Miten olette aina saaneet sen miehen minkä halusitte?

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:28"]

Et näköjään ymmärtänyt, mitä yritin sanoa. En suositellut valitsemaan epäkiinnostavista parasta, vaan tajuamaan sen, että on turha yrittää työntää kolmionmuotoista palaa neliönmuotoiseen aukkoon. On miehiä, jotka ovat kiinnostuneita sinusta ja on miehiä, jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta. Unohda jälkimmäiset. Kiinnostuneissa on varmasti miehiä, joiden kanssa tunne on molemminpuolinen. Kun tutustuu paremmin, voi olla, että mieli muuttuu. Siitä joukosta se ihana tyyppi kuitenkin löytyy. Jos taas ongelma on se, että et kiinnostu kenestäkään, joka osoittaa kiinnostusta sinuun, ongelma on pääsi sisällä ja haet vain pettymyksiä, kun oikea parisuhde pelottaa. Tai sitten sulla on vain huonoa tuuria.

[/quote]

No mutta jos lukisit kaikki viestini olisit huomannut, etten yritä tavoitella täysin erityyppisiä miehiä tai sellaisia, jotka ei ole missään vaiheessa antaneet vastakaikua.

Sen verran tunnen jo itseäni, että jos kuukaudessa ei tunteita synny niin ei sitten myöhemminkään - tästä syystä en niitä mua kiinnostamattomia miehiä enempää tapailekaan tietenkään. Ja en mä ole ollut koskaan vielä kiinnostunut niistä miehistä, jotka oli alunperin ekana musta kiinnostuneita :/

ap

Valittevasti en on juuri nyt tilanne. Olen ihastunut yhteen mieheen jonka tuntenut parin kaverin kautta nyt reilut puolisen vuotta. Jutellaan joka päivä, flirttiä ja kaikkea muuta, mutta luulen että mies ei ole todellakaan sillä mielellä. Olen nätti, normaalivartaloinen, hyvässä työssä tms mutta tämä mies itse on niitä kiiltokuvapoikia jotka jaksavat treenata ja se kyllä näkyy. Mies on myös avoimesti kertonut naisihanteestaaan joka lienee jonkinlainen fitnesstyttö. Tiedän muutaman tytön jonka kanssa kaveri ollut niin ovat kyllä upeita, freshejä ja sporttisia ilmestyksiä. Harmi mun kannalta :/

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:26"]

Mä olen aina saanut sen miehen, jonka olen halunnutkin. Luulenpa, että syy tähän löytyy siitä, että ihastun miehiin, jotka ovat jo valmiiksi hulluina minuun. En ole koskaan ollut kiinnostunut miehistä, jotka ovat aivan erityyppisiä ihmisiä kuin minä itse. En myöskään ole kiinnostunut "liian komeista" miehistä. Tällaiset miehet ovat nimittäin minun kokemuksieni mukaan aina myös ylimielisiä ja todella pinnallisia (kumppanin ulkonäkö TÄRKEIN asia) ja se on tosi paha turn off. Olen huomannut, että olen valinnut aina miehen, joka on ulkonäöllisesti alapuolellani, mutta koulutettu ja hyvätuloinen ja tietysti mukava. Olen kokenut sen hyväksi ratkaisuksi: Mies kokee saaneensa lottovoiton, ei katsele muita naisia ja näkee vaivaa pitääkseen minut tyytyväisenä.

[/quote]

Niinpä joo. Mä kyllä haluan miehen joka miellyttää ulkonäöllisesti tietysti. En silti sanoisi, että olen ollut kiinnostunut liian komeista miehistä. Samalla tasolla ne ovat olleet.

ap

[/quote]

Kyllä minustakin miehen tulee miellyttää ulkonäöllisesti, mutta en lähde tavoittelemaan sitä adonista, kun itse olen ihan tavallinen viikonloppulenkkeilijä, vaikkakin kasvoiltani kaunis. Kyllähän niistä miehistä, jotka näkevät selvästi paljon vaivaa ulkonäkönsä eteen, tulee sellainen pinnallinen fiilis. Aika vaikea varmasti löytää kumppania, jos vaatii, että on samantasoinen kaikilla osa-alueilla. Minä ainakin tingin mielelläni ulkonäöstä, jos sillä saan itseäni mukavamman, fiksumman ja menestyneemmän miehen. Moni nainen ei ole valmis tinkimään mistään ja mielestäni silloin voi kävellä helposti oman onnensa ohi. Ulkonäkö on kuitenkin minulle ainakin aika toissijainen asia, jos ajattelee parisuhteen toimivuutta pitkällä tähtäimellä.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:28"]

Et näköjään ymmärtänyt, mitä yritin sanoa. En suositellut valitsemaan epäkiinnostavista parasta, vaan tajuamaan sen, että on turha yrittää työntää kolmionmuotoista palaa neliönmuotoiseen aukkoon. On miehiä, jotka ovat kiinnostuneita sinusta ja on miehiä, jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta. Unohda jälkimmäiset. Kiinnostuneissa on varmasti miehiä, joiden kanssa tunne on molemminpuolinen. Kun tutustuu paremmin, voi olla, että mieli muuttuu. Siitä joukosta se ihana tyyppi kuitenkin löytyy. Jos taas ongelma on se, että et kiinnostu kenestäkään, joka osoittaa kiinnostusta sinuun, ongelma on pääsi sisällä ja haet vain pettymyksiä, kun oikea parisuhde pelottaa. Tai sitten sulla on vain huonoa tuuria.

[/quote]

No mutta jos lukisit kaikki viestini olisit huomannut, etten yritä tavoitella täysin erityyppisiä miehiä tai sellaisia, jotka ei ole missään vaiheessa antaneet vastakaikua.

Sen verran tunnen jo itseäni, että jos kuukaudessa ei tunteita synny niin ei sitten myöhemminkään - tästä syystä en niitä mua kiinnostamattomia miehiä enempää tapailekaan tietenkään. Ja en mä ole ollut koskaan vielä kiinnostunut niistä miehistä, jotka oli alunperin ekana musta kiinnostuneita :/

ap

[/quote]

Sitten sulla on ollut vain huonoa tuuria ja se kyllä kääntyy. Siitä olen samaa mieltä, ettei kannata tapailla miestä, joka ei tunnu kiinnostavalta, mutta ei myöskään miestä, joka ei vaikuta kiinnostuneelta. Kyllä se sieltä löytyy, löysin minäkin. :)

No, itse en saanut ketään haluamaani ennen kuin täytin 20. Siihen asti ehkä yhden pojan kanssa oli niin, että tunteet olivat molemminpuoleisia, mutta ei siitäkään mitään sen ihmeellisempää tullut. Ne, jotka olivat minuun ihastuneita, eivät kiinnostaneet lainkaan, ja ne, joihin itse ihastuin, halusivat jonkun ihan muun. 20-vuotiaana ensimmäisen kerran "sain" sen kenet halusin ja seurustelin hänen kanssaan 5 vuotta. Putki on jatkunut sen jälkeenkin, ja en ole juurikaan joutunut mitään tekemään kun haluamani mies on ollut jo ihastunut minuun. Tiedän etten ole kaunis enkä hoikka, mutta ihan söpö, hyvin pukeutuva ja vartaloltani mukiinmenevä. Tiedän kuitenkin olevani hauska, älykäs ja hyvä tyyppi, ja ehkäpä nämä haluamani miehet arvostavat juuri näitä ominaisuuksia.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:35"]

Valittevasti en on juuri nyt tilanne. Olen ihastunut yhteen mieheen jonka tuntenut parin kaverin kautta nyt reilut puolisen vuotta. Jutellaan joka päivä, flirttiä ja kaikkea muuta, mutta luulen että mies ei ole todellakaan sillä mielellä. Olen nätti, normaalivartaloinen, hyvässä työssä tms mutta tämä mies itse on niitä kiiltokuvapoikia jotka jaksavat treenata ja se kyllä näkyy. Mies on myös avoimesti kertonut naisihanteestaaan joka lienee jonkinlainen fitnesstyttö. Tiedän muutaman tytön jonka kanssa kaveri ollut niin ovat kyllä upeita, freshejä ja sporttisia ilmestyksiä. Harmi mun kannalta :/

[/quote]

Jos saisitkin sen miehen niin olisitkohan hänen kanssaan siltikään onnellinen? Minä, aivan normaalivartaloinen nainen, sain aikoinaan napattua sen adoniksen ja alkuhuuman jälkeen elämä hänen kanssaan ei ollut kovinkaan mukavaa. Muita naisia pyöri jatkuvasti ympärillä, eikä mies yrittänyt mitenkään hätistellä heitä pois, työkavereilta tuli flirttailevia tekstiviestejä, joita mies saattoi näyttää minullekin, lisäksi mies huomautteli vartalostani, kerrankin otti seksiä harrastaessamme "jenkkakahvoistani" kiinni ja sanoi, että mulle on alkanut kertyä vähän ylimääräistä. Tai kun kipeänä ollessani mies tokaisi, että "Aiotko vain koko päivän maata siinä sohvalla??? Mee vähän ulkoilemaan, oikeeasti..." En väitä, että kaikki itsestään huolta pitävät, komeat miehet olisivat tällaisia, mutta kyllä se kumppanin ulkonäkö on näille tyypeille yleensä korostuneessa osassa.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:44"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:42"]

Ai miten niin AINA? Kerran oon saanut ja muilla kerroilla en ikinä.

[/quote]

Jep. Kyllä mä tunnen naisia, jotka on useaan otteeseen nähneet miehen, ihastuneet ja päättäneet että tossa on se mun mies. Ja sitten siitä kehkeytyi ihan oikea parisuhde.

[/quote]

 niin mutta mitä pointtia siinä on, että saa AINA sen miehen jonka haluaa? Eikö kerta riitä?

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:26"]

Mä olen aina saanut sen miehen, jonka olen halunnutkin. Luulenpa, että syy tähän löytyy siitä, että ihastun miehiin, jotka ovat jo valmiiksi hulluina minuun. En ole koskaan ollut kiinnostunut miehistä, jotka ovat aivan erityyppisiä ihmisiä kuin minä itse. En myöskään ole kiinnostunut "liian komeista" miehistä. Tällaiset miehet ovat nimittäin minun kokemuksieni mukaan aina myös ylimielisiä ja todella pinnallisia (kumppanin ulkonäkö TÄRKEIN asia) ja se on tosi paha turn off. Olen huomannut, että olen valinnut aina miehen, joka on ulkonäöllisesti alapuolellani, mutta koulutettu ja hyvätuloinen ja tietysti mukava. Olen kokenut sen hyväksi ratkaisuksi: Mies kokee saaneensa lottovoiton, ei katsele muita naisia ja näkee vaivaa pitääkseen minut tyytyväisenä.

[/quote]

Onkohan se juttu just tää? 

Ihanaa, minä SAIN miehen itselleni. Kuinka hienoa on, kun SAA miehen itselleen, eikä jää yksin. Miehen SAAMINEN on maailman hienoin asia.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:39"]

No, itse en saanut ketään haluamaani ennen kuin täytin 20. Siihen asti ehkä yhden pojan kanssa oli niin, että tunteet olivat molemminpuoleisia, mutta ei siitäkään mitään sen ihmeellisempää tullut. Ne, jotka olivat minuun ihastuneita, eivät kiinnostaneet lainkaan, ja ne, joihin itse ihastuin, halusivat jonkun ihan muun. 20-vuotiaana ensimmäisen kerran "sain" sen kenet halusin ja seurustelin hänen kanssaan 5 vuotta. Putki on jatkunut sen jälkeenkin, ja en ole juurikaan joutunut mitään tekemään kun haluamani mies on ollut jo ihastunut minuun. Tiedän etten ole kaunis enkä hoikka, mutta ihan söpö, hyvin pukeutuva ja vartaloltani mukiinmenevä. Tiedän kuitenkin olevani hauska, älykäs ja hyvä tyyppi, ja ehkäpä nämä haluamani miehet arvostavat juuri näitä ominaisuuksia.

[/quote]

Olitpa kauhean vanha. Ihan sääliksi käy. Huom. sarkasmi.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:54"]

No mä olen esimerkiksi aina saanut sen, kehen oon silmäni iskenyt. Oon 27-vuotias ja nyt onnellisesti naimisissa. 

Ihan siis alakoulusta asti jos jostain pojasta oon tykännyt, oon sen myös "saanut". Siis ei mitään yhden yön voittoja vaan ihan parisuhteeseen asti. Mua ei olla jostain syystä myös ikinä jätetty.

En todellakaan osaa sanoa että miksi, olen kai ihan nätti mutta en mitenkään erikoinen mielestäni... Jostain syystä vaan, en tosiaan osaa sanoa. 

[/quote]

Tätä juuri tarkoitin. Mut taas on aina jätetty, jos sinne suhteeseen asti muka päästään. Kiinnostutaan kyllä muttei sen ihmeempää. Miehen toki olisin saanut, muttei ne ole olleet koskaan niitä joihin ITSE olisin ihastunut. Rasittavaa kun ei tiedä mistä tää johtuu. En jaksa uskoa, että ulkonäöstä, koska kauneimpia naisia mitä tunnen on myös jätetty suhteista.

ap

[/quote]

Siis sä olet kuitenkin saanut sen miehen, jonka olet halunnut? 

Jos ei KOSKAAN saa sitä miestä, jonka haluaisi, kannattaa ehkä miettiä vähän niitä omia kriteereitä ja kuinka realistiset ne ovat. Monet naiset rakastuvat aina vääränlaisiin miehiin ja vääränlaisella tarkoitan sellaista miestä, jonka kanssa nainen ei lopulta olisikaan onnellinen, vaikka onnistuisi miehen saamaankin. Kaikki eivät ymmärrä omaa parastaan. Ehkä kannattaisi niiden kiiltokuvapoikien sijaan tiirailla vähän enemmän ihan tavallisten fiksujen ja mukavien miesten suuntaan, sieltä voi löytää uskomattomia helmiä. 

Mä en ole ikinä saanut sellaista miestä, jonka olen todella halunnut. Se on haava minussa. Mulla on kyllä mies ja hän on tosi ihana kiltti ja kultainen, mutta otin hänet vain, etten joudu olemaan yksin. Ollaan me ihan onnellisia ja hän rakastaa minua ja tietää kyllä, ettei mun tunteet niin syviä oo, mutta joskus tunnen suurta katkeruutta sitä tosiasiaa kohtaan, että rakkautta ei minulle ole suotu sellaisen kanssa, josta mä välittäisin.

Mutta ehkä yksi syy oli se, että kun olin seurusteluiässä eli alle 35 (sitten menin yhteen mieheni kanssa) en osannut kuvitella millaiset miehet minusta olisivat kiinnostuneita. Niinpä en osannut itse oikein katsoa miestä enkä varsinkaan sellaista, joka olisi kiinnostunut minusta JA josta olisin uskaltanut itse olla kiinnostunut. Pelkäsin ihan hysteerisesti sitä, että tulen jätetyksi ja sitä en voinut kokea, siksi en sitä rakkauttakaan sitten uskaltanut kokea. Enkä edes osannut. Olikohan nyt kuinkakin sekava sepustus :)

666

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:44"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:35"]

Valittevasti en on juuri nyt tilanne. Olen ihastunut yhteen mieheen jonka tuntenut parin kaverin kautta nyt reilut puolisen vuotta. Jutellaan joka päivä, flirttiä ja kaikkea muuta, mutta luulen että mies ei ole todellakaan sillä mielellä. Olen nätti, normaalivartaloinen, hyvässä työssä tms mutta tämä mies itse on niitä kiiltokuvapoikia jotka jaksavat treenata ja se kyllä näkyy. Mies on myös avoimesti kertonut naisihanteestaaan joka lienee jonkinlainen fitnesstyttö. Tiedän muutaman tytön jonka kanssa kaveri ollut niin ovat kyllä upeita, freshejä ja sporttisia ilmestyksiä. Harmi mun kannalta :/

[/quote]

Jos saisitkin sen miehen niin olisitkohan hänen kanssaan siltikään onnellinen? Minä, aivan normaalivartaloinen nainen, sain aikoinaan napattua sen adoniksen ja alkuhuuman jälkeen elämä hänen kanssaan ei ollut kovinkaan mukavaa. Muita naisia pyöri jatkuvasti ympärillä, eikä mies yrittänyt mitenkään hätistellä heitä pois, työkavereilta tuli flirttailevia tekstiviestejä, joita mies saattoi näyttää minullekin, lisäksi mies huomautteli vartalostani, kerrankin otti seksiä harrastaessamme "jenkkakahvoistani" kiinni ja sanoi, että mulle on alkanut kertyä vähän ylimääräistä. Tai kun kipeänä ollessani mies tokaisi, että "Aiotko vain koko päivän maata siinä sohvalla??? Mee vähän ulkoilemaan, oikeeasti..." En väitä, että kaikki itsestään huolta pitävät, komeat miehet olisivat tällaisia, mutta kyllä se kumppanin ulkonäkö on näille tyypeille yleensä korostuneessa osassa.

[/quote]

En osaa sanoa millaista hänen kanssaan olisi, mutta nyt kahdenkesken ja ryhmässä hän on niin ihana ja ystävällinen kaikille että sydän sulaa. Ei ainakaan ole antanut aihetta epäillä moista käytöstä. Tietty vähän riipoo kun ollaan ulkona niin naiset tuijottaa oikeelta ja vasemmalta (viimeks perjantaina kolmen naisen lauma ihan avoimesti, miestä juurikaan edes kiinnostantu - mahtaako olla niin arkipäivää?) ja kun baareissa naiset tulee epäillen multa tiedusteleen A) ettehän te ole yhdessä B) eikait toi namu  oo homo? niin vähemmästäkin mieli välillä mustuu.

Suhteesta muiden ulkonäköön saattavat kait olla tarkkoja ja vaativia mutta kait he voivat vaatia jos on myös annettavaa..

35

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:52"]

Jos ei KOSKAAN saa sitä miestä, jonka haluaisi, kannattaa ehkä miettiä vähän niitä omia kriteereitä ja kuinka realistiset ne ovat. Monet naiset rakastuvat aina vääränlaisiin miehiin ja vääränlaisella tarkoitan sellaista miestä, jonka kanssa nainen ei lopulta olisikaan onnellinen, vaikka onnistuisi miehen saamaankin. Kaikki eivät ymmärrä omaa parastaan. Ehkä kannattaisi niiden kiiltokuvapoikien sijaan tiirailla vähän enemmän ihan tavallisten fiksujen ja mukavien miesten suuntaan, sieltä voi löytää uskomattomia helmiä. 

[/quote]

Mun mies on just tuollainen helmi, kun vain vielä olisi sitä rakkautta niin kaikki hyvin. Mielestäni olisin ansainnut molemmat, mutta ei se elämässä aina niin mene. Ainakaan lapsentekoiässä.

46

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:52"]

Siis sä olet kuitenkin saanut sen miehen, jonka olet halunnut? 

[/quote]

No on se ollut muka 'suhde' koska sovittiin että ollaan yhdessä jostain ihmeen syystä, mutta ei mun kanssa tehty muuta kun pantiin kerran kuussa (ja tarkoitan oikeasti sitä, että max. 2-3 h yhdessä ajanviettoa kerran kuussa ja tästäkin seksiin se tunti) ja lopulta mies jätti :D Jälkeenpäin mä vasta tajusin kuinka tyhmä olin eikä se oikeaa suhdetta koskaan nähnytkään koko homma. Ja tääkin oli siis vain kerran, muita ei ole ollut. Jos nyt joku ei äkkää, niin miehet lupaa mitä tahansa saadakseen seksiä, eli tosta syystä homma oli muka "virallista".

ap

Niin ja silloin kun menin yhteen mieheni kanssa olin tullut siihen lopputulokseen, etten ansaitse sekä miestä että rakkautta, mutta nyt myöhemmässä elämässä oon eri mieltä. Mutta vasta myöhemmät kokemukset ovat antaneet senkin ahaa-elämyksen ja tuoneet ehkä sen, millä "avuilla" sellaisen miehen löytäisin. Mutta en mene mihinkään, lapset ja mies ovat kuitenkin mun tuki ja turva.

46

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:52"]

Jos ei KOSKAAN saa sitä miestä, jonka haluaisi, kannattaa ehkä miettiä vähän niitä omia kriteereitä ja kuinka realistiset ne ovat. Monet naiset rakastuvat aina vääränlaisiin miehiin ja vääränlaisella tarkoitan sellaista miestä, jonka kanssa nainen ei lopulta olisikaan onnellinen, vaikka onnistuisi miehen saamaankin. Kaikki eivät ymmärrä omaa parastaan. Ehkä kannattaisi niiden kiiltokuvapoikien sijaan tiirailla vähän enemmän ihan tavallisten fiksujen ja mukavien miesten suuntaan, sieltä voi löytää uskomattomia helmiä. 

[/quote]

Ethän sinä tiedä yhtään minkä näköisistä miehistä olen ollut kiinnostunut.

ap

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:52"]

Siis sä olet kuitenkin saanut sen miehen, jonka olet halunnut? 

[/quote]

No on se ollut muka 'suhde' koska sovittiin että ollaan yhdessä jostain ihmeen syystä, mutta ei mun kanssa tehty muuta kun pantiin kerran kuussa (ja tarkoitan oikeasti sitä, että max. 2-3 h yhdessä ajanviettoa kerran kuussa ja tästäkin seksiin se tunti) ja lopulta mies jätti :D Jälkeenpäin mä vasta tajusin kuinka tyhmä olin eikä se oikeaa suhdetta koskaan nähnytkään koko homma. Ja tääkin oli siis vain kerran, muita ei ole ollut. Jos nyt joku ei äkkää, niin miehet lupaa mitä tahansa saadakseen seksiä, eli tosta syystä homma oli muka "virallista".

ap

[/quote]

No voi :(

Millaisen suhteen sä sitten haluaisit? Oisit ollu kuitenkin tuohonkin ihan tyytyväinen? Eikö sinusta miehen pidä palvoa maata jolla sä kuljet, about? ;)

Ja saadaksesi sen tingit jostakin, kunhan tuo toteutuu?