdekuvioiden kanssa. Ei kiitos, better off alone.
Ensin kriteerit saattavat olla yläkanttiin. Sen jälkeen luovutaan periaatteista, jotta "joku". Aina mieluummin yksin kuin huonossa seurassa! Hankalaa on suomalaisella mentaliteetilla siippaa etsiä muualta kuin baareista. Mutta joskus tsägäkin käy. Itse olen juhlissa tai ravintolassa kaikki seurustelukumppanini tavannut, eikä sillä ole miehen naimisiinmenohalukkuuteen tai suhteen alkamiselle ollut mitään estettä, vaikka olisi vällyjen väliin päätynyt heti. Vuosia ollaa silti oltu, romukoppaan moiset vanhoilliset ideat. Kaikesta huolimatta uskon fyysiseen näkemiseen netin ohi. Vähän aikaa yrittelin nettipalstalla etsiä uutta miestä. Valitettavasti kaikki todella omituisia, ja pahimpana sain stalkkerin joka poliisin kautta piti saada lopettamaan. Hullu kaveri, omalla nimellään avoimesti "vaani". Lehtomäki, jos joku palstalaisista on nettitreffeillä niin kannattaa vältellä ko. henkilöä.
Samoin. Ei sille vaan voi mitään kun luonne ja ulkonäkö ei riitä; nykyihmisillä on varaa valita ja kilpailuttaa kumppaniehdokkaat joten eipä tässä tule voittamaan.
Onneksi en ole liian hyvännäköinen, eli kun en käy baareissa niin ei kukaan mies tule puhumaan ja saa olla rauhassa.
Pariutuminen ja parittelu onkin ylimainostettua. Nykyään pärjää paremmin omillaan.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 08:30"]
Pariutuminen ja parittelu onkin ylimainostettua. Nykyään pärjää paremmin omillaan.
[/quote]
Usein se on henkilökohtainen tragedia jos kumppania ei saa - välittäminen ja läheisyys ovat perustavanlaatuisia, tärkeitä tarpeita yksilölle. Esimerkiksi aviottomien miesten elinaika on tutkimuksissa alempi kuin parisuhteessa olevilla.
Usein se on henkilökohtainen tragedia jos kumppania ei saa - välittäminen ja läheisyys ovat perustavanlaatuisia, tärkeitä tarpeita yksilölle. Esimerkiksi aviottomien miesten elinaika on tutkimuksissa alempi kuin parisuhteessa olevilla.
[/quote]
Totta kai se on henkilökohtainen tragedia, jos kumppania ei löydä! Mutta jatkuva etsiminen ja pettyminen on erittäin raskasta. Mulla on ainakin juuri nyt "lepotauko", siitäkin huolimatta, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä heikommat mahdollisuudet minulla on löytää kumppani. Ja mitä tuohon elinikään tulee, niin sen takia en kenen kanssa tahansa ryhdy parisuhteeseen, että eläisin muutaman vuoden pidempään (oletan että vaikuttaa myös naisten elinikään).
Tai sitten harkitsee hiukan tarkemmin kenen kanssa aloittaa suhteen.
Sillähän selviää aloittamisesta ja eroamisesta.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 22:53"]
Tai sitten harkitsee hiukan tarkemmin kenen kanssa aloittaa suhteen.
Sillähän selviää aloittamisesta ja eroamisesta.
[/quote]
Juu, kiitos viisaasta neuvostasi.
ap
Etsikö liian innokkaasti? Yritä rennommin.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 23:11"]
Etsikö liian innokkaasti? Yritä rennommin.
[/quote]
No en tiedä. Olen yrittänyt "kriteerien alentamista", vaikka ei mulla kai mitkään hirveät kriteerit ole ollut. On vain asioita, joista ei loppujen lopuksi halua tinkiä. Ja sitten nämä uusperhekuviot... Voi ei! Ihan kauheeta vääntämistä.