Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Saako vierailun perua väsymyksen takia? - tapaus anoppi suuttui

Vierailija
21.09.2021 |

Itse olen kasvanut perheessä, jossa vanhemmat hoitivat yhteydenpidon omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Toki nähdessä juteltiin puolin ja toisin, mutta ei äitini soitellut omalle anopilleen eikä isäni omallensa. Samaa linjaa olen halunnut noudattaa meidän perheessä, minä pidän yhteyttä omaan lapsuudenperheeseeni ja mies omaansa, vaikka yhteydenpito koskisi perheen yhteisiä asioita. Tämä on minulle tärkeää myös siksi, että molemmat itse saavat määritellä, minkä verran omaan lapsuudenperheeseen ollaan yhteydessä eikä asia kaadu vain toisen harteille.

Viimeisin loukkaantumisen aihe oli se, kun olimme sopineet anopin tulevan kylään päivänä x, jolloin olen vauvan kanssa yksin kotona ja mies on työmatkalla. Kyseistä päivää edeltävä yö oli aivan hirveä, vauva heräsi itkemään lukuisia kertoja yössä, vauva valvoi yöllä ja perheemme lemmikki piti meteliä koko yön (tämä ei siis ole meillä normaalia, vaikka vauvaperheessä usein huonosti nukutaankin). Olin valvotun yön jäljiltä aivan puhki ja laitoin työmatkalla olevalle miehelle yöllä viestin, että ilmoittaisi aamulla anopille, että ei sittenkään sovi tulla kylään, kun olen valvomisen takia todella väsynyt ja vauvan päivärytmi on sekaisin. Lähes nukkumattoman yön jälkeen en jaksanut kotona ketään vieraita, en olisi jaksanut edes kavereitani tai omaakaan äitiäni. Päivä menisi kotona lepäämistä yrittäen ja vauvan "sekalaisessa rytmissä". Vauvalla on lisäksi pahin vierastamisvaihe menossa, joten anopin vierailun aikana en olisi päässyt lepäämään, vaan olisin kuitenkin joutunut olemaan vauvan vieressä koko ajan ja seurustelemaan anopin kanssa rättiväsyneenä.

Anoppi loukkaantui tuosta vierailun perumisesta ja siitä, etten itse ilmoittanut asiasta ja ilmoittanut perumisesta aiemmin. Missä välissä olisi pitänyt ilmoittaa? Soittaa keskellä yötä tai laittaa silloin viestiä? En koskaan laita ihmisille viestiä yöllä tai soita, koska en halua herättää toista. Olisiko pitänyt aamulla herätä parin tunnin yöunilta soittamaan, että nyt ei sovi tulla? Onko väärin toimittu, kun koen, ettei meille sovi tulla silloin, kun takana on aivan hirveä yö, vauvalla on rytmi sekaisin ja itse olen todella väsynyt? Taustatietona se, että anoppi asuu tunnin päässä eikä ollut ehtinyt lähteä matkaan, kun tieto perumisesta tuli.

Eli kysymys: saako mielestäni vierailukutsun perua väsymyksen takia? Miksi/miksi ei?

ap

Kommentit (622)

Vierailija
461/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, mitä olisi käynyt, jos ap olisi itse soittanut anopille, ja ehdottanut, että hän voi kyllä tulla, mutta sopiiko, jos nukun univelkoja pois? Tilannetajuinen ja vilpittömästi auttamishaluinen anoppi olisi varmaan hoitanut homman, äiti olisi saanut unensa ja anoppi viettää tovin vauvan kanssa, vierastamisestakin huolimatta vaikka pienellä vaunulenkillä.

Ehkä ap:n ja anoppinsa keskinäisissä suhteissa on jotain häikkää tai luottamuspulaa, tai anoppi on vierailuilla täysin passattava. Silloin on ymmärrettävää, että vierailu ei tee hyvää, ja selittää herneiden nekkuun vetämisenkin, vaikka suuttuminen tuollaisesta on yliampuvaa.

Ajattelin näin siksi, että ei se äidin väsymys ja univelka ainakaan vähene, jos ei voi tai malta päivisin ottaa päikkäreitä. Itse muistan olleeni vauvan kanssa tosi huonouninen yksin ollessa.

