Miksi pitäisi laittaa 3v lapsi päiväkotiin vaikka itse kotona?

Siellä oppii olemaan ryhmässä, jakamaan lelut ja askartelutavarat, tekemään yhteistyötä, kuuntelemaan muita, puhumaan kun on vuoro, ja sinä taas tiedät että lapsen kehitystä seuraavat ammattilaiset, jotka voivat kehityskeskustelussa antaa vinkkejä sinulle asioista, joita et ole tullut ajatelleeksikaan. Muiden vanhempienkin tapaaminen on mielenkiintoista.

Ei tietenkään tarvitse. Voittehan tietysti käydä tutustumiskäynnillä, ja jos lapsi itse haluaa sinne, niin mikäs siinä(?). En tiedä, voiko sinne mennä silloin kun huvittaa vai pitääkö mennä sitten säännöllisesti jos paikan varaa.

Ei tarvi. Ehtii sinne myöhemminkin ja kotonakin saa ja voi kasvattaa edelleen omat lapset. Parempikin niin.

Melko karseaa lapsella mennä vasta esikouluun ja / tai ekaluokalle, jos ei ole mitään aikasempaa kokemusta ryhmässä toimimisesta ja muista aikuista, kuin aina vaan äidistä, isäsästä ja niistä tutuista ja läheisistä aikuisista.

Joissakin taidoissakin lapsi on taatusti jonkin verran jäljessä muita lapsia.

Monet luulee, että päiväkoti on pelkkä säilytyspaikka, mutta niin se ei mene.

Siellä on toimintaa josta vanhemmat eivät edes tiedä mitään.  Lapset käyvät paljon erilaisissa paikossa ja tutustuvat moniin asioihin, aivan eri tavalla, kuin mitä kotihoidossa koskaan.

Toki voi lapsensa hoitaa kotonaan, mutta kannattaa valmistautua siihen, että esikoulun aloittaminen saattaa olla lapselle tosi korkea kynnys, sopeutumisen ja sääntöjen yms. suhteen.

Joissakin taidoissakin lapsi voi jäljessä muita ikäisiään esikoululaisia.

En tiedä. Neuvola tuohon käskee ja painostaa. Kaikkien kolmen lapsen kohdalla tehneet samoin. Hyvin ovat pärjänneet, vaikka ovat olleet päiväkodissa vain sen pakollisen eskarin verran ja koulussa pärjänneet hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Melko karseaa lapsella mennä vasta esikouluun ja / tai ekaluokalle, jos ei ole mitään aikasempaa kokemusta ryhmässä toimimisesta ja muista aikuista, kuin aina vaan äidistä, isäsästä ja niistä tutuista ja läheisistä aikuisista.

Joissakin taidoissakin lapsi on taatusti jonkin verran jäljessä muita lapsia.

Monet luulee, että päiväkoti on pelkkä säilytyspaikka, mutta niin se ei mene.

Siellä on toimintaa josta vanhemmat eivät edes tiedä mitään.  Lapset käyvät paljon erilaisissa paikossa ja tutustuvat moniin asioihin, aivan eri tavalla, kuin mitä kotihoidossa koskaan.

Toki voi lapsensa hoitaa kotonaan, mutta kannattaa valmistautua siihen, että esikoulun aloittaminen saattaa olla lapselle tosi korkea kynnys, sopeutumisen ja sääntöjen yms. suhteen.

Joissakin taidoissakin lapsi voi jäljessä muita ikäisiään esikoululaisia.

Höpö höpö. Meillä kolme lasta koulussa, hyvin pärjäsivät eskarin, olivat jopa osaa edellä taidoissa, koskaan ei ole tullut viestiä, että syrjisivät muita lapsia koulussa ja harvoin lapset kertoo jääneen jossakin leikissä ulkopuoliseksi.

Kehityskeskusteluissa on kiitelty kun lapset osaa olla asiallisesti ja nätisti koulussa, ovat tunnollisia ja tarkkoja.

Itse päiväkodissa työskennelleenä tiedän ettei se päiväkoti mikään kultakehto ole.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään tarvitse. Voittehan tietysti käydä tutustumiskäynnillä, ja jos lapsi itse haluaa sinne, niin mikäs siinä(?). En tiedä, voiko sinne mennä silloin kun huvittaa vai pitääkö mennä sitten säännöllisesti jos paikan varaa.

Tuskin löytyy päiväkotia minne mennään jos huvittaa. Kyllä se olisi sitten säännöllistä toimintaa.

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

Jokin ryhmätoiminta on hyväksi kehitykselle 3-vuotiaasta alkaen. Sen ei ole pakko olla päiväkoti, voi olla seurakunnan kerho tai muu leikkikoulu muutaman tunnin kerrallaan kerran tai muutaman viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

. Päivän naurut. Ja niitä muita lapsia ei nää ku päiväkodissa? 😳😄

Ap

Omat lapset kävivät leikkitoiminnan kerhossa 2 kertaa viikossa. Muina päivinä tavattiin kavereita puistossa ja kyläiltiin.

Ei ollut mitään ongelmaa, kun menivät eskariin ! Lapset saivat pelkästään positiivista palautetta kaikesta ja kavereita löytyi nopeasti.

