Ärsyttää amerikkalaisten työkaverien keskustelutyyli

Kuulostaa amerikkalaiselta. Missä päin Usaa työskentelet?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa amerikkalaiselta. Missä päin Usaa työskentelet?

Teen töitä Suomessa, mut siis virtuaalitiimissä, jossa porukkaa monelta puolelta maailmaa.

Onneksi voi olla varma siitä, että ärtymys on tasapuolista: ne ajattelevat että me suomalaiset ollaan ärsyttäviä, ei ollenkaan osoiteta arvostavamme muiden panosta, kerta kaikkiaan ylimielisiä mököttäjiä!

Sanot että fak off, leave me alone. 

Muista lisätä aina lauseen loppuun ”bro”, oli keskustelukumppanisi mies tai nainen.

Toinen mitä itse käytin hämmentääkseni jenkkikollegoita oli vastata siihen vakio smalltalk-kysymykseen ”how are you” vaikkapa että ”absolutely fu**ing awful”, ”I hate my life”, ”tits” tai sitten pitkällä selityksellä mitä oikeasti kuuluu. Vähitellen ne typerät kyselyt lakkasivat.

Ap:n first world problem.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa amerikkalaiselta. Missä päin Usaa työskentelet?

Usassa

Usasta

Usaan

Usalla

Usalta

Usalle

Mikä fakin usa?

Kyllä, jenkeissä aikoinaan asuneena kuulostaa hyvin tutulta ,,, ja tuo tyyli jää helposti päälle myös Suomessa. Pitää ihan purra huulesta etten ole liian ylikohtelias ja kehu liikaa. Näin se jenkkien tyyli Suomessa tulkitaan ,,,

Mua ärsyttää, kun muhunkin on tarttunut tuo, kun englantia paljon käytän. Välillä pysähdyn miettimään, että hetkinen, ei nyt täysin arkiset asiat ole fantastic perfect MARVELLOUS!! 🙄

Kukin elää tavallaan. Ei minua haittaa, kyllä tänne sekaan mahtuu ..

Mutta tostahan tulee tosi hyvä olo, kun olet niin hyvä ja osaava!

Paitsi kun se ei ole totta, ja tietää sen.

Se ON rasittavaa.

Muistan kun USAssa tuntui ensin kivalta, kun ventovieras kaupan kassakin kyseli kuulumisia ja oli (yli) kohtelias. Viikon jälkeen se alkoi jo ärsyttää ja teki mieli tiuskaista että vttuako se sulle kuuluu. Saattoi toki aikaeroväsymyskin olla silloin pahimmillaan.

Mutta tuo työkaverien keskinäinen kehujargonia menee tosiaan vielä ihan eri tasolle. Ei tekisi lainkaan mieli mennä siihen mukaan, mutta sitten pidetään töykeänä jos vaan sanoo että mikäs tässä, ihan hyvin menee ja oivallinen kysymys tuo ja hyvä huomio sullakin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta tostahan tulee tosi hyvä olo, kun olet niin hyvä ja osaava!

Paitsi kun se ei ole totta, ja tietää sen.

Juu ja useimmiten se ei ole totta.

Esim. jos pyydän vääntämään rautalangasta jotain jonka tiedän olevan ihan itsestäänselvää, niin tuntuu alentavalta saada siitä kehuja. "Excellent question!"

Tai vaikka jostain ihan pikkuasiasta jotain "awesome!" -hehkutusta.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa amerikkalaiselta. Missä päin Usaa työskentelet?

Usassa

Usasta

Usaan

Usalla

Usalta

Usalle

Mikä fakin usa?

UhduSvAllat.

Ala vastaamaan niille brittitermeillä ihan vain hämmentääksesi soppaa. Brilliant!

:))

Vierailija kirjoitti:

Se ON rasittavaa.

Muistan kun USAssa tuntui ensin kivalta, kun ventovieras kaupan kassakin kyseli kuulumisia ja oli (yli) kohtelias. Viikon jälkeen se alkoi jo ärsyttää ja teki mieli tiuskaista että vttuako se sulle kuuluu. Saattoi toki aikaeroväsymyskin olla silloin pahimmillaan.

Mutta tuo työkaverien keskinäinen kehujargonia menee tosiaan vielä ihan eri tasolle. Ei tekisi lainkaan mieli mennä siihen mukaan, mutta sitten pidetään töykeänä jos vaan sanoo että mikäs tässä, ihan hyvin menee ja oivallinen kysymys tuo ja hyvä huomio sullakin.

Niimpä. Ymmärrän kyllä, että tässä on kaksi puolta;

Jos vastaan esim. "How are you?" -kysymykseen "Great!", niin se on usein vale.

Toisaalta taas olisi tarpeetonta vastata "Not so great..", koska kysymys on vaan retorinen eikä kysyjää oikeasti kiinnosta kuulumiset.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Ala vastaamaan niille brittitermeillä ihan vain hämmentääksesi soppaa. Brilliant!

Sama tuli mieleen..how lovely..

Ja tämä muistuttaakin hyvin, miksi en aio palata Suomeen. En edes asu Yhdysvalloissa, mutta minusta on kiva puhua kohteliaasti ja jakaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Ja kohteliaasti toivotella, että keskustelukumppani voi hyvin sekä ne huomenet, viikonloput jne. Osaan myös ottaa kohteliaisuudet, kiitän ja sanom jotain positiivista (en; ai tämä vanha rätti). Eikä tämä tarkoita, että höpistään ummet lammet turhia tai pitkitetään small talkia, vaan, että saadaan positiivinen vire.

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä muistuttaakin hyvin, miksi en aio palata Suomeen. En edes asu Yhdysvalloissa, mutta minusta on kiva puhua kohteliaasti ja jakaa kohteliaisuuksia ja kehuja. Ja kohteliaasti toivotella, että keskustelukumppani voi hyvin sekä ne huomenet, viikonloput jne. Osaan myös ottaa kohteliaisuudet, kiitän ja sanom jotain positiivista (en; ai tämä vanha rätti). Eikä tämä tarkoita, että höpistään ummet lammet turhia tai pitkitetään small talkia, vaan, että saadaan positiivinen vire.

Miten ihmiset voi viihtyä erakoituneena, vähäsanaisena ja kohteliaisuuksia kartellen? No arvostetaanhan niitä vihamielisiä sananlaskujakin, joissa naurajasta ei miestä tule ja kuuseenhan ei kurkotella. Ja halveksutaan positiivisia amerikkalaisia ihan kuin maailmassa olidi liikaa hyväntahtoisuutta.

Taitaa olla enemmänkin kyse asiasta aito vs. teennäinen.

Ei kai aito positiivisuus (lähes) ketään ärsytä?