Äiti päättää miten hän lapsensa hoitaa, kuka lasta hoitaa ja miten hän saa nukuttua.

Ei kaikki osaa nukkua jos huushollissa on täysin vieras ihminen vierastavan lapsen kanssa.

Se aiheuttaa vain lisää stressiä.

Höpöhöpö.

Meillä oli ihan normaalia että anoppi hoiti vauvaa, siivosi, laittoi ruokaa, kävi kaupassa jne.

Miksi ihmeessä mieheni äiti ja lasten rakas mummi olisi mulle täysin vieras.

Kannattaisi seurustella hetki ennen lasten hankkimista niin ei olisi anoppi täysin vieras.

No minulle koko anoppi on täysin vieras enkä tod olisi ottanut nurkkiani penkomaan.

Äiti oäättää kuka on vieras, kuka kotiin tulee, kuka lasta hoitaa. Et sinä.

Oma vika jos et ole tutustunut anoppiisi. Miten se on edes mahdollista?

MIKSI minun siihen olisi pitänyt tutustua?

On ihan normaalia että tutustutaan miehen vanhempiin.

No ei ole. Mies hoitaa yhteytensä omaan sukunsa niinkuin haluaa. Se ei ole muun perheen ongelma

Vierailija
462/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anoppi ja olut on parhaimmillaan kylmänä ja avattuna pöydällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
463/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, mitä olisi käynyt, jos ap olisi itse soittanut anopille, ja ehdottanut, että hän voi kyllä tulla, mutta sopiiko, jos nukun univelkoja pois? Tilannetajuinen ja vilpittömästi auttamishaluinen anoppi olisi varmaan hoitanut homman, äiti olisi saanut unensa ja anoppi viettää tovin vauvan kanssa, vierastamisestakin huolimatta vaikka pienellä vaunulenkillä.

Ehkä ap:n ja anoppinsa keskinäisissä suhteissa on jotain häikkää tai luottamuspulaa, tai anoppi on vierailuilla täysin passattava. Silloin on ymmärrettävää, että vierailu ei tee hyvää, ja selittää herneiden nekkuun vetämisenkin, vaikka suuttuminen tuollaisesta on yliampuvaa.

Ajattelin näin siksi, että ei se äidin väsymys ja univelka ainakaan vähene, jos ei voi tai malta päivisin ottaa päikkäreitä. Itse muistan olleeni vauvan kanssa tosi huonouninen yksin ollessa.

Äiti päättää miten hän lapsensa hoitaa, kuka lasta hoitaa ja miten hän saa nukuttua.

Ei kaikki osaa nukkua jos huushollissa on täysin vieras ihminen vierastavan lapsen kanssa.

Se aiheuttaa vain lisää stressiä.

Höpöhöpö.

Meillä oli ihan normaalia että anoppi hoiti vauvaa, siivosi, laittoi ruokaa, kävi kaupassa jne.

Miksi ihmeessä mieheni äiti ja lasten rakas mummi olisi mulle täysin vieras.

Kannattaisi seurustella hetki ennen lasten hankkimista niin ei olisi anoppi täysin vieras.

Minun huusholliini ei tule vieraat ämmät emännöimään. Enkä anna lapsiani kenen tahansa sivullisen hoidettavaksi. Olipa miehen sukulaisia tai kadulla kävelijöitä. Täällä on taas täysin rajatonta porukkaa.

Kuulostat ihan hirveältä ihmiseltä joten tuskin kukaan edes haluaa olla kanssasi tekemisissä.

Vierailija
464/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti täällä anoppejaan herjaavat ja vieroksuvat poikien äidit tajuavat, että tulevaisuudessa he tulevat olemaan niitä epätoivottuja anoppeja. Että rakastakaa nyt niitä poikiamme niin paljon kuin voitte, tulevaisuudessa voi se miniä pakottaa suhteen minimiin.

No ei kuule tulisi mieleenkään puuttua millään tavalla omien lasten perheiden elämään. Ei tyttöjen eikä poikien. Minun vastuuni päättyy siihen kun olen täysi-ikäisiksi kasvattanut ja opiskelut maksanut. Eikö täällä äideillä ja anopeilla ole mitään omaa elämää kun pitää päästä toisten perhe-elämää sotkemaan ja säätämään?