En koskaan ajatellut, että lasteni pitäisi mennä päiväkotiin. Päinvastoin !

Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa omien tarpeiden mukaan. Kenenkään toisen ei tarvitse puuttua siihen onko oikein tai väärin viedä lapsi päiväkotiin, vaikka on itse kotona. Siihen on oikeus ja näin saa tehdä, oli syy sitten oma mukavuuden halu tai jaksaminen tai lapsen kehityksen kannalta tehty päätös.

Olen itse kotihoidettu lapsi, eikä se mitään herkkua ollut. Äidin huomio oli nuoremmissa sisaruksissani (2kpl) ja muut naapuruston lapset olivat päiväkodissa, joten olin paljon yksin. Päiväkodissa olisi saanut leikkiä muiden kanssa ja muutenkin olisi ollut jotain tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

Tuskinpa tuollaista nykyään on!

Jos on mahdollisuus pitää lapsi kotona, niin pidä ihmeessä. Olisipa itsellänikin ollut, mutta 1,5-vuotiaana jouduin laittamaan päiväkotiin.

Päiväkoti on laitos, jota meidän nyt vain on pakko käyttää, kun yhteiskuntamme on järjestynyt niin, että myös äidit käyvät töissä. Mutta ei siellä tavallisesta perheestä tuleva tavallinen lapsi mitään sellaista opi, mitä ei oppisi jossakin pari kertaa viikossa olevassa kerhossa tms.

Senhän takia se eskari on olemassa, että siellä harjoitellaan koulumaailmaan sopeutumista. Oikeastaan sitä harjoitellaan vielä koko alakoulun ajan.

Lapsi käy kerran viikossa kerhossa, neljä vuotta täytettyyn voi käydä kaksi kertaa viikossa, ellei lähde sitten jo päiväkotiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kotihoidettu lapsi, eikä se mitään herkkua ollut. Äidin huomio oli nuoremmissa sisaruksissani (2kpl) ja muut naapuruston lapset olivat päiväkodissa, joten olin paljon yksin. Päiväkodissa olisi saanut leikkiä muiden kanssa ja muutenkin olisi ollut jotain tekemistä.

Miksi et leikkinyt nuorempien sisarusten kanssa? Jos olit itse sen 3v,ei nuoremmat sisarukset ole voinut olla kovin isoja. Eri asia se on joku 5v lapsi mitä 3v laittaa päiväkotiin.

Nuorin lapsi nyt meillä kyseessä joten huomiota saa paljon kun muut koulussa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Aika hurjaa olisi laittaa lapsi eskariin jos se ei ole ikinä leikkinyt toisten kanssa tai edes nähnyt muita samanikäisiä.

Aika harvinaista on, ettei olisi nähnyt muita lapsia tai leikkinyt heidän kanssaan. Vaikka ei olisi ollut päivääkään päiväkodissa. Runsaasti mahdollisuuksia löytyy.

Meillä vanhin meni päiväkotiin vasta 5v ja silloinkin vain parina päivänä ja muutamaksi tunniksi.

Nuorin meni 3v mutta vain pariksi päiväksi ja muutamaksi tunniksi.

Nyt ovat jo teinejä.

Ei mitään ongelmaa koskaan missään, erottuvat meluavasta joukosta fiksuudellaan ja rauhallisuudellaan.

Kyllä kotona se kasvatus tapahtuu eikä päivökodissa, siellä lapset oppivat meluamisen kun muuten eivät saa huomiota.

Sinä sen lapsesi kasvatat, ei neuvola. Onhan tässä jo nähty mihin tuo PK kasvatus on johtanut ...

Kotihoidettu lapsi täällä!

Aika oli 80 -luvulla (menin kouluun 90 -luvun alussa). Kävin 2x viikossa 4 tunnin ajan kerrallaan kerhossa. Äiti oli meidän lasten kanssa kotona. Päivittäin kuulin huutamista ja raivoamista ja suuttumista mitättömän pienistä asioista. Minusta tuli arka, kiltti, tottelevainen. Oikein hyviä ominaisuuksia aikuiselle. Vietävissä kuin litran mitta. Serkkujen ja sisarusten kanssa leikin. Äidin kasvatustyyli oli "ei saa tapella, anna periksi, olet jo sen verran iso". Eli väittelyä ja riitelyä ja huutamista ei sietänyt yhtään  (itse kyllä huusi ja raivosi). Sen takia meillä ei kavereita käynyt...

Yhteenveto: vaikka kuinka kuvittelisit olevasi hyvä äiti ja tekeväsi lapselle parhaaksi pitämällä sen kotona, niin et näe sitä kokonaiskuvaa siitä arjesta. Varhaiskasvatus näkee ja osaa tukea eri tavalla (ammattilaiset huomaavat toiminnan ongelmat, kehityksen kulun jne). Jos arjenhallinnassa on vähänkin häikkää, niin lapsi on ensimmäinen joka siitä kärsii. Ja lapsi kärsii vaieten.

Huom. Toki esimerkkini on 80- luvun nousukaudelta. Tuolloin kuka vain saattoi ryhtyä perhepäivähoitajaksi. Ei niitäkään kukaan valvonut. Nyt on hieman eri asia, kun on valvotut ammattilaiset joilla on koulutus.