Ymmärrätkö miten paljon hoikkuus vaikuttaa miesten kiinnostukseen?
Ymmärrätkö miten paljon hoikkuus vaikuttaa miesten kiinnostukseen?
Kommentit (137)
Olen ollut hoikka, pullea ja kaikkea siltä väliltä. Kumppani on löytynyt aina kun olen sellaisen halunnut. Tunnen kyllä ihmisiä joille jokin ulkoinen asia on tärkein parinvalinnassa ( pituus, paino, hiusten väri, ammatti, varallisuus jne.) mutta minusta kumppanin luonne on tärkein.
Ymmärrän. Entä mitä nyt tapahtuu?
Onko tämä taas yksi niitä ketjuja, joissa yritetään saada naiset laihduttamaan, jotta olisi enemmän valinnanvaraa? Kun ei ne nykyiset hoikat huoli?
Tajuan. Aikanaan kun olin normaalipainon puolivälissä poikaystävä jaksoi valittaa harva se päivä siitä, ettei minulla ollut pyykkilautavatsaa.
Heitin poikaystävän roskiin.
Nykyään normaalipainon alarajoilla en ole kiinnostunut ottamaan riesoikseni tyyppiä, jonka ulina yltyy jos painoni kasvaa kilolla.
Olisiko aika lähteä ihan oikeisiin töihin, mitäpä ajattelit??
Vierailija kirjoitti:
Olkaa ylipainoiset sitten ilamn miehiä, kerran ei kiinnosta lainkaan, kuten sanoitte.
-Tämä on ylipainoisen suojakeino, kun huomaavat, että miehet ei kiinnostu, niin asia käännetään toisinpäin, eli että itseä ei muka kiinnosta.
Kuitenkin illalla parkuu kotonaan yksinäisyyttään ja ottaa sitten liudan koiria tätä paikkaamaan.
Se nyt vaan on biologinen fakta, että mies kiinnostuu lisääntymiskykyisen näköisestä naisesta, eikä mistään läskeistä.
Poikkeuksena fat-loverit, joita on prosentin luokkaa.
En minä ainakaan sinunlaistasi miestä haluaisi vaikka olen hoikka. En ymmärrä kuinka ketään kiinnostaa toisen ihmisen läskit.
Ymmärrän kyllä. Olen itse hoikka ja treenattu 29 v. Elämäni parhaassa kunnossa. En osaa sanoa miksi mutta nuorempana minun oli vaikeampi pitää ns. painoa kurissa ja saavutin ihannepainoni syömällä kerran päivässä tai kerran kahdessa päivässä (epäilen hormonaalisia syitä). Voin sanoa, että siinä vaiheessa ei kauheasti kiinnostanut miesten ininät siitä että mikä on seksikästä ja mikä ei. Nyt kun olen elämäni kunnossa niin saan "nauttia" siitä kun puol-tuttujen miehet tulee lounasravintolassa pokaamaan >:(
Vaatteiden shoppailu on kyllä huomattavasti kivempaa ns. ihannekunnossa! Se oikeasti iso plussa. Ja selfie-kuvien ottaminen on nautinnollisempaa. Mutta kaikki plussat mitä keksin, ne ei liity miehiin. Miesten kohdalla on oikeasti paras olla ns. keskivertokunnossa, sen verran kunnossa että pääsee halutessaan deiteille mutta ei kuitenkaan liian kiinnostava, jotta säästyisi väärältä huomiolta.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän, että se ei vaikuta. On olemassa paljon miehiä, jotka pitävät pyöreistä naisista.
Tuo on totta! Omasta kokemuksesta tiedän, että ei vaikuta. Hoikkuudesta tai sen puutteesta huolimatta aina on riittänyt kaikin puolin laadukasta ja sopivaa seuraa ja ihailevia katseita.
Täällä naisten ulkonäöstä meuhkaavat tyypit ovat jutuiltaan niin tyhmiä, että näkyy jo ulospäin. Semmoisten mahdollisuudet naisten suhteen ovat nolla. Siksi täällä kitisevät, pyrkivät loukkaamaan ja syyttämään naisia omasta kelpaamattomuudestaan. Kukaan ei heitä huoli. Ketään ei kiinnosta heidän mielenkiintonsa. Päinvastoin, jos heidän laisensa osoittaa kiinnostusta, se on loukkaus kelle tahansa naiselle.
Eikös 40-50% suomalaisista miehistä ole ylipainoisia?
Vierailija kirjoitti:
Olkaa ylipainoiset sitten ilamn miehiä, kerran ei kiinnosta lainkaan, kuten sanoitte.
-Tämä on ylipainoisen suojakeino, kun huomaavat, että miehet ei kiinnostu, niin asia käännetään toisinpäin, eli että itseä ei muka kiinnosta.
Kuitenkin illalla parkuu kotonaan yksinäisyyttään ja ottaa sitten liudan koiria tätä paikkaamaan.
Se nyt vaan on biologinen fakta, että mies kiinnostuu lisääntymiskykyisen näköisestä naisesta, eikä mistään läskeistä.
Poikkeuksena fat-loverit, joita on prosentin luokkaa.
Sinä olet ihan pihalla noiden "biologisten faktojesi" kanssa. Lihavat ovat yleensä ihan lisääntymiskykyisiä, joten siihen se ei liity. Laihuus muutenkin on ollut tavoiteltava tila vasta hyvin lyhyen aikaa, vielä sellaiset satakunta vuotta sitten myytiin lihotuspillereita, joita mm. morsiamet suosivat saadakseen kiloja itselleen. Silloin kun se normi oli se kovin laiha fyysistä työtä tehnyt ihminen ja lihavuus kertoi varakkuudesta sitä kautta, että ei tarvinnut tehdä fyysistä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Olkaa ylipainoiset sitten ilamn miehiä, kerran ei kiinnosta lainkaan, kuten sanoitte.
-Tämä on ylipainoisen suojakeino, kun huomaavat, että miehet ei kiinnostu, niin asia käännetään toisinpäin, eli että itseä ei muka kiinnosta.
Kuitenkin illalla parkuu kotonaan yksinäisyyttään ja ottaa sitten liudan koiria tätä paikkaamaan.
Se nyt vaan on biologinen fakta, että mies kiinnostuu lisääntymiskykyisen näköisestä naisesta, eikä mistään läskeistä.
Poikkeuksena fat-loverit, joita on prosentin luokkaa.
Kuka puhui ylipainosta? Normaalipainokaan ei ilmeisesti kelpaa, vaan pitää olla alipainoinen, mutta jollain ilveellä silti muodokas. Samaan aikaan suurin osa suomalaismiehistä on ylipainoisia. Lisäksi nykyään odotetaan 50/50 -jakoa, molemmat käyvät töissä, molemmat tekevät kotitöitä (toki nainen silti enemmän) ja kaikki maksetaan puoliksi. Mikä osuus tästä on kannattavaa sille hoikalle naiselle joka ottaa sen ylipainoisen miehen?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. En ole koskaan saanut niin paljon huomiota miehiltä kun muutama vuosi sitten alipainoisena (50kg/170cm). Nykyään olen ilmaa (60kg)
Toi on se toinen juttu.
Joo, ymmärrän.
Nainen voi olla vaikka millainen hirviö tai naamaltaan petolinnun perse, kunhan vaan on hoikka/laiha.
Jo teininä oli "noloa", jos poikana tykkäsi isommasta tytöstä.
Minut on mm. uhattu hakata, kun olin niin "oksettava läski". Olin silloin vielä alaikäinen.
Jos joku on huudellut painostani, se on aina ollut mies. Tätä on tapahtunut myös aikuisiällä, koskaan en ole tuntenut huutelijaa tai provosoinut mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Eikös 40-50% suomalaisista miehistä ole ylipainoisia?
Uusin luku alkaa muistaakseni seiskalla.
Ymmärrän, enkä välitä tippaakaan.
Olen aina ollut lihava, eikä koskaan ole ollut vaikeuksia löytää hyvää, älykästä ja komeaa miestä. Miehet _luulevat_, että painoindeksi merkitsee, mutta todellisuus on sitten toinen kun tutustuu.
Ymmärsin, kun laihduin 68 kiloisesta 48 kiloiseksi lähes viisikymppisenä. Ketutti!
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. En ole koskaan saanut niin paljon huomiota miehiltä kun muutama vuosi sitten alipainoisena (50kg/170cm). Nykyään olen ilmaa (60kg)
Pakko kysyä ihan mielenkiinnosta, että millä tavoin tämä huomio oikein näkyy? Olen ollut koko ikäni hoikka (166 cm, 48 kg), mutta yksikään mies ei ole ikinä tullut iskemään, vaan olen joutunut tekemään kaikki aloitteet itse.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin sinkkumiehen äärettömän kiitollinen jos ainut asia mitä tarvitsisi tehdä on olla syömättä liikaa.
Paljonko luulet vaikka 160-senttisen naisen saavan syödä, ilman että se on "liikaa"? Se ei ole paljon eikä siihen mahdu montaa pizzaa kuukaudessa. Jos haluaa olla oikein todella hoikka, pitää olla niin kurinalainen että siinähän se elämä meneekin syömisiä suunnitellessa.
Naurattaa melkein nämä miesten "älä syö kuin norsu" -hölinät jotka ovat todellisuudesta irrallaan. Voin syödä kolmasosan siitä mitä sinä ja olla silti "vain" normaalipainoinen. Ne monen ihannoimat superhoikat aasialaisnaisetkin usein ovat kokonaan syömättä säännöllisin väliajoin tai jatkuvasti ihme kitudieeteillä, koska yhteiskunta tuomitsee lihavaksi jos ei mahdu A4-paperin taakse. Mutta siis, "helppo homma, ei vain syö liikaa".
Vierailija kirjoitti:
Olkaa ylipainoiset sitten ilamn miehiä, kerran ei kiinnosta lainkaan, kuten sanoitte.
-Tämä on ylipainoisen suojakeino, kun huomaavat, että miehet ei kiinnostu, niin asia käännetään toisinpäin, eli että itseä ei muka kiinnosta.
Kuitenkin illalla parkuu kotonaan yksinäisyyttään ja ottaa sitten liudan koiria tätä paikkaamaan.
Se nyt vaan on biologinen fakta, että mies kiinnostuu lisääntymiskykyisen näköisestä naisesta, eikä mistään läskeistä.
Poikkeuksena fat-loverit, joita on prosentin luokkaa.
No, minua ei ainakaan kiinnosta ihminen, joka arvottaa minut kumppanina ainoastaan painoni perusteella. Eli en ottaisi tämmöistä miestä, vaikka laihtuisinkin.
Mitä tulee yksinäisyydestä parkumiseen, siinä ovat kunnostautuneet etenkin maaseutujen miehet, joita harmittaa kun koulutettu kaupunkilaisnainen ei ole kiinnostunut 50-luvulle jämähtäneestä ukosta keskellä-ei-mitään. :)
Suomalaismiesten sperman laatu on muuten laskenut rajua tahtia, ja on nykyään surkealaatuista. Eli suomalaisen naisen ei kannattaisi vilkaistakaan kotimaista vaihtoehtoa, mikäli miettii lisääntymistä. Sori, biologinen fakta sekin. :/
Vierailija kirjoitti:
Olkaa ylipainoiset sitten ilamn miehiä, kerran ei kiinnosta lainkaan, kuten sanoitte.
-Tämä on ylipainoisen suojakeino, kun huomaavat, että miehet ei kiinnostu, niin asia käännetään toisinpäin, eli että itseä ei muka kiinnosta.
Kuitenkin illalla parkuu kotonaan yksinäisyyttään ja ottaa sitten liudan koiria tätä paikkaamaan.
Se nyt vaan on biologinen fakta, että mies kiinnostuu lisääntymiskykyisen näköisestä naisesta, eikä mistään läskeistä.
Poikkeuksena fat-loverit, joita on prosentin luokkaa.
Kun me ollaan jo onnellisesti parisuhteessa oikean miehen eikä rahkapetrin kanssa, niin sun 'faktoilla' voit vaikka pyyhkiä hintelän perseesi. Mene psykiatrille, kukaan ei ole sinusta kiinnostunut, ja hyvästä syystä.
En ymmärrä.
Nuorena olin tosi hoikka, kuin tikku.
Minua haukuttiin koko ajan laudaksi ja nälkämaan ihmiseksi, enkä milloinkaan löytänyt kaupasta tarpeeksi pieniä vaatteita itselleni. Joka juhliin piti ompelijalla teettä puku, ja vielä sellainen että näyttäisi siltä, että minussakin on vähän lihaa.
Hoikkuuttani ivailtiin ja poikaystävät sanoi, että minun pitää lihoa, että olisin pehmeämpi koskettaa.
27 vuotiaan minulle meni samat sortsit päälle kuin 15 vuotiaana.
Nyt olen 25 kg jpainavampi ja odella tyytyväinen. Mutta nyt mulle huomatellaan, että sulla on ylipainoa, pitäskö sun laihduttaa. Mies ei toki huomauttele, mutta muut.
Joten olipa miten tahansa, niin aina olen joidenkin mielestä väärän painoinen.