Vierailija
465/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Meinaatko, että jos mieheni katkaisee kätensä niin soittaa välittömästi anopilleen, että tulee auttamaan?

Voin kertoa, että varmasti edelle menee kaikki lasten kummit, miehen ystävät ja jopa minun anoppini.

Meillä anoppi muutti meille asumaan kun olin synnytyksen jälkeen huonossa kunnossa ja en pystynyt edes lasta syöttämään.

Anoppi on ihan tavallinen ihminen.

Vierailija
466/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, mitä olisi käynyt, jos ap olisi itse soittanut anopille, ja ehdottanut, että hän voi kyllä tulla, mutta sopiiko, jos nukun univelkoja pois? Tilannetajuinen ja vilpittömästi auttamishaluinen anoppi olisi varmaan hoitanut homman, äiti olisi saanut unensa ja anoppi viettää tovin vauvan kanssa, vierastamisestakin huolimatta vaikka pienellä vaunulenkillä.

Ehkä ap:n ja anoppinsa keskinäisissä suhteissa on jotain häikkää tai luottamuspulaa, tai anoppi on vierailuilla täysin passattava. Silloin on ymmärrettävää, että vierailu ei tee hyvää, ja selittää herneiden nekkuun vetämisenkin, vaikka suuttuminen tuollaisesta on yliampuvaa.

Ajattelin näin siksi, että ei se äidin väsymys ja univelka ainakaan vähene, jos ei voi tai malta päivisin ottaa päikkäreitä. Itse muistan olleeni vauvan kanssa tosi huonouninen yksin ollessa.

Äiti päättää miten hän lapsensa hoitaa, kuka lasta hoitaa ja miten hän saa nukuttua.

Ei kaikki osaa nukkua jos huushollissa on täysin vieras ihminen vierastavan lapsen kanssa.

Se aiheuttaa vain lisää stressiä.

Vai että äiti päättää. Ihan rauhassa sitten päättää, mutta lopettaa myös vinkumisen siinäkin kohtaa, kun on avun tarpeessa, eikä niitä ennen kelpaamattomiakaan auttajia huvita. Elämästä kun ei ikinä tiedä, milloin pohja putoaa.

Miten nykyään jaksetaankin stressata ja stressaantua kaikesta. Pipoa ja stringejä löysemmälle, niin ei tarvi ahdistua niin paljon.

Elämän ei pidä olla näytösluonteista ja uhriutuvaa suorittamista, ja sellaiseksi se valitettavan monella ehdottomalla äidillä on mennyt.

Anopillahan ei ole ollut kälyä sanelemassa anopin lasten hoitoa... just saying.

Kannattaa aina oikeuksista tappelemisten yhteydessä tehdä pieni reality check eli kuka vastaa lain edessä lapsista. Jos lapsi perseilee jossain niin ei kyllä tule virkavallan yhteydenottoa anopille, sori vain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
467/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, mitä olisi käynyt, jos ap olisi itse soittanut anopille, ja ehdottanut, että hän voi kyllä tulla, mutta sopiiko, jos nukun univelkoja pois? Tilannetajuinen ja vilpittömästi auttamishaluinen anoppi olisi varmaan hoitanut homman, äiti olisi saanut unensa ja anoppi viettää tovin vauvan kanssa, vierastamisestakin huolimatta vaikka pienellä vaunulenkillä.

Ehkä ap:n ja anoppinsa keskinäisissä suhteissa on jotain häikkää tai luottamuspulaa, tai anoppi on vierailuilla täysin passattava. Silloin on ymmärrettävää, että vierailu ei tee hyvää, ja selittää herneiden nekkuun vetämisenkin, vaikka suuttuminen tuollaisesta on yliampuvaa.

Ajattelin näin siksi, että ei se äidin väsymys ja univelka ainakaan vähene, jos ei voi tai malta päivisin ottaa päikkäreitä. Itse muistan olleeni vauvan kanssa tosi huonouninen yksin ollessa.

Äiti päättää miten hän lapsensa hoitaa, kuka lasta hoitaa ja miten hän saa nukuttua.

Ei kaikki osaa nukkua jos huushollissa on täysin vieras ihminen vierastavan lapsen kanssa.

Se aiheuttaa vain lisää stressiä.

Höpöhöpö.

Meillä oli ihan normaalia että anoppi hoiti vauvaa, siivosi, laittoi ruokaa, kävi kaupassa jne.

Miksi ihmeessä mieheni äiti ja lasten rakas mummi olisi mulle täysin vieras.

Kannattaisi seurustella hetki ennen lasten hankkimista niin ei olisi anoppi täysin vieras.

Minun huusholliini ei tule vieraat ämmät emännöimään. Enkä anna lapsiani kenen tahansa sivullisen hoidettavaksi. Olipa miehen sukulaisia tai kadulla kävelijöitä. Täällä on taas täysin rajatonta porukkaa.

Mitä miehesi sanoo kun haukut hänen äitiä vieraaksi ämmäksi?

Vierailija
468/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Millainen ihminen ei tiedä ,mitä eroa on omalla äidillä ja jollain miehen sukulaisella, joka täysin vieras ja ulkopuolinen ihminen? Eikös jossain Kantelettaren runoissakin jo kerrota miten paskoja miehen sukulaiset on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
469/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, mitä olisi käynyt, jos ap olisi itse soittanut anopille, ja ehdottanut, että hän voi kyllä tulla, mutta sopiiko, jos nukun univelkoja pois? Tilannetajuinen ja vilpittömästi auttamishaluinen anoppi olisi varmaan hoitanut homman, äiti olisi saanut unensa ja anoppi viettää tovin vauvan kanssa, vierastamisestakin huolimatta vaikka pienellä vaunulenkillä.

Ehkä ap:n ja anoppinsa keskinäisissä suhteissa on jotain häikkää tai luottamuspulaa, tai anoppi on vierailuilla täysin passattava. Silloin on ymmärrettävää, että vierailu ei tee hyvää, ja selittää herneiden nekkuun vetämisenkin, vaikka suuttuminen tuollaisesta on yliampuvaa.

Ajattelin näin siksi, että ei se äidin väsymys ja univelka ainakaan vähene, jos ei voi tai malta päivisin ottaa päikkäreitä. Itse muistan olleeni vauvan kanssa tosi huonouninen yksin ollessa.

Äiti päättää miten hän lapsensa hoitaa, kuka lasta hoitaa ja miten hän saa nukuttua.

Ei kaikki osaa nukkua jos huushollissa on täysin vieras ihminen vierastavan lapsen kanssa.

Se aiheuttaa vain lisää stressiä.

Höpöhöpö.

Meillä oli ihan normaalia että anoppi hoiti vauvaa, siivosi, laittoi ruokaa, kävi kaupassa jne.

Miksi ihmeessä mieheni äiti ja lasten rakas mummi olisi mulle täysin vieras.

Kannattaisi seurustella hetki ennen lasten hankkimista niin ei olisi anoppi täysin vieras.

Minun huusholliini ei tule vieraat ämmät emännöimään. Enkä anna lapsiani kenen tahansa sivullisen hoidettavaksi. Olipa miehen sukulaisia tai kadulla kävelijöitä. Täällä on taas täysin rajatonta porukkaa.

Mitä miehesi sanoo kun haukut hänen äitiä vieraaksi ämmäksi?

Provoat ha vastailet sitten itsellesi.

Vierailija
470/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, mitä olisi käynyt, jos ap olisi itse soittanut anopille, ja ehdottanut, että hän voi kyllä tulla, mutta sopiiko, jos nukun univelkoja pois? Tilannetajuinen ja vilpittömästi auttamishaluinen anoppi olisi varmaan hoitanut homman, äiti olisi saanut unensa ja anoppi viettää tovin vauvan kanssa, vierastamisestakin huolimatta vaikka pienellä vaunulenkillä.

Ehkä ap:n ja anoppinsa keskinäisissä suhteissa on jotain häikkää tai luottamuspulaa, tai anoppi on vierailuilla täysin passattava. Silloin on ymmärrettävää, että vierailu ei tee hyvää, ja selittää herneiden nekkuun vetämisenkin, vaikka suuttuminen tuollaisesta on yliampuvaa.

Ajattelin näin siksi, että ei se äidin väsymys ja univelka ainakaan vähene, jos ei voi tai malta päivisin ottaa päikkäreitä. Itse muistan olleeni vauvan kanssa tosi huonouninen yksin ollessa.

Äiti päättää miten hän lapsensa hoitaa, kuka lasta hoitaa ja miten hän saa nukuttua.

Ei kaikki osaa nukkua jos huushollissa on täysin vieras ihminen vierastavan lapsen kanssa.

Se aiheuttaa vain lisää stressiä.

Höpöhöpö.

Meillä oli ihan normaalia että anoppi hoiti vauvaa, siivosi, laittoi ruokaa, kävi kaupassa jne.

Miksi ihmeessä mieheni äiti ja lasten rakas mummi olisi mulle täysin vieras.

Kannattaisi seurustella hetki ennen lasten hankkimista niin ei olisi anoppi täysin vieras.

Minun huusholliini ei tule vieraat ämmät emännöimään. Enkä anna lapsiani kenen tahansa sivullisen hoidettavaksi. Olipa miehen sukulaisia tai kadulla kävelijöitä. Täällä on taas täysin rajatonta porukkaa.

Mitä miehesi sanoo kun haukut hänen äitiä vieraaksi ämmäksi?

Ei tarvitse hankkia miehelle, koska hän ei ikinä edes odottaisi että sitä ämmää otetaan tänne meille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
471/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsettomana sinkkuna olen seurannut ihmetellen sivusta, miten miniä stressaa anopin vaatimuksista ja loukkaantumisista. Tuntuu absurdilta miten elämä voikin mennä sellaiseksi että miehen äitiä joutuu jatkuvasti ottamaan huomioon ettei vain suutu ja pian puhu paskaa ympäriinsä. Olen ehdottanut että suuttukoon ja puhukoon, keskittykää omaan elämäänne. Talo elää tavallaan ja jos joku asia ei käy, esim. tässä vierailu ei sovikaan, niin ei siihen päätökseen tarvita kenenkään lupaa, ei anopin eikä av-palstan. Jos loukkaantuu siitä että pikkulapsen äiti tarvitsee akuutisti lepoa, niin palatkoon asiaan sitten kun on päässyt yli. Hui hai.

Vierailija
472/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Millainen ihminen ei tiedä ,mitä eroa on omalla äidillä ja jollain miehen sukulaisella, joka täysin vieras ja ulkopuolinen ihminen? Eikös jossain Kantelettaren runoissakin jo kerrota miten paskoja miehen sukulaiset on?

No minun mieheni mieluummin vaikka kuolee kuon soittaa anopin avuksi tapaturman osuessa ja sampin minä. Äitini lepattaa hysteerisenä, kiljuu kimeällä äänellä ja sohlaa kaiken.

Eikä minun anoppini ole kyllä yhtään sen fiksumpi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
473/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti Ap:lle on syntynyt vain tyttölapsia. Muutoin hän ei tule ikinä näkemään omia lapsenlapsiaan.

Ja muista Ap, kun lapsesi kasvavat isoiksi ehkä jo noin 14 vuoden päästä, niin sinulla ei ole mitään lupaa olla mitenkään yhteydessä tai tutustua lapsiasi tyttö- tai poikakavereihin!! Pidät heihin yhteyttä vain lapsesi kautta. Et missään nimessä tutustu mitenkään.

Sitten kun ensimmäinen lapsenlapsesi syntyy, niin voit niin 2 kk kuluttua käydä katsomassa häntä (tarkasti vartioituna) max 30 min.

Nauti nyt vauvoista ha lapsista koko sydämestäsi, koska vanhemmiten sinulla ei enää ole siihen mahdollisuutta. Lapsethan ovat VAIN heidän vanhempien ” omaisuutta ”.

Nimimerkki kävin juuri syömässä tyttäreni poikakaverin kanssa (tämähän on siis täysin laitonta)

Todella omituista. Tyttäresi poikakaverit ja heidän asiansa ei kuulu sinulle mitenkään

Vierailija
474/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Millainen ihminen ei tiedä ,mitä eroa on omalla äidillä ja jollain miehen sukulaisella, joka täysin vieras ja ulkopuolinen ihminen? Eikös jossain Kantelettaren runoissakin jo kerrota miten paskoja miehen sukulaiset on?

Olen 40v perheenäiti jolle miehen äiti ei ole vieras. Anoppi on jopa läheisempi kuin oma äitini. Käy meillä viikottain ja me hänen luonaan. Nytkin lapsi lähtee mummilaan viikonlopuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
475/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Millainen ihminen ei tiedä ,mitä eroa on omalla äidillä ja jollain miehen sukulaisella, joka täysin vieras ja ulkopuolinen ihminen? Eikös jossain Kantelettaren runoissakin jo kerrota miten paskoja miehen sukulaiset on?

Olen 40v perheenäiti jolle miehen äiti ei ole vieras. Anoppi on jopa läheisempi kuin oma äitini. Käy meillä viikottain ja me hänen luonaan. Nytkin lapsi lähtee mummilaan viikonlopuksi.

Sinun valintasi. Ei yleinen sääntö.

Vierailija
476/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä miniä käyttäytyy juuri niin että minä ja mieheni (lapsen isovanhemmat) ollaan vierasta väkeä, syntymäpäiville saamme kutsun mutta muutoin heillä ei saa käydä.

Olemme pyytäneet että saisimmeko lapsista valokuvia yhteiseen albumiin mutta ei ole mitään kuulunut, tyttäreni välillä näyttää somesta että tässä on ”Viljami”

Ei siinä mitään, vanhemmat nämä päätökset tekevät.

Hyväksyn sen.

Miniä vaan ei millään hyväksy sitä että me emme takaa heidän lainaansa emmekä tue heitä myöskään rahallisesti. Olen tämän pojalleni sanonut suoraan että tuo käytös loukkaa minua ja isääsi mutta me hyväksymme sen koska se on teidän päätös, minun ja isäsi päätös on että me lahjoitamme perintömme muille, ja hän ei tule saamaan euroakaan.

Kolmelle muulle lapselle on jo pesämunat rakennettu ja tyttäremme saa loput.

Aina näihin keskusteluihin tulee joku leikkimään varakasta anoppia ja rahanahnetta miniää.

Ei se aina niin mene. Minulla on melko huonot välit anoppiini, koska kyseessä on käytännössä heikkolahjainen ihminen, jota edes omat pojat eivät jaksa. Ainoa tapa pitää eukko ruodussa on se, että mies pitää häneen yhteyttä sen minkä pitää. Jos minä edes vastaan hänen viesteihinsä, alkaan senpäiväinen pommitus: anoppi kun ei kykene ymmärtämään, että meillä ei ole mitään tyttöjen välistä ystävyyttä tulossa. (Minussa on joku kirous, joka saa vanhemmat hysteeriset ämmät haluaamaan ystävyyttäni. Olen ihan ystävämielessäkin joutunut tuollaisia luoteja väistelemään monta kertaa. Haluavat siis sellaista takertuvaa, symbioottista touchy-feely -ystävyyttä. Minulla kun on mies emotionaalisia tarpeita varten, en ihan ymmärrä tuota, eikä ole aikaa eikä jaksamista.)

Niin ja se raha. Minä olen maksanut meidän asuntomme käsirahan, ja tulen aikanaan perimään muunmuassa erinäisiä hehtaareita metsää. Anoppi asuu kaksiossa Lausteella.

Tuosta anopista minä en halunnut muuta kuin hänen poikansa. Ihme juttu muuten, miten kauas omena voi joskus puusta pudota.

Vierailija
477/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana sinkkuna olen seurannut ihmetellen sivusta, miten miniä stressaa anopin vaatimuksista ja loukkaantumisista. Tuntuu absurdilta miten elämä voikin mennä sellaiseksi että miehen äitiä joutuu jatkuvasti ottamaan huomioon ettei vain suutu ja pian puhu paskaa ympäriinsä. Olen ehdottanut että suuttukoon ja puhukoon, keskittykää omaan elämäänne. Talo elää tavallaan ja jos joku asia ei käy, esim. tässä vierailu ei sovikaan, niin ei siihen päätökseen tarvita kenenkään lupaa, ei anopin eikä av-palstan. Jos loukkaantuu siitä että pikkulapsen äiti tarvitsee akuutisti lepoa, niin palatkoon asiaan sitten kun on päässyt yli. Hui hai.

Lapsettomana mutta suhteessa tavallaan ymmärrän tämän, mutta meillä ei kummallakaan ole kokemusta siitä mitä se sitten oikeasti on. Kunhan soitamme suuta asioista jotka eivät ole läsnä omassa elämässä.

Vierailija
478/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Millainen ihminen ei tiedä ,mitä eroa on omalla äidillä ja jollain miehen sukulaisella, joka täysin vieras ja ulkopuolinen ihminen? Eikös jossain Kantelettaren runoissakin jo kerrota miten paskoja miehen sukulaiset on?

Olen 40v perheenäiti jolle miehen äiti ei ole vieras. Anoppi on jopa läheisempi kuin oma äitini. Käy meillä viikottain ja me hänen luonaan. Nytkin lapsi lähtee mummilaan viikonlopuksi.

Niin ettet saa muksuasi edes itse hoidettua? Tosiaan meitä on moneen junaan ja osa jää asemallekin....

Vierailija
479/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Millainen ihminen ei tiedä ,mitä eroa on omalla äidillä ja jollain miehen sukulaisella, joka täysin vieras ja ulkopuolinen ihminen? Eikös jossain Kantelettaren runoissakin jo kerrota miten paskoja miehen sukulaiset on?

Olen 40v perheenäiti jolle miehen äiti ei ole vieras. Anoppi on jopa läheisempi kuin oma äitini. Käy meillä viikottain ja me hänen luonaan. Nytkin lapsi lähtee mummilaan viikonlopuksi.

Sinun valintasi. Ei yleinen sääntö.

En ole anoppia valinnut. Kyllähän nyt aikuiset ihmiset tulee keskenään toimeen.

Vierailija
480/622 |
24.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessani olen aina hirmun onnellinen kun minulla oli appeen ja anoppiin hyvät välit ja heille olivat lapseni maailman tärkeimmät. Jopa niin, että lahjoittivat meille uuden omakotitalon asua. Ja miehelläni oli hyvät välit vanhempiini. Saimme isovanhemmilta aina apua ja autoimme heitä aina kaikessa missä voimme.

Tuommoinen kummallinen järjestys, ettei voi anopilleen soittaa on outo. Entäs jo vaikkapa loukkaannut kotona kun olet kaksin vauvan kanssa ja et saa miestäsi kiinni. Odotatko vaikkapa päivän käsi poikki, että miehesi soittaa anopin avuksi.

Olet inhottava hysteerikko, toivottavasti karma kostaa eikä anoppisi auta sinua hädän hetkellä.

Minä anoppina sanoisin pojalleni, että eroa hyvä ihminen tuommoisesta hullusta. Ja perintöä olisi turha odottaa. Enkä myöskään auttaisi lastasi anoppina, tuhlaisin kaiken rakkauden muihin lapsenlapsiin, jos niitä ei ole, ostelisin naapuruston lapsille lahjoja.

En ole lukenut koko ketjua joten sori jos tulee toistoa.

Miksi ihmeessä anoppi olisi se joka kutsutaan paikalle jos perheenäidin käsi katkeaa?

Vaikka mulla olis molemmat jalat poikki niin anoppi olisi viimeinen johon haluaisin ottaa yhteyttä. Mulla on ihan omatkin vanhemmat ja omia ystäviä ja sukulaisia joita pyytäisin ensin apuun.

Onhan se sun äitikin anoppi. Miksi sun äiti on parempi kuin miehen äiti?

Meinaatko, että jos mieheni katkaisee kätensä niin soittaa välittömästi anopilleen, että tulee auttamaan?

Voin kertoa, että varmasti edelle menee kaikki lasten kummit, miehen ystävät ja jopa minun anoppini.

Meillä anoppi muutti meille asumaan kun olin synnytyksen jälkeen huonossa kunnossa ja en pystynyt edes lasta syöttämään.

Anoppi on ihan tavallinen ihminen.

Miksei miehesi ollut isyyslomalla?