Ärsyttää amerikkalaisten työkaverien keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Kysyppä kodittomilta jenkkien hyväntahtoisuudesta.

En nyt sano että Suomi olisi hyväntahtoisuuden mallimaa, mutta Usa vielä vähemmän. Siellä väliä on pintakiillolla ja just tuollaisella teennäisellä kohteliaisuuksien piereskelyllä. Aidosti positiivisesti kansat löytyy ihan muualta. Ja jos ei ole aitoa positiivisuutta, otan mieluummin Suomen rehellisen mallin, kuin Amerikan esittämisen.

Jostain syystä sitä ollaan kuitenkin maailman onnellisin kansa. ;)

Teen myös jenkkien kanssa töitä. Kyllähän se välillä huvittaa, kun kaikki on niin hienoa ja mahtavaa, mutta en jaksa ärsyyntyä. Ei ne sitä tahallaan tee tai tarkoita vittuilla. Keskustelukulttuuri on vaan täysin erilainen kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Kielen opetteluun yleensä sivistyneillä ihmisillä kuuluu kulttuurin opettelu, Suomessa tätä ei ymmärretä ja kuvitellaan, että hanskataan asiat, kun osataan sanasta sanaan kääntää. Ei osata, tehdään sillä vain oma typeryys näkyväksi.

Hmm, mitenkäs mielestäsi Äämeeriikkaalaisten kielten ja kulttuurien opettelu ja muiden huomioonotto? Koko maan olemassaolo perustuu suunnattomalle itsekkyydelle.

Mua ärsyttää se kun joka kerta tavatessa pitää alkaa kimittää "You look so great! I love that top! You are so beautiful! What a gorgeous haircut!" Pinnallista ja typerää.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä muistuttaakin hyvin, miksi en aio palata Suomeen. En edes asu Yhdysvalloissa, mutta minusta on kiva puhua kohteliaasti ja jakaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Ja kohteliaasti toivotella, että keskustelukumppani voi hyvin sekä ne huomenet, viikonloput jne. Osaan myös ottaa kohteliaisuudet, kiitän ja sanom jotain positiivista (en; ai tämä vanha rätti). Eikä tämä tarkoita, että höpistään ummet lammet turhia tai pitkitetään small talkia, vaan, että saadaan positiivinen vire.

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Vaikea pitää pelkkää hyvää fiilistä asiana jota kannattaa tavoitella. Tietenkin on mukavaa kun ollaan kohteliaita puolin ja toisin esim asiakaspalvelutilanteissa. Mutta että esim työkaverien kanssa pitäisi ylläpitää jotain smalltalkkia siksi että kaikilla on hyvä olo - itse en sitä niin paljoa kaipaa että viitsisin siihen läpinään panostaa. 

Tuo on sellaista peliä, jonka pelaaminen on vaan kauhean raskasta. Ei hyvä mieli oikein saa riippua muista ihmisistä, aika surkeaa jos antaisi sen ympäristön vaikuttaa noin kauheasti. Ja toisin päin, jos tuollainen mitään tarkoittamaton tekee hyvän olon, niin onko sillä sitten mitään todellista pohjaa, kuinka vahvoissa kantimissa se on oikeasti? 

Tuo tyylihän on käytännössä suorastaan narsismin diagnostiikasta.

Narsistin tunnettu peliliike on alussa lipoa ja mielistellä toinen pyörryksiin.

Mikäli joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei..

Itselle syttyy aina narsistivaroituslamppu kojelautaan, jos joku lipoo niin että suupielet valuvat.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä muistuttaakin hyvin, miksi en aio palata Suomeen. En edes asu Yhdysvalloissa, mutta minusta on kiva puhua kohteliaasti ja jakaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Ja kohteliaasti toivotella, että keskustelukumppani voi hyvin sekä ne huomenet, viikonloput jne. Osaan myös ottaa kohteliaisuudet, kiitän ja sanom jotain positiivista (en; ai tämä vanha rätti). Eikä tämä tarkoita, että höpistään ummet lammet turhia tai pitkitetään small talkia, vaan, että saadaan positiivinen vire.

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Kyllä Suomessa osataan peruskohteliaita olla. Ylenpalttinen hehkutus nyt vain sattuu joitakin ärsyttämään.

Ja ainakin itse tarkoitan tässä pientä ärsytystä, joka väistyy yhtä nopeasti kuin syntyykin, en mitään "täydellistä toisen kulttuurin dissausta". Varmasti jenkkejäkin ärsyttää Suomessa ja suomalaisissa jotkin asiat.

Minua ei ärsytä ollenkaan, koska menen jotenkin eri moodiin sen mukaan mitä kieltä puhun. Esimerkiksi jos englanniksi sanoisin awesome, thank you, niin vastaava suomeksi olisi vaikka okei kiitos. Niin minun mielessäni ne tarkoittavat täysin samaa asiaa, ja en koe että englanninkielinen versio tarkoittaisi samaa kuin suora käännös.

Muutenkin noudatan niitä sosiaalisia käytänteitä joita kulloiseenkin kieleen liittyy. Esimerkiksi kun chattailen australialaisen työkaverin kanssa jonka kanssa olen harvoin tekemisissä, aloitan aina sanomalla how are you. Suomalaiselle työkaverille jonka kanssa olen yhtä harvoin tekemisissä, on täsmälleen yhtä kohteliasta mennä suoraan asiaan. Kerran kun en kuullut jotain mitä veljeni sanoi, sanoin vahingossa sorry? Kuulosti oudolta, suomalainen täh? Olisi ollut luontevampi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tyylihän on käytännössä suorastaan narsismin diagnostiikasta.

Narsistin tunnettu peliliike on alussa lipoa ja mielistellä toinen pyörryksiin.

Mikäli joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei..

Itselle syttyy aina narsistivaroituslamppu kojelautaan, jos joku lipoo niin että suupielet valuvat.

Amerikkalainen kulttuuri on narsistinen kulttuuri.

Unohdit mainita  ainaisen  juuiharjahymyn.  Äitini  asui  jonkun aikaa USA.ssa   sukulaisilla. .Hän  väsyi ihan  täydellisesti  tuohon ainaisen  tyhjän ylistykseen  ja   kamalaan hymyilyyn johon hänet pakotettiin.Vaikka hän on aina iloinen  ja seurallinen,  liika oli liikaa.

Parempi on olla ottamatta katsekontaktia ollenkaan, tai ottaa murhaava katse eika sanoa mitaan, ikina mihinkaan.

Korkeintaan sanoa joo

Siina on mairitteleva kolleega, joka puskee sinua eteenpain <3 saa sinut tuntemaan itsesi tarkeaksi, arvostetuksi ja jokaisen kysymyksen vastauksen arvoiseksi.

Ois mielenkiintoista tietaa onko usassa vai suomessa enemman masentuneita.

Meillä on yksi vakioasiakkaista tällainen, ihan supisuomalainen eläkeikää lähentelevä mies. Hänellä on aina "paras projektiryhmä ikinä", "erinomaista työnjälkeä ja loistava yhteishenki". Joka kokouspöytäkirjassa kiitetään kaikkia ja muistetaan kehua. Toisaalta ihan mukavaa vaihtelua perusyrmyilyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Kysyppä kodittomilta jenkkien hyväntahtoisuudesta.

En nyt sano että Suomi olisi hyväntahtoisuuden mallimaa, mutta Usa vielä vähemmän. Siellä väliä on pintakiillolla ja just tuollaisella teennäisellä kohteliaisuuksien piereskelyllä. Aidosti positiivisesti kansat löytyy ihan muualta. Ja jos ei ole aitoa positiivisuutta, otan mieluummin Suomen rehellisen mallin, kuin Amerikan esittämisen.

Jostain syystä sitä ollaan kuitenkin maailman onnellisin kansa. ;)

Eikö keskiverto jenkki ihan mielellään anna kodittomalle 50 dollarin setelin, kunhan vaan saa kuvattua sen kännykällä ja siitä videon Tiktokkiin, että kaikki varmasti näkee kuinka hyvä ihminen hän on ja kuinka kiitollinen tämä koditon rääsyläinen on hänen hyväntahtoisuudestaan. Tämä sama jenkki on valmis tietysti julistamaan sodan valtiota vastaan, jos tulee puhetta pienestäkään veron korotuksesta, että tämä rääsyläinen saisi majapaikan ja pääsyn terveydenhuoltoon.

En kyllä kutsuisi kaikkia jenkeiksi kuten suomessa tapana..voi tulla etelässä nenä kipeäksi ja hammaslekuri keikka.

Vierailija kirjoitti:

Parempi on olla ottamatta katsekontaktia ollenkaan, tai ottaa murhaava katse eika sanoa mitaan, ikina mihinkaan.

Korkeintaan sanoa joo

Siina on mairitteleva kolleega, joka puskee sinua eteenpain <3 saa sinut tuntemaan itsesi tarkeaksi, arvostetuksi ja jokaisen kysymyksen vastauksen arvoiseksi.

Ois mielenkiintoista tietaa onko usassa vai suomessa enemman masentuneita.

https://ourworldindata.org/mental-health

Tuon mukaan Suomessa masentuneiden osuus väestöstä 4,79 % ja USAssa 4,84 % eli ei mikään järkyttävä ero.

Tuossa on vain kyse kulttuurieroista. Suomessa tuollaista pidetään teennäisenä ja yliampuvana, mutta amerikkalaisten mielestä kyse on yhteishengen vahvistamisesta ja toisten tsemppaamisesta. Kannattaa ehkä luovia siinä välissä jotenkin.

Sama oli Nokian Usan tehtaalla. Jenkit luulivat tehneensä jotain väärin kun suomalaistyylinen palaute kerrottiin.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä muistuttaakin hyvin, miksi en aio palata Suomeen. En edes asu Yhdysvalloissa, mutta minusta on kiva puhua kohteliaasti ja jakaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Ja kohteliaasti toivotella, että keskustelukumppani voi hyvin sekä ne huomenet, viikonloput jne. Osaan myös ottaa kohteliaisuudet, kiitän ja sanom jotain positiivista (en; ai tämä vanha rätti). Eikä tämä tarkoita, että höpistään ummet lammet turhia tai pitkitetään small talkia, vaan, että saadaan positiivinen vire.

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Väität että jenkit tarkoittavat mitä sanovat, ei sinne päinkään.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä muistuttaakin hyvin, miksi en aio palata Suomeen. En edes asu Yhdysvalloissa, mutta minusta on kiva puhua kohteliaasti ja jakaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Ja kohteliaasti toivotella, että keskustelukumppani voi hyvin sekä ne huomenet, viikonloput jne. Osaan myös ottaa kohteliaisuudet, kiitän ja sanom jotain positiivista (en; ai tämä vanha rätti). Eikä tämä tarkoita, että höpistään ummet lammet turhia tai pitkitetään small talkia, vaan, että saadaan positiivinen vire.

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Tämän minäkin olen oppinut asuessani yli 10 vuotta ulkomailla, mutta Suomeen palatessaan vähän unohtuu. Toki maaseudulla sanotaan edelleen päivää ja muuta tavatessa ja yleensä paljon muuallakin, mutta on kyllä jonkin verran poikkeuksiakin ja erityisesti pk-seudulla; siellä kasvaa sellaisia trendikkäitä "kovia" miehiä, jotka eivät ole elämässään oppineet käytöstapoja ja heidän elämäntehtävä on esittää kovaa, äkäisen näköistä ja vittuilevaa machoa, jolle vain pk-seudun urean tuoksuisessa elementtiläävässä kasvanut on oikea mies.

Vierailija kirjoitti:

Sama oli Nokian Usan tehtaalla. Jenkit luulivat tehneensä jotain väärin kun suomalaistyylinen palaute kerrottiin.

